Epilepsiasta ja kehitysvammaisuudesta kehitysyhteistyöhankkeissa

lokakuu 26, 2017

Vammaiskumppanuus ry oli järjestänyt 26.10.2017 valtavirtakoulutuksen epilepsia- ja kehitysvammaisuusaiheista.

Mari Koistinen Vammaiskumppanuudesta ja luennoitsija Terttu Heikinheimo-Connell

Epilepsialiiton asiantuntija, neurologi-lääkäri Terttu Heikinheimo-Connell kertoi epilepsian huomioonottamisesta kehityshankkeissa. Epilepsia on yleisin neurologinen sairaus, aivojen sähköisen toiminnan säätelyhäiriö. Lääkärin työn lisäksi on aina tehtävä valistustyötä. Afrikassa tapaa uskomatonta taikauskoa, mutta meidänkin valistuneisuutemme saattaa olla aika ohutta ja epilepsian kohtaamisessa on epävarmuuksia.

Kun 18-vuotias nuori tyttö Shatilan leiristä haluaa opiskella lääkäriksi, herää kysymys, onko niin hyvä vai menevätkö opiskelusatsaukset hukkaan, kun nuori ei ole ihan terve. “Suomessa toimii lääkäreitä, joilla on epilepsia”, kertoi Terttu Heikinheimo. Tämä pitää kertoa opiskelijalle. Samoin pitää ottaa yhteyttä Libanonin WHO:hon ja kysyä., onko maassa Epilepsiayhdistystä. Palestiinalaisleireissä on jo vanhempaintoimintaa Maailman aurismipäivänä 1. huhtikuuta. Koskahan Maailman epilepsiapäivä on. Sen ympärille voi hankkeissamme koota vanhempia ja alkaa muodostaa toimintaryhmiä.

 

Sisko Rauhala Kehitysvammaliitosta.

Sisko Rauhala, Kehitysvammaliiton kansainvälisten hankkeiden asiantuntija kertoi, että hänellä on usein hankekäynneillä mukanaan kehitysvammaisia henkilöitä. Hankkeissa nykyään on pääfokuksena ammattikoulutuksen kehittäminen, tuettu työllistäminen, tietoisuuden lisääminen, vertaistuki, kokemusasiantuntijuuden vahvistaminen, myös kehitysvammaisia naisia ja tyttöjä koskettavat erityiskysymykset kuten seksuaalinen hyväksikäyttö.

Kehitysvammaliiton hankekokemuksen perusteella korostetaan kehitysvammaisen henkilön itsetunnon herättelyä tuomalla esiin hänen vahvuutensa sen sijaan, että korostetaan heikkouksia.

Erään lauantain tunnelmia Shatilassa

helmikuu 20, 2017

Libanonissa viralliset vapaapäivät ovat perjantai ja sunnuntai. Lauantaisin toimitaan arkisesti, niin myös Beit Atfal Assumoudin (BAS) sosiaalikeskuksessa Shatilassa. Saavuin paikalle hieman kymmenen jälkeen aamulla ja päätin ikuistaa keskuksen toimintaa kuviin päivän aikana.

lauantai (1) pieni

Hammaslääkäri Ahmad Abou Rayya oli saapunut keskukseen aiemmin. Hän oli ottanut pakolaisleirin lapsia vastaan aamulla yhdeksästä kymmeneen. Rayya kertoi, että Shatilassa asiakkaita riittää, ja lasten hampaat ovat usein huonossa kunnossa. Kuluvan aamupäivän aikana hammaslääkäri oli paikannut reikiä. ”Köyhissä perheissä ei välttämättä ole kunnollisia vesipisteitä, hammastahnaa tai -harjoja”, Rayya sanoi. Hän lisäsi, että BAS:in Shatilan toimintakeskuksessa lapsille järjestetään hammaslääkärin palvelujen lisäksi koulutusta suuhygieniasta.

lauantai (2) pieni
lauantai (3) pieni

lauantai (4) pieni

Päiväkoti-ikäiset olivat paikalla vieraillessani riehakkaalla päällä – ainakin viimeisen puolituntisen, kello kahteentoista saakka. Lapset piirsivät, juoksentelivat ympäriinsä, askartelivat, pelasivat jalkapalloa tai pukeutuivat palestiinalaisasuihin sekä näyttivät muutamia perinteisiä tanssiliikkeitä. Osa touhusta näytti olevan tilanteeseen heittäytymistä, leikkiä kavereiden kesken, osa puolestaan lastentarhanopettajien, kuten Feda Shehaden, ohjaamaa toimintaa.

lauantai (5) pieni
lauantai (6) pieni
Lauantaina kokoontui myös esikouluryhmä. Lapset olivat rakentaneet tien ja ajeluttaneet leikkiautoja sitä pitkin. Esikoulunopettajan mukaan tarkoituksena oli opetella erilaisten ajoneuvojen nimiä. Luokan seinälle oli ripustettu arabiankieliset aakkoset. Kirjaimet opetellaan kuulemma pienissä sarjoissa. Minulle kerrottiin, että moni keskuksessa käyville lapsille tarkoitettu toiminta on yhtä aikaa opiskelua ja hauskanpitoa.

lauantai (7) pieni

Sosiaalikeskuksen johtaja Jamile Shehadella (vas.) piti kiirettä koko päivän. Hänen luonaan kävivät esimerkiksi norjalainen vapaaehtoistyöntekijä sekä paikallisen perheen äiti. ”Moni haluaa puhua kanssani perheensä ongelmista. Toisinaan avuksi saattaa riittää, että kuuntelen ja annan neuvoja”, Shehade sanoi. Joissakin perheissä tarvitaan kokonaisvaltaista ohjaamista. Shehaden ja muiden sosiaalityöntekijöiden täytyy huolehtia myös vanhemmista, jotta he oppisivat pitämään huolta lapsistaan.

lauantai (8) pieni

lauantai (9) pieni

Abdel Hadin perheen kaikilla kahdeksalla lapsella on kummi Suomessa Arabikansojen ystävyysseuran kautta. Jamile Shehade (vas.) kertoi, että kummien rahallisella tuella hän on pystynyt auttamaan Abdel Hadin perheen kaaoksesta kohti parempaa arkea. Vanhin tytär, Nour, 8, käy nykyisin koulussa päivittäin. Isällä, Fadi Abdel Hadilla, on aikaa lapsille, koska Shehade järjesti hänelle työn läheltä, Shatilasta. Mutta – mikä tärkeintä – isä on ymmärtänyt lasten tarvitsevan häntä.

Lauantaina sain seurata Nourin, 8, koulumatkaa. Yleensä tyttö kulkee kouluun itsenäisesti, jotta isä voi saattaa nuoremmat lapset päiväkotiin BAS:in sosiaalikeskukseen. Nour sanoi, että koulumatka taittuu ongelmitta myös yksin.

lauantai (10) pieni

Hammaslääkäri Ahmad Abou Rayyan työt jatkuivat iltapäivään. Iltapäivän kuvan hänestä nappasi Nour.

lauantai (11) pieni
lauantai (12) pieni
Kahden aikaan koululaiset kokoontuivat tukiopetukseen. Ohjelmassa oli englannin ja arabian harjoittelua neljään saakka.

lauantai (13) pieni

Beit Atfal Assumoud -palestiinalaisjärjestö sijaitsee hämärän kujan varrella Shatilassa. Sosiaalikeskuksen ovi on aina auki. Yhtäkään ihmistä ei käännytetä pois kuulematta häntä ja pohtimatta yhdessä, onko avulle tarvetta – ja millaiselle. Paikalla toimittajana vieraillessani tunsin itseni erittäin tervetulleeksi.

Hanna Hirvonen, teksti ja kuvat

Kuntoutuskummilapsia tapaamassa Saidan perheneuvolassa

helmikuu 15, 2017

Etukirjoitus: Sijoita aakkosten pisteet omilla silmilla paikoilleen, kaytossa oleva tietokone ei sita tee.

Olipa eloisa paiva! Sain osallistua Saidan perheneuvolan tiimikokoukseen, jota johti psykiatri Jihane Rohayem. Tunnistin esimerkin siita, mita perheneuvolan seuranta tarkoittaa. Muuan 13-vuotias poika oli ollut psykiatrin vastaanotolla. Poika on ollut hoidossa vuodesta 2010. Psykiatri oli kiinnittanyt huomiota siihen, etta poika oli ollut erityiskoulun samassa ohjelmassa kolme vuotta. Nyt tiimi paatti tehda tarkan arvioinnin ja haluaa miettia sen jalkeen kouluasiaa. Asiat eivat siis vain luista eteenpain, vaan lapsen tilannetta seurataan.

Kokouksen jalkeen oli hetki, jolloin kannettiin mahfava kakku siisaan ja laulettiin onnittelulaule keskuksessa tyoskentelevan vapaaehtoisen Zaynabin syntymapaivan kunniaksi. Muuan kummilapsen aiti oli tehnyt kunnon lounaan, riisia ja kanaa ja salaattia.

IMG_2739
Paasin herkkulounaalle Saidan perheneuvolan tyontekijoiden kanssa. Vasemmalla kurkistaa sosiaalityontekija, istumassa puheterapeutti. Oikealla psykiatri Jihane Rohayem.

Keskuksen johtaja Ibtissam Khalil oli kutsunut kuntoutuskummilapset iltapaivaksi neuvolaan. Tapasin vanhat tutut ja pystyin useimmille kertomaan saaneensa kummeilta henkilokohtaisesti terveiset tuotaviksi. Kylla oli iloiset ilmeet lapsilla, kiitos kummit! Sitten tapasin kolme uutta kuntoutuskummilasta, joilla jo on kummiryhmat Suomessa. Pojat olivat pienempia kuin olin papereiden perusteella ajatellut. En oikein pysty blogissa samana paivana kirjoittamaan, millaisissa kohtaloissa lapset elavat. Sen voi sanoa, etta takuuvarmasti kaukaisen maan kummit ovat turvatekijoita lapsille.

Sitten paneuduttiin oikein urakalla kahden tyton tilanteeseen. Aitinsa kuoltua ja perhetilanteen muututtua epavakaaksi he ovat jaaneet koulusta pois. Nuorempi tytto ilmaisi jossain vaiheessa, etta hanta koulun jattaminen kaduttaa. Mutta isompi, varsinainen kuntoutuskummilapsi, kuunteli kylla mielellaan, vaikkakin paa painuksissa ja valilla uhmakkaan oloisesti. Kun kysyimme, kaipaako han kuollutta aitiaan, paa painui hetkeksi syvaan. ”Sanokaa nyt onko tama elamaa!”, han tuiskaisi valilla.  Tytto olikin paassyt Najdi-jarjeston koulupudokastoimintaan, mutta oli hylannyt sen sen takia, etta siella oli poikiakin. Minakin olin naisten kuorossa ja sanoin, etta kylla pitaa jatkaa lukemisen ja kirjoittamisen opettelua, etta jokaisen naisen maailmassa pitaa osata lukea ja kirjoittaa. Taitojen opettelu olisi mahdollista Beit Atfal Assumoudin keskuksessa Ein el Helwehissa, jossa toimii koulupudokasluokka. Ein el Helwehin keskuksen johtaja oli tilanteessa mukana ja varmasti tekee voitavansa asiassa. Tytto sai kummien lahettaman paketin ja lupasi, etta hanen kuulumisiaan saa kysella, vaikka kuntoutuskummisopimus raukesi koulusta pois jaamiseen.

Psykiatri puhui erikseen syyriasta paenneista palestiinalaiskaksosista, joiden hanen mielestaan pitaisi saada elinmahdollisuudet jossain turvallisemmassa maassa. Libanonissa he paperittomina voivat joutua kiinni ja palautetuiksi Syyriaan. Terveys ei kestaisi armeijaan joutumista. Libanonissa ei ole mahdollisuuksia itsenaistya sopivan tyon kautta. Miten paasta terveydelle sopiviin parempiin oloihin, joissa olisi jotain toivoa?

Kummeille on lapsista saattajineen kuvia, mutta blogeihin tulee oheiskuvia. Niistakin toivottavasti valittyy sitkean ja lasten etuja ajavan keskuksen tunnelmaa.

Syntymapaivasnakari ja tyotoverit
Syntymapaivasankari tyotovereineen

Ensitapaamisia ja jälleennäkemisiä Shatilassa

helmikuu 13, 2017

Sain tänään ensikosketukseni Beirutin palestiinalaisyhteisöön. Pääsin jututtamaan Beit Atfal Assumoud -palestiinalaisjärjestön (BAS) työntekijöitä Shatilan pakolaisleirissä, yhdessä Sirkku Kivistön kanssa. Kivistö on varmasti yksi parhaista oppaista viemään minut palestiinalaisten pariin. Kivistö tuntee palestiinalaiset järjestötyöntekijät ja perheitä, koska hän koordinoi kummitoimintaa kahden suomalaisjärjestön (Psykologien Sosiaalinen Vastuu ja Arabikansojen ystävyysseura) sekä BAS:in välillä.

Iltapäivällä seisoin BAS:in ylläpitämän, Shatilan pakolaisleirissä sijaitsevan, sosiaalikeskuksen ylimmässä kerroksessa ja katsoin ympärilläni olevia, aina vain korkeammalle kohoavia asuinrakennuksia. Siellä tiesin olevani oikeassa paikassa työni kannalta. Olen freelancetoimittaja ja täällä Libanonissa minua kiinnostavat etenkin ihmisoikeudet ‒ jotka palestiinalaisilta näyttävät suurelta osin puuttuvan.

Kuva 1 pieni

Shatilan pakolaisleiri on perustettu Beirutiin 1940-luvun lopussa. Tämän jälkeen leirissä asuvien ihmisten määrä on moninkertaistunut, mutta leirin pinta-ala ei ole kasvanut. Ainoa vaihtoehto saada lisätilaa taloihin on siis rakentaa niitä kohti taivasta. Rakentaminen näyttää olevan käynnissä jatkuvasti.

Jamile Shehade, BAS:in sosiaalityöntekijä ja Shatilan keskuksen johtaja sanoi tänään, että elämä leirissä käy koko ajan raskaammaksi. Yhtenä syynä tähän on ahtaus. Myös työttömyys palestiinalaisten keskuudessa on viime vuosina kasvanut hurjasti. Nykyisin Shatilan leirissä asuu joukoittain myös Syyrian pakolaisia, jotka avaavat omia liikkeitään Shatilaan. Kaikille ei tässä yrittäjien paljoudessa riitä tarpeeksi asiakkaita.

Shehade huomautti, että palestiinalaiset ovat oikeutettuja työntekoon, esimerkiksi avaamaan kauppoja, vain pakolaisleireissä. Muualla vapaus siihen puuttuu. Köyhyys ajaa perheitä ahdinkoon. Kun esimerkiksi lasten koulunkäynti vaarantuu, tarvitaan kipeästi suomalaisia kummeja.

Kokonaisuudessaan tämä päivä oli omalta osaltani täynnä uusia tuttavuuksia. Sirkku Kivistö puolestaan iloitsi lukuisista jälleennäkemisistä:

Kuva 2 pieni

BAS:in johtaja Kassem Aina (oik.) ja Sirkku Kivistö tapasivat ensimmäistä kertaa vuonna 1984. Tänään aamulla Kivistö ja Aina keskustelivat kummitoiminnan vaikutuksista palestiinalaisleirien lapsiin. Puhetta riitti myös kasvavista haasteista leirien lasten ja nuorten keskuudessa; esille nousivat muun muassa Shatilassa voimakkaina rehottavat huumeongelmat.

Kuva 3 pieni

BAS:in kummitoiminnan vastaava Fatima Khaizaran sai Sirkku Kivistöltä suomalaiskummien lähettämät tuliaiset. Hän toimittaa tuliaiset palestiinalaisleireille eri puolille Libanonia.

Kuva 4 pieni

   Kuva 5 pieni

Sosiaalityöntekijät Hanane Dabdoub (ylempi kuva) ja Sara Al Sayed työskentelevät perhetukikeskuksessa Shatilan läheisyydessä. Kävimme Sirkku Kivistön kanssa tervehtimässä näitä naisia matkallamme kohti Shatilaa. Al Sayed oli tänään erityisen iloinen; palestiinalaisnainen oli päässyt töihin BAS:ille noin kuukausi sitten.

Kuva 6 pieni

Kun laskeuduimme parvekkeelta takaisin BAS:in Shatilan keskuksen alakertaan, Jamile Shehade kertoi eläneensä pakolaisleireissä koko elämänsä. Shatilassa hän on asunut vuodesta 1958. Hän ei usko elämänsä aikana pääsevänsä Palestiinaan tai kotikaupunkiinsa ‒ paikkaan, josta hän kuuli isovanhemmiltaan, mutta jota hän ei itse ole koskaan nähnyt.

Vaikka elämä leirissä on raskasta ja osittain arvaamatonta, BAS ei lopeta työtä palestiinalaisten elämän parantamiseksi. Jamile Shehade sanoi tähtäävänsä päivittäin siihen, että niillä lapsilla, jotka ovat leireissä kaikkein heikoimmassa asemassa olisi parempi tulevaisuus. (Heikoimmassa asemassa ovat lapset, jotka ovat menettäneet vanhempansa tai joiden perheissä on vakavia mielenterveysongelmia.)

Nyt 9-vuotias Nour eli ennen lähes pelkästään kadulla, mutta käy nykyisin päivittäin koulussa ja nukkuu kotonaan. Esimerkiksi Nourin tarina saa Jamile Shehaden hymyilemään. Rankkojen kertomusten ohessa tuntuu hyvältä nähdä myös muita BAS:in Shatilan keskuksessa leikkiviä lapsia, jotka näyttävät pitävän elämästään – tai ainakin he nauttivat tästä hetkestä.

HANNA HIRVONEN

Kuva 7 pieni

Kuvia Suomesta

helmikuu 11, 2017

Minulla on tapana ottaa mukaan hankematkoille Libanonin palestiinalaisleirin suomalaisia postikortteja. Kun yhteisen kielen niukkuuden vuoksi laajempi keskustelu ei onnistu, otan kortit esiin. ”Valitse näistä kortti, joka on Sinulle mieluisin”, sanon. Vain yksi aikuinen mies on jättänyt tämän tehtävän väliin, kaikki muut ovat valinneet. Valinnasta tulee sitten aina vähän juttua, miksi juuri se kortti miellytti.

Kuntoutuskummit ovat lähettäneet hankematkan viemisinä kortteja, kirjeitä ja minipaketteja kummilapsille. Lumiukkokortissa riittää palestiinalaisleirissä ihmettelemistä.

IMG_0641
Terveisiä Suomesta kummeiltasi!

Käynti Kehitysvammaliitossa – valmistautumista kohta alkavaan hankematkaan

helmikuu 9, 2017

Hankematkan aikana (12.2.-25.2.2017) pääsen mukaan Beirutin Amerikkalaisen Yliopiston neljänteen conferenssiin, jonka järjestää lasten ja nuorten psykiatrian ohjelma. Konferenssin nimi on Safe Start: Early Childhood Mental Health Updates”, vapaasti suomennettuna ”päivitetään menetelmiä, jotka liittyvä varhaislapsuuden turvalliseen kulkuun”. Yhteistyöjärjestöstämme Beirutin perheneuvolan psykiatri ja El-Bussin perheneuvolan sosiaalityöntekijä kertovat Portage-menetelmän käytöstä ja toiminnan tuloksista. Menetelmää Beit Atfal Assumoudin perheneuvoloissa käytetään neuvolan ja kodin välisessä yhteistyössä.

Kehitysvammaliiton Opike-keskukessa kuulin, että Portaat-menetelmän aineistoa on enää vain päiväkoti- ja 1-3 vuotiaiden kasvun seurantaan. Päiväkoti-Portaissa on ohjeet ja seurantalomakkeet lapsen omatoimisuuden, motoriikan, kognitiivisten taitojen, sosioemotionaalisten taitojen ja kommunikoinnin seurantaan.

Miten Beit Atfal Assumoudin perheneuvolat ja sosiaalityöntekijät kotikäynneillä ohjaavat vanhempia näkemään lapsensa kehityksessä?

OPIKE-keskuksen ainaistoa.
OPIKE-keskuksen ainaistoa.

”Meidän aineistothan on vaikeavammaisten perheiden ja hoitotahojen käyttöön. Usein on vaikea nähdä lapsen edistymistä, mutta menetelmät auttavat tunnistamaan pienetkin edistysaskeleet. Niistä tulee ilon hetkiä”, kertoi Kehitysvammaliiton asiantuntija.

Olen ensimmäisellä portaalla

Nuoret ja vanhat pakolaisleireissä Libanonissa torstaina 19.1.2017 klo 18-20 Rikhardinkadun kirjaston kokoustilassa

tammikuu 8, 2017

Kaksi nuorta naista on perehtynyt paikan päällä Libanonissa nuorten ja vanhojen selviytymiseen ankarissa pakolaisleirioloissa.

koulupoikia_shatilassa_kp
Koulupoikia Shatilassa. Kuva: Kirsti Palonen

Lähi-itään erikoistuva valtiotieteiden ylioppilas Eveliina Kupula oli Beit Atfal Assumoudissa (BAS) vapaaehtoistyöntekijänä 2,5 kuukautta viime vuoden lopussa. Hän selvitti, mitkä tekijät liittyvät koulun keskeyttämiseen ja millä keinoin koulupudokkuutta pyritään ehkäisemään. Aihe on BAS:ille hyvin tärkeä, koska perinteisesti järjestö on korostanut koulutusta oleellisena keinona selvitä pakolaisoloissa.

Milja Rämö opiskelee kehitysmaatutkimusta Helsingin yliopistossa ja toimi viime vuonna harjoittelijana Suomen Lähi-idän instituutissa. Hän tutustui Shatilan pakolaisleirissä Beirutissa ja Bourj el-Shemalin leirissä Tyroksessa vanhusten elämään ja tapasi suomalaisten kummivanhuksia. Sosiaalietujärjestelmän puuttuessa palestiinalaisvanhusten elämä leireissä on monin tavoin riskialtis.

Tervetuloa kuulemaan Eveliinaa ja Miljaa. Leirien elämään ja BAS:in toimintaan jo tutustuneillekin heidän tuoreet havaintonsa voivat avata uusia näkymiä.

Vastuuvirkamies kutsui käymään uuden vuoden alussa

joulukuu 20, 2016

img_0143Tänään ulkoministeriön kansalaisjärjestöyksikkö oli kutsunut kansalaisjärjestöjen edustajat pikkujouluun Katajanokalaiturin tiloihin. Psykologien Sosiaalinen Vastuu ry:llä ja Arabikansojen ystävyysseura ry:llä on sama järjestö yhteistyökumppanina Libanonissa. Tessa Rintala (vasemmalla) on AKYSin hankkeen vastuuvirkamies ja Kimmo Nikkinen PSV:n vastuuvirkamies. UM:n kansalaisjärjestöyksikössä hankepäätökset on jo työstetty. Eduskunnan odotetaan hyväksyvän budjetin ensi vuodeksi ennenkuin päätökset julkistetaan.

Kimmo Nikkinen kutsui kaikki PSV:n hankevastuuhenkilöt palaveriin vuodenvaihteen jälkeen. Hän tarkastaa edellisvuoden raportteja ja haluaa kysellä lisää hankkeiden kokemuksista.

Tapaaminen oli miellyttävä. Nyt vain peukut entistä tiiviimmin pystyyn, että PSV ja AKYS pystyvät jatkamaan yhteistyötään Beit Atfal Assumoud -järjestön kanssa palestiinalaislasten hyväksi Libanonissa.

Vastuuvirkamiehet eivät ole tänä hektisenä vuonna pystyneet käymään kehitysyhteistyökohteissa, mutta ehkä ensi vuonna se on mahdollista. Kansalaisjärjestöjen hankehaut on harvennettu, haut ovat joka toinen vuosi. Ensi vuonna ei siis ole, jolloin vastuuvirkamiehet voivat paremmin perehtyä hankkeisiin ja käydä ehkä kohdealueillakin. PSV:n ja AKYSin vastuuvirkamiehet on kutsuttu käymään Libanonin palestiinalaisleireissä.

img_0141

Ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston osastopäällikkönä 1. syyskuuta 2016 aloittanut Satu Santala piti tervehdyspuheensa tilaisuuden hämärissä.

Erityislasten koulunkäynti turvattava – PSV huolissaan kehitysyhteistyörahojen riittävyydestä

marraskuu 23, 2016
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Sirkku Kivistö esittelee erityiskouluihin ja -kuntoutukseen ohjattujen lasten listaa. Kuva: Kirsti Palonen.

PSV:n kuntoutuskummitoiminnan työryhmä kokoontui tänään. Perehdyttiin Beit Atfal Assumoud -järjestöltä saatuun listaan lapsista, jotka odottavat lukuvuodeksi 2016-17 pääsyä erityisopetukseen ja -kuntoutukseen.  Lista oli työn alla marraskuun alussa. Lapsia oli siinä yhteensä 127, sekä poikia että tyttöjä. Joko varma tai alustava sopimus koulumaksun rahoituksesta oli 72:lla lapsella, mutta 55:llä lapsella lista on ”punaisella”, rahoitusta ei vielä ole.

PSV odottaa jännittyneenä ensi kuussa julkistettavaa tietoa UM:n hankeavustuksen myönnöstä. Jos perheneuvoloiden tukeen ja erityislasten koulutukseen saadaan rahaa, PSV voi jatkaa tukea paikallisten työntekijöiden erinomaiselle työlle Libanonin palestiinalaisleireissä. Kuntoutuskummitoiminnalla rahoitetaan 17 lapsen palvelut, kummeja on ryhmissä 1-15, yhteensä 71. Hanke on tarpeen, kun YK:n avustusjärjestö UNRWA ei rahoitusvajeen takia pysty tarjoamaan erityispedagogisia palveluita.

 

Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten palvelut palestiinalaisperheille Libanonissa – vuosiraportti tehty

marraskuu 9, 2016

Erityislapsihankkeesta siirrettiin valtionavustusta 4022 euroa vuodelta 2015 vuodelle 2016. Avustuksen turvin 10 lasta saattoi jatkaa erityiskoulun lukuvuoden loppuun. Kehitysyhteistyövarojen leikkausten vuoksi anottuja varoja 60-80 lapsen erityisopetukseen ei saatu.

Tänään UM:n tuen jäännöserä vuodelle 2016 on raportoitu. Raportit laitetaan UM:n sähköiselle asiointitilille ja painetaan ”pane vireille” -nappia.

Raportissa on lyhyt kuvaus hankkeesta englanniksi:

This report concerns results of he continuation project aid from 2015 (4022 €) to 2017 for our Palestinian partner The National Institution of Social Care and Vocational Training in Lebanon. With this support ten children with multiple special needs (MSN) could continue the spring semester 2016 in their special schools. They were 7 boys and 3 girls, followed up in Beirut, Saida and El-Buss (Tyre) Family Guidance Centers. They studied in 4 different special schools. The tuition fees or part of them were paid in January (4), February (4) and March (2) 2016.

FiPSR intensified the recruitment of new individual sponsors for MSN-children. They secured the continuation of special education and follow-up to their own sponsored children, but around 60-80 children could not get support because of the cut of Ministry support. The results gained by the support in the years 2013-2015 are very good: children’s progress, satisfaction and relief of parents, improved parenting quality, The attitudes of reluctant family members and relatives turned positive when they saw the progress of the children. In addition, the enlargement of the service network for children with disabilities was a remarkable development. The visibility of the children with MSN in the society increased positively. The main service provider for Palestinians UNRWA was informed about the results of this complementary and gap filling project by the support of Finland’s development aid. (9.11.2016)

Kuntoutuskummilasten vuosiraporttien työstäminen aloitettu

marraskuu 8, 2016

Kuntoutuskummit saavat vuosittain raportin kummilapsensa tilanteesta. Kun kuntoutuskummilapsia on sekä Suomessa, Italiassa että Sveitsissä, olemme tässä kansainvälisessä verkostossa päättäneet tehdä kummien 33:sta raportista yhteenvedon. Voimme tehdä kuntoutuskummitoimintaa tunnetuksi ja antaa palautetta Beit Atfal Assumoudin perheneuvoloille. Kummikertomusten kanssa työskentelevät Leena Hytönen, Kirsti Palonen, Agneta Kallström ja Sirkku Kivistö (Suomi), Monica Musri (Italia) ja Ursula Hayek (Sveitsi). Ensiksi työstetään raportti englanniksi. Yritämme myös kirjoittaa Suomen kuntoutuskummilasten osalta raportin suomeksi.

Ensitietoja yhteenvedosta – lasten edistyminen

Lukuvuonna 2015-2016 kolmen maan 33:sta kuntoutuskummilapsesta perheneuvoloiden arvion mukaan 26 lasta edistyi hyvin, 7 lasta edistyi kohtalaisen hyvin ja 1 lapsi vähän heikommin. Erinomainen tulos on saavutettu perheen, erityiskoulujen ja neuvoloiden tiiviin yhteistyön tuloksena.

Perheneuvolat seuraavat huolellisesti erityislasten tilannetta. Lukuvuoden aikana 28 lasta kävi perheneuvolan vastaanotolla 1-5 kertaa, 5 lasta kävi neuvolassa 6-12 kertaa. Sosiaalityöntekijät kävivät vuoden aikana 28:n lapsen kotona 1-2 kertaa. Viiden lapsen kotona he kävivät tiheämmin, 3-9 kertaa. Lisäksi oli viikottaisia käyntejä puhe- ja psykomotorisilla terapeuteilla. Sosiaalityöntekijöillä oli myös ryhmätapaamissarjoja vanhempien kanssa.

Kuntoutuskummilasten ikäprofiili ja koulunkäynti

Kuntoutuskummien 33:sta lapsesta 7-12 -vuotiaita oli 18 lasta, 13-15 -vuotiaita 8 lasta, 16-18-vuotiaita 4 lasta ja alle kouluikäisiä oli 3 lasta. Heillä oli paikat  15 erityiskoulussa eri puolella Libanonia. Koulupaikkojen saaminen muualtakin kuin Beirutista ja Saidasta on perheneuvoloiden sitkeiden yhteistyöneuvotteluiden ansiota. Vanhemmat tosin tekevät lopullisen päätöksen lapsen erityisopetukseen osallistumisesta. Kaikille se ei ole itsestään selvää. Joskus sukulaiset tai naapuritkin sotkeutuvat asiaan ja paheksuvat erityisopetusta. Asenteen tosin kerrotaan muuttuvan, kun lasten edistyminen havaitaan. Sisaruksetkin jaksavat paremmin, kun erityislapsen käyttäytyminen tasoittuu.

Jatkotyöstö käynnissä

Seuraavaksi yritämme yhteistyöryhmässä saada aikaan tarkemman kuvauksen siitä, missä asioissa lasten hyvä edistyminen tulee näkyviin, mitä hyötyä kuntoutuskummit ovat osaltaan olleet edistämässä. Pyrimme saamaan yhteenvetoraportin valmiiksi marraskuun 2016 aikana. Tiimiläisillä vain tuntuu olevan kova kiirepaine, olivatpa eläkeläisiä tai työssä käyviä, Suomessa tai Sveitsissä tai Italiassa.

Toivomme parasta – odotamme UM:n päätöstä jatkohankehakemukseen

Risuja ulkoministeriölle, joka katkaisi kehitysyhteistyövarojen leikkausten vuoksi vuoden 2016 alusta erityislasten avustukset. PSV on kuitenkin jatkohankehakemukseensa vuosille 2017-2020 liittänyt ns vammaiskomponenttina rahoitusosion erityislapsille. Päätös saadaan tietää joulukuussa 2016. Nyt jo jännittää kovasti.

 

img_9539Beirutin perheneuvolan puheterapeutin välineistöä. 7.11.2015, SK. Kuntoutuskummilapset käyvät tarpeen mukaan puheterapiassa perheneuvolassa, jos eivät saa puheterapiakuntoutusta erityiskoulussaan.

Kuntoutuskummit – psykologien perustama kummitoiminta palestiinalaisille erityislapsille

lokakuu 31, 2016

PSV on aloittanut yhteistyöjärjestö Beit Atfal Assumoud (BAS) -yhteistyöjärjestön pyynnöstä kuntoutuskummitoiminnan vuonna 2010. Kuntoutuskummit auttavat BAS-järjestön perheneuvoloiden asiakkaita, jotka neuvola on ohjannut erityisopetukseen tai -kuntoutukseen, mutta joiden maksuihin perheillä ei ole varaa.

Tällä hetkellä kuntoutuskummilapsia on 17, heistä poikia 9 ja tyttöjä 8.  YK:n pakolaisjärjestö UNHCR järjesti yhden Syyriassa haavoittuneen tytön perheen muuton Sveitsiin kesän lopulla. Hän sai siis alkukuntoutuksen BAS-järjestön perheneuvolassa. Syyriasta Libanoniin paenneita erityislapsia on jonotuslistalla.

Kummimaksu on 1000 euroa vuodessa, siksi kummiryhmän perustaja on yleensä kutsunut mukaan tuttaviaan tai työtovereitaan jakamaan maksut. Kaikkiaan 69 ihmistä on tällä hetkellä kummiryhmissä. Kuntoutuskummien avustukset lähetetään yhteistyöjärjestö Beit Atfal Assumoudille, jonka taloustoimisto maksaa erityiskoulujen laskut ja lasten lääketieteelliset tutkimukset ja hoidot, sekä mahdollisesti tarvittavan lääkityksen tai apuvälineet.

Erityislasten vanhemmat ja sisarukset ovat erityislapsen keskeisen tärkeää lähiympäristöä. Tyypillisesti äiti on keskushenkilö, mutta olisi tärkeää saada erityislapsen kasvuympäristön vuorovaikutusverkostoa laajennetuksi sekä kotona että kodin ulkopuolella. Monissa perheissä isät ovatkin rohkaistuneet osallistumaan enemmän erityislapsen asioihin. Kuntoutuskummitoiminta on onnistunut myös nostamaan palestiinalaisten erityislasten asiaa esille: heille on nyt pääsy entistä useampiin opiskelupaikkoihin.

Kuntoutuskummitoiminnan vastuuhenkilöitä PSV:n hankkeessa ovat Leena Hytönen, Agneta Kallström, Kirsti Palonen ja Sirkku Kivistö.

Antoisaan kuntoutuskummitoimintaan voi liittyä lähettämällä hakemuksen osoitteeseen libanon@vastuu.fi 

img_9217Beit Atfal Assumoudin logo maalauksena Beddawin keskuksen ja perheneuvolan ulkoaitauksessa.

Kuntoutuskummit – psykologien perustama kummiohjelma

lokakuu 22, 2016

PSV on pitkään tukenut lasten mielenterveyshanketta Libanonin pakolaisleireissä. Yhteistyökumppani on Beit Atfal Assumoud (BAS), 40-vuotias palestiinalainen järjestö. BAS perusti ensimmäisen perheneuvolan vuonna 1997. Neuvoloita on jo viisi eri puolilla Libanonia.

Vuonna 2009 BAS:in perheneuvolat aloittivat kummiohjelman. Lapset, jotka tarvitsivat neuvolakuntoutuksen lisäksi erityisopetusta tai -kuntoutusta, eivät voineet edetä neuvolan suosituksen mukaan, koska vanhemmilla ei ollut varaa maksaa erityiskoulujen ja instituutioiden lukukausimaksuja. BAS kutsui kummeja erityislasten perheiden tueksi. Nykyään seitsemällätoista lapsella on kuntoutuskummit Suomesta. Koska vuosimaksu on 1000 euroa, tavallisimmin kiinnostuneet henkilöt ovat muodostaneet kummiryhmiä jakamaan lahjoitussumman.

img_9217

Beit Atfal Assumoudin tunnuskuva Beddawin perheneuvolan ulkoseinässä.