Tiiviisti kuntoutuskummilasten vuosiraporteista 2017 -18

joulukuu 4, 2018

Psykologien Sosiaalinen Vastuu ry on muiden eurooppalaisten järjestöjen ohella tukenut palestiinalaisperheitä rahoittavaa “Sponsorship program for children with multiple special needs”-ohjelmaa. Ohjelman tavoitteena on tukea erityistarpeisten palestiinalaislasten arkea ja koulunkäyntiä sponsoroimalla kuntoutusta ja koulunkäyntiä. Lukuvuoden 2017-18 aikana ohjelmassa oli mukana yhteensä 160 kuntoutuskummilasta, joista 28 oli oma kuntoutuskummi Suomesta, Italiasta tai Sveitsistä. Tässä raportissa tarkasteltiin 30 lapsen otosta, eli otokseen sisällytettiin 4 projektin rahoittamaa kummilasta edustavan otannan takaamiseksi. Raportti on kuvaus lasten ajankohtaisesta tilanteesta, millaista apua he ovat saaneet ja kuinka siitä hyötyneet.

Raportissa tarkastellut lapset olivat iältään 4 – 24 -vuotiaita, suurin osa (60%) kuitenkin 12-vuotiaita tai sitä nuorempia. Syyt kuntoutustarpeelle vaihtelivat, mutta yleisimmin mainittiin kehitykselliset häiriöt. Myös tunne-elämän ja käytöksen ongelmia sekä elimellisiä sairauksia esiintyi. Vaikeudet näyttivät olevan päälekkäistyviä, sillä usean lapsen kohdalla oli mainittu useampi kuin yksi syy. Lasten kohdalla arvioitiin yksilöllisesti erityisopetuksen ja muun kuntoutuksen tarve. Yhtä lasta lukuun ottamatta kaikki olivat saaneet paikan erityiskoulusta. Puheterapia, psykoterapia ja psykomotorinen terapia olivat usein mainittuja kuntoutusmuotoja. Perheneuvolan sosiaalityöntekijät tekivät jokaisen lapsen perheeseen ainakin yhden kotikäynnin vuoden aikana, ja lisäksi perheneuvolassa tehtiin seurantaa lasten tilanteista.

Tyytyväisyys palveluihin arvioitiin hyväksi. Raportteja koonneet perheneuvoloiden työntekijät arvioivat yhteistyön suurimmassa osassa tapauksista hyväksi tai erittäin hyväksi kodin, koulun ja perheneuvolan välillä. 80 % lapsista oli edistynyt kuntoutuksen tavoitteissa hyvin tai erittäin hyvin: monen kohdalla mainittiin arkielämän taidoissa ja sujuvuudessa tai tunne-elämän ja käyttäytymisen osa-alueilla tapahtuneen parannusta. Lapsen lähiverkoston ymmärrys lapsen tilanteesta ja tuen tarpeista lisääntyi. Kokemukset yleisesti raportissa olivat positiivisia, joskin esiin nousi myös erittäin haasteellisissa olosuhteissa eläviä perheitä.

PSV:n yhteistyöprojektin tavoitteena on, että mahdollisimman moni lapsi saa edellytykset itsenäiseen ja normaaliin elämään.

Veera Nieminen
Libanonin hankkeen apulaiskoordinaattori

Beit Atfal Assumoud -järjestön tunnuskuva

Henkilökohtaista sotahistoriaa ensimmäisen maailmansodan päättymisen 100-vuotispäivänä

marraskuu 11, 2018

Sabran ja Shatilan massamurhan muistomerkillä syyskuussa 2018.[/caption]En ole ollut sodassan sotimassa, mutta sota-asiat ovat nousseet mieleen kun media muistuttaa, että ensimmäisen maailmansodan päättymisestä on kulunut tänään 100 vuotta. Tuntuu kaukaiselta, mutta siitä sodasta oli kulunut vain 25 vuotta kun synnyin ja synnyinkin Suomen jatkosodan aikana. Sodan jälkiä en omassa arkiympäristössäni maalaisoloissa kotona huomannut, mutta Kasselissa au-pairina 1963 näin 20-vuotiaana sodan tuhuoamia, vielä korjaamattomia rakennuksia Seuraavan kerran sota iski omakohtaisesti tajuntaani 1963 Bourj el-Barajnehissa, Beirutin pakolaisleirissä 42-vuotiaana, kun näin sen kesäiset ns leirien sodan uhrien hautausmaan .Haudoille oli laitettu vainajien kuvia ja yhdestä kuvasta ikäiseni nainen katsoi minua. Beirutissa kuuli silloin koko ajan ampumista ja näki militaarien kadunkulmiin vartioon asettamia poikapartioita aseineen. Tutustuin Sabran ja Shatilan verilöylystä 16.-18.9.1982 selvinneisiin ihmisiin ihmisiin, joita edelleen tapaan. Sodan keskellä olevien ihmisten asiat tulivat arkeeni ollessani 63-vuotias Palestiina-aktiivi.Israelin armeijan ja Hizbollahin kesäsodan 2006 aikana Israel tuhosi Libanonin infrastruktuurin ja miljoona ihmistä vaelsi Etelä-Libanonista pohjoisempaan ja Syyriaan. Tutuiksi tulleet ihmiset olivat sen hävityksen keskellä ja pidin heihin yhteyttä tekstareilla. Seuraava iso hävitys oli Pohjois-Libanonissa 2007, jonka jälkien hidasta korjaamista olen juuri käynyt 75 -vuotiaana syyskuussa 2018 katsomassa. Kun on tutustunut palestiinalaisten tilanteeseen Libanonissa, ovat myös Gazan sodat 2008, 2012 ja 2014 iskeneet voimakkaasti tajuntaan, kun on nähnyt. miten voimakkaasti ne vaikuttavat Libanonissa eläviin pakolaisiin. Minun isäni kuoli jo kuusikymppisenä sodasta peräisin olevien terveysongelmien ja sodan jälkeisten aikojen raskaiden töiden katkaisemana. Setäni on löydetty 75 vuotta kaatumisensa jälkeen Karjalasta ja tuodaan muodollisuuksien jälkeen Suomeen. Tiedossa on siis sankarihautajaiset. – Tulipa oikein isänpäivän tarinaa. Mutta kirjankustantajatkin tarjoavat sotajuttujaan isille.

Not involved directly in any war, but the military incidents and political violence have affected my existence in many ways during up to now 75 years.

Sabran ja Shatilan massamurhan muistomerkillä syyskuussa 2018.

Stressinhallinta äärimmäisen stressaavassa työssä

lokakuu 23, 2018

Nina Lyytinen kertoo stressinhallinta-koulutuksesta työntekijäryhmille. Hän piti Beirutin mielenterveyskonferensissa työpajan asiasta ja on aloittanut stressinahllinta-koulutusryhmät Beit Atfal Assumoudin keskuksissa sosiaalityöntekijöille.

Kun tiedämme, mikä on ongelma, etsimme siihen ratkaisun

https://psykologilibanonissa.blogspot.com/2018/10/kun-tiedamme-mika-on-ongelma-etsimme.html

Psykologinen hyvinvointi ja mielenterveys

https://psykologilibanonissa.blogspot.com/2018/10/psykologinen-hyvinvointi-ja.html

Aistien aktivointi – Stressinsäätelyharjoitus yliopiston kampuksella. Kuva: Markku Andelin

Ensisijaisesti lapsi

kesäkuu 5, 2018

Lapsen kehitykseen vaikuttavat tekijät otettava huomioon turvapaikkahakuprosessin aikana

 

Turvapaikkahakuprosessin aikana ei Suomessa huomioida riittävästi lapsen tarpeita ja hänen kehitykseensä vaikuttavia tekijöitä. Tämä on ongelmana erityisesti, kun lapsi saapuu Suomeen yksin alaikäisenä, mutta samalla tavoin, kun lapsi hakee turvapaikkaa huoltajansa kanssa.

Kun lasta ei nähdä ikänsä vuoksi erityishuomiota tarvitsevana, loukataan lapsen oikeuksia, joista huolehtimiseen Suomi on sitoutunut. Aiemmin keväällä YK:n lastenjärjestö UNICEFin totesi tutkimuksessaan, että Suomi kohtelee lasta ensisijaisesti turvapaikanhakijana – ei lapsena.

Lapsi on riippuvainen huoltajien läheisyydestä ja tuesta, jotta hänen kehityksensä olisi turvattu. Kun alaikäinen lapsi saapuu yksin Suomeen, olisi tärkeää, että hänet yhdistettäisiin perheensä kanssa niin pian kun mahdollista. Tällä hetkellä Suomen ulkomaalaislaki on tehnyt perheenyhdistämisen lähes mahdottomaksi tai saattaa kestää jopa useita vuosia ennen kuin perhe saatetaan Suomeen.

Turvapaikanhakijalasten ja -perheiden säilöönotto merkitsee lapsen sulkemista vankilaa muistuttavaan laitokseen, jossa hänelle ei ole tarjolla kehityksen edellyttämiä virikkeitä. Vaikka hän olisi säilössä perheensä kanssa, tilanne kuormittaa liikaa vanhempien mahdollisuuksia ottaa huomioon lapsensa tarpeita.

Yksin tulleille nuorille maahanmuuttoviranomaiset antavat vuoden kestäviä oleskelulupia. Ilman jatkuvampaa tulevaisuuden näkymää on mahdotonta kehittyä ja kasvaa myönteiseen suuntaan sekä rakentaa luottamusta ihmisiin ja elämään.

Yksin tullut alaikäinen tai perheen kanssa saapunut lapsi kärsii monesti psyykkisistä traumoista. Lapsille pitäisi turvata asianmukainen ja riittävä psyykkinen tuki jo alkuvaiheessa, kun he tulevat Suomeen. Muuten psyykkinen kuormittuneisuus jättää syvempiä jälkiä kehitykseen ja saattaa laukaista monenlaisia sairauksia ja ongelmia.

Turvapaikanhakuprosessissa lapsi on nähtävä ensisijaisesti lapsena – haavoittuvana ja kehityksessä olevana. Yksin tulleiden turvapaikkahakijalasten hyvinvoinnin pitäisi olla jo hakuprosessin aikana lastensuojeluviranomaisten vastuulla samalla tavoin kuin muidenkin lasten hyvinvointi Suomessa. Työssään viranomaisilla tulisi olla mahdollisuus psykologin asiantuntemuksen käyttöön.

Ann-Christin Qvarnström-Obrey

Psykologien Sosiaalinen Vastuu ry

Erityislasten raporttien yhteenveto

kesäkuu 1, 2018

Seitsemällätoista erityislapsella on suomalainen kuntoutuskummi tai -kummiryhmä tukenaan. Vuoden 2017 raporteista tehtiin yhteenveto, josta saa yleiskuvaa tilanteesta. Psykologien Sosiaalinen Vastuu ry:n kuntoutuskummien lailla on sveitsiläisellä ja italialaisella järjestöllä kummilapsia. Yhteenveto tehdään yhdessä. Raportissa on lyhyt suomenkielinen yhteenveto.

Kummikertomusten yhteenveto:

Review of individually sponsored children_progress reports_2016-2017

Leenin kummiryhmänjäsenet piirsivät kukin suomalaisen puun Eid-juhlan tervehdyskorttiin kummitytölle.

Jatkohankehakemus on jätetty ulkoministeriölle

kesäkuu 1, 2018

UM:n tukemana on käynnissä Etelä-Libanonissa yhteistyöjärjestön kahden perheneuvolan alueella mielenterveyshanke ”Lasten mielenterveys- ja erityispalveluiden kehittäminen kriisioloissa Libanonissa: Beirut ja Etelä (UM:n hankenumero 85 202 501). Koska hankejakso päättyy vuoden 2018 lopussa eikä tarve yhteistyöhön ja rahalliseen avustamiseen ole loppunut, PSV on jättänyt jatkohankehakemuksen vuoksiksi 2019-2022. Jatkohankkeen nimi on ”Monitarpeisten ryhmien mielenterveystyö: moniammatillista yksilö- ja yhteisötyötä”.

Ulkoministeriöön jätetty hankehakemus (sisältää makroja, aukeaa ehkä parhaiten Esikatselu-klikkauksella)

KYT_FiPSR_2019-2022_en

Kaikki kommenntit ovat tervetulleita!

Sirkku Kivistö
hankekoordinaattori osoite: psv at vastuu.fi

Veera Nieminen
apulaiskoordinaattori

 

Alva Grünthal tarkastaa 31.5.2018 alkuvuoden kirjanpitotositteita. Kyse on PSV:n taloushallinnon sisäisestä kontrollista. Seitsemän kohtaa löytyi, joista puhutaan kirjanpitäjän kanssa. Oikealla hankekoordinaattori Sirkku Kivistö.

i

PSV:n Libanonin hankkeen toimintasuunnitelma 2018

maaliskuu 18, 2018

Libanonissa seurataan ja edistetään PSV:n “jokaiselle oikeus psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin” –tavoitteen toteutumista palestiinalaislasten ja –perheiden keskuudessa yhteistyöjärjestö The National Institution for Social Care and Vocational Training (NISCVT) kanssa. Järjestö tunnetaan palestiinalaiselta nimeltään Beit Atfal Assumoud (BAS) (jatkossa BAS).

Kehitysyhteistyöhankkeelle jatkoa 20192022

“Lasten mielenterveys- ja erityispalveluiden kehittäminen kriisioloissa Libanonissa: Beirut ja etelä” –hanke päättyy 2018. (UM projektikoodi 85202501). Toimintavuoden aikana kerätään aineistoa hankejakson arviomiseksi. Kehitetään yhteistyöjärjestön kanssa tapaa kerätä palautetietoa lapsilta.

Suunnitellaan Beit Atfal Assumoud –järjestön kanssa nelivuotinen jatkohanke ”Mental health for vulnerable groups: A complex multidisciplinary model combining client centred and community approaches” ja haetaan avustusta ulkoministeriön kansalaisjärjestöyksiköstä samansuurisella omarahoitusosuudella ja budjetisssa kuin käynnissä oleva hanke on. Suomessa muodostetaan hankkeelle toimintaryhmä. Vapaaehtoistyö dokumentoidaan.

Stressinhallintakoulutus jatkuu

Sosiaalityöntekijöiden työkykyä tuekeva sstressinhallinta -koulutus on etenemässä kouluttaja-koulutuksen vaiheeseen. Nina Lyytinen ja Kirsti Palonen jatkavat yhteistyössä Arabikansojen ystävyysseura ry:n kanssa Stress reduction –hanketta järjestämällä BAS:in sosiaalityöntekijöille kolme G-TEP-typpajaa sekä yhden Stress reduction – patikointipäivän. Hankkessa koulutetaan paikallsiai kouluttajia. Hankekäynnin yhteydessä järjestetään lapsiryhmille ohjattuja patikointipäiviä luonto- ja liikuntaharrastusten tueksi.

Kummitoiminta muodostaa kummeille suoran yhteyden palestiinalaisperheiden yhteisöön. Vastataan viestinnän keinoin heränneeseen tiedontarpeeseen. Selvitetään edellytyksiä tehdä tutustumis- ja opintomatka Suomesta Libanonin palestiinalaisleireihin. Alustava ajankohta on syyskuussa.

Beirutin mielenterveyskonferenssi

Osallistuaan 19.-20.10.2018 BAS:in 12. mielenteryskonferenssiin “Psychological Wellbeing and Mental health: Interaction Between Children, Parents and Environment”

Solidaarisuussilmukat

Solidaarisuussilmukat jatkaa entiseen tapaan neuleiden toimittamista Beit Atfal Assumoudiin lievittämään kylmän kauden haittoja heikoimmassa asemassa olevissa perheissä.

 PSV:n viestintä- ja vaikuttamistyöhön osallistuminen

Suomessa osallistutaan PSV:n viestintätyöhön ja tehdään kehitysyhteistyön ja pakolaisleireissä toteutettavan mielenterveystyön teemoja tunnetuksi yleisölle ja kiinnostuneille. Edistetään kummien ja kummilasten yhteydenpitoa. Hankematkojen jälkeen pidetään selostustilaisuudet. Osallistutaan kehitysyhteistyön tapahtumapäiviin.

 Kehitysyhteistyön yleiset tehtävät, valmiuksien ylläpitäminen ja yhteistyöverkosto

Osallistutaan Kepa & Kehys –järjestön ja UM:n koulutuksiin ja kampanjoihin. Neuvotellaan hankkeista Suomen Beirutin suurlähetysötn ja EU:n Beirutin delegation kanssa.

 Vammaiskumppanuus ry:tä pyydetään hankkeen vammaisnäkökulman toteutuksen asiantuntijaksi. Osallistutaan Suomen Lääkäriliiton kehitysyhteistyöneuvottelukunnan seminaareihin. Pyydetään Arabikansojen ystävyysseura AKYSiä ja Anna Lind Suomen verkostoa asiantuntija- ja yhteistyökumppaneiksi. Lisätään yhteistyötä muiden Libanonin alueella työskentelevien ja mielenterveystyötä tekevien (Lääkärin sosiaalinen vastuu ry) kehitysyhteistyöjärjestöjen kanssa. Suunnitellaan viestintä- ja vaikuttamistyötä ja tulosraportointia yhdessä.

Ulkomaisten yhteistyökumppaneiden kanssa neuvotellaan parhaasta mahdollisesta tavasta tukea Beit Atfal Assumoudin mielenterveystyötä ja etsitään vaikutuskeinoja palestiinalaisten oikeuksien edistämiseksi. Suomen edustuston ja Suomen Lähi-idän instituutin kanssa seurataan poliittisen tilanteen ja elinolojen kehitystä alueella. BAS-järjestön kanssa informoidaan UNRWA:aa ja ILOa palvelun kehittymisestä.

Vapaamuotoisia tukitoimintaryhmiä otetaan mielellään vastaan määrämuotoisen kehitysyhteistyöhankkeen rinnalle.

Rahankeräyslupa:
Poliisihallitus RA/2018/212 myönnetty 23.2.2018 ajaksi 23.2.2018-31.12.2020 koko maassa Ahvenanmaata lukuunottamatta
Kirjanpito ja talaoushallinnon neuvonta:
Tilitoimisto Häkkinen Oy
Tilintarkastus:
Tilitoimisto Antti Väliaho
Vastuuvirkamies UM:n kansalaisyhteiskuntayksikössä
Tarkastaja Leila Riitaoj

Perheneuvolakummien työ jatkuu

tammikuu 21, 2018

Vuonna 2017 Psykologien Sosiaalinen Vastuu ry:n perheneuvolatyö oli mukana Järjestöt100 -saavutusten luettelossa. PSV esitteli vuonna 1995 alkaneen hankeyhteistyön palestiinalaisen Beit Atfal Assumoud (BAS) -järjestön kanssa. BAS on luonut viiden perheneuvolan verkoston, joka on Libanonin palestiinalaisyhteisössä mutta myös koko Libanonin kannalta katsottuna ainutlaatuinen kokonaisuus: mielenterveyspalvelut köyhien perheiden lapsille. Järjestöt100 -hankkeet on esitelty nuorisotyöjärjestö Allianssin sivuill ”Pakolaislapsille apua mielenterveyteen”.

Työ jatkuu. Hankkeen toimijoita ovat perheneuvolakummit, jotka lahjoittavat päättämänsä summan kuukausittain hankkeeseen. UM arvostaa työtä ja antaa  2018 tukea hankkeella ”Lasten mielenterveys- ja erityispalveluiden kehittäminen kriisioloissa Libanonissa”. Hanke sisältää vammaiskomponentin, jolla mahdollistetaan 60 erityislapsen erityisopetus- ja erityiskuntoutuspalvelut. Perheneuvoloissa hoidetaan sekä Libanonissa asuvia, sinne Syyriasta paenneita palestiinalaislapsia, mutta myös köyhien perheiden libanonilaisia ja syyrialaisia lapsia.

Hanke toteutetaan vapaaehtoisvoimin. Monet psykologit ja myös muiden ammattikuntien edustajat antavat asiantuntemusalansa työtä ja yleistä kansalaisjärjestön hallinto- ja ”jokapaikantyötä” PSV:n kautta palestiinalaislapsille. Toteutamme kansainvälistä Lapsen oikeuksien sopimuksen vastuttamaa työtä Lähi-idässä.

Perheneuvolakummeilla on suora, henkilökohtainen yhteys maailmankolkkaan, jossa lasten tilanteen parantaminen vaatii sekä poliittisia ratkaisuja että ruonjuuritason avustus- ja kehitysyhteistyötä. Tervetuloa mukaan!

Saidan perheneuvolan kyltti. Perheneuvola sijaitsee Libanonin suurimman pakolaisleirin, Ein el-Helwehin, sisäänkäynnin lähellä. Perheneuvolatiimiin kuuluvat psykiatri, sosiaalityöntekijä-johtaja, psykologintutkimuksia tekevä psykologi, terapiapasykologi, kaksi puheterapeuttia, psykolomotorinen terapeutti. He työskntelevät -osa-aikaisesti 1-2 päivän viikossa. Johtaja-sosiaalityöntkijän lisäksi perheneuvolatiimiin kuuluu kolme sosiaalityöntekijää. He ovat kokoaikaisia. Perheneuvolassa on myös siivooja-emäntä.

Perheneuvolakummeille vuoden ensimmäinen kummikirje

tammikuu 11, 2018

11.1.2018

Hyvä perheneuvolakummi, kiitos tuestasi kahden perheneuvolan työlle Etelä-Libanonin palestiinlaisleireissä Hyvää vuoden jatkoa!

Perheneuvoloiden lapset ovat lähes kaikki kouluikäisiä. YK:n palestiinalaisten avustusjärjestö UNRWA järjestää palestiinalaislapsille perusopetuksen – toivottavasti USA ei lopeta omaa osuuttaan UNRWAn avustamisessa. Perheneuvolan työ auttaa lapsia selviytymään monista koulunkäyntiin liittyvistä vaikeuksista: puhe tuiee selkeämmäksi, hieno- ja karkeamotoriikka kehittyvät, mieltä rasittavat asiat lievenevät, ilmaisulliset valmiudet lisääntyvät. Sosiaalityöntekijät tukevat lasten ja perheiden selviytymistä.

Perheneuvolatyötä johtaa psykiatri ja tiimiin kuuluvat psykologit, puheterapeutit, psykomotoriset terapeutit ja sosiaalityöntekijät. Sosiaalityöntekijät ovat kokopäivätyöntekijöitä, muut työskentelevät neuvoloissa 1-2 päivänä viikossa.

Kummina olet suorassa yhteydessä yhteen mailmanpolitiikan kuumimmista paikoista. Pystyt levittämään asiallista tietoa palestiinalaisten asemasta pakolaisuudessa. Kummius on ihmisoikeusperustaista vaikuttamistyötä.

Seuraava yleisötilaisuus on 1.3.2017 klo 17-19 Kirjasto 10:ssä, Elielinaukio 2 G, Postitalo, Helsinki. Sirkku Kivistö kertoo helmikuisen hankematkan tuloksista.

Saidan perheneuvolan väkeä Saidan rantapuistossa retkellä ja tapaamassa PSV:n edustajaa 24.9.2017. Perheneuvolan johtaja Ibtissam Khalil äärimmäisenä oikealla.

Kuntoutuskummitoiminnan kokemuksia Libanonin palestiinalaisleireissä

tammikuu 8, 2018

“Lasten mielenterveys- ja erityispalveluiden kehittäminen kriisioloissa Libanonissa” -hankkeella Psykologien Sosiaalinen Vastuu ry tukee palestiinalaisen Beit Atfal Assumoud (BAS) –järjestön mielenterveyspalveluja lapsiperheille. Hankkeen vammaiskomponentissa on resurssit 60 lapsen erityiskoulu- ja kuntoutuspalveluihin. Seitsemällätoista erityislapsella on suomalaiset kuntoutuskummit, jotka lahjoittavat 1000 euroa vuodessa lasten erityiskoulu- ja kuntoutuspalveluihin. Ulkoministeriö on myöntänyt hanketukea vuosiksi 2017-2018.

 

Beit Atfal Assumoud -järjestön nimi arabiaksi

 

Erityislapsillekin kuuluu oikeus oppimiseen – mitä jos perhe ei siitä huolehdi?

Isä ei anna Miriamin jatkaa koulunkäyntiä. Miriam täyttää pian 11 vuotta. Hän on yksi PSV:n kuntoutuskummilapsista Libanonissa. Suomalaisten psykologien ryhmä maksaa erityiskoulumaksut ja BAS–järjestön perheneuvolan hoidon. Miriamilla on kaksi vanhempaa veljeä, jotka kävvät samaista koulua kuin Mariamkin aikaisemmin. Perheneuvolan työntekijät ovat taivutelleet isää, samoin Miriamin isoäiti. Heikkolahjainen äiti ei ole ilmaissut mielipidettään. Nyt Miriam vain oleskelee kotonaan, joka on kunnoltaan Shatilan pakolaisleirin heikoimpia.

Mitä voi kaukainen kummiryhmä tehdä? Miten isän kanssa voi työskennellä? Miten toimii psykologi Suomessa, jos vanhemmat eivät pidä huolta erityislapsensa koulunkäynnistä? PSV:n hankkeessa on ideoitu ja lähetetty ehdotuksia Beirutin perheneuvolan tiimille. Todettiin, että kyllä perheneuvola varmaan tietää, mikä on isällä mielessä. Liittyisikö koulukielto tytön lähestyvään murrosikään? Hänet on suljettava pois pahan maailman vaaroilta kotiin? Mutta sulku on vakava loukkaus Miriamin oikeudelle saada edellytystensä mukaista koulutusta. Entäpä jos isä kävisi tutustumassa Miriamin kouluun?  Koulussa asenne vanhempien kanssa tehtävää yhteistyötä kohtaan on kohdallaan: kaikki suunnitellaan yhdessä perheen kanssa. Tai jos Beit Atfal Assumoudin kulttuuriohjaaja työskentelisi isän kanssa ja tekisi hänen kanssaan sarjakuvatarinoita Miriamin tulevaisuudesta. Yksi tarina ilman koulutusta. Toinen tarina niin, että Miriam on jatkanut koulunkäyntiä. Kolmas tarina – mikä se voisi isän piirustuksissa olla? Miriamin Suomen ystävien ehdotusten tulva jatkui. Voisiko perheneuvola kysyä apua Shatilan keskuksen sosiaalityöntekiöiltä, jotka tuntevat perhen hyvin? Isä on kertonut, että tytön puhe on tullut selvemmäksi ja kirjainten kirjoittamisenkin perusteet ovat alkanet hahmottua. Isällä on jotain vieläkin tärkeämpää mielessä, kun Miriamin edistymisestä huolimatta hän haluaa karsia koulunkäynnin tyttärensä elämästä.

Koulunkäyntiin kannustaminen

Tietoon tulleissa ongelmatilanteissa Suomen kuntoutuskummit haluavat ratkaisuja ideoimalla osoittaa olevansa henkisenä tukena. Yleensä on niin, etteivät ehdotukset toimi käytännössä. Paikalliset keksivät parhaat keinot. Laillista velvoitetta pakottaa Miriamin isää ei ole. Libanonilaisilla lapsilla oppivelvollisuusikä on 6-14 vuotta, mutta se ei koske palestiinalaisia. Palestiinalaisilla ei ole Libanonissa kansalaisoikeuksia, joten sitäkään kautta ei saa pontta lapsen oikeuksien toteutumiseen. Osa vanhemmista ei laita lapsiaan kouluun. Palestiinalaista erityislapsista Libanonissa 28,9 % ei pääse kouluun ollenkaan. Miriam ei ole ensimmäinen lapsi, jonka kohdalla perheneuvola joutuu tekemään lujasti töitä, että vanhemmat huolehtisivat lapsen koulunkäynnistä. Perheen ymmärtämättömyys tai voimattomuus on yksi lapsen koulusta poisjäämisen syy, vaikka tavallisesti sekä Libanonin palestiinalaisyhteisössä että Suomessakin vanhemmat suorastaan taistelevat koulutuksen puolesta. Useimmiten kyse on sopivan erityisopetuksen puuttumisesta ja palvelun kalleudesta. Normaalikouluissa ala-asteen koulutukseen 6-12 –vuotiasta lapsista osallistuu 97 %, keskiasteen luokille 84 %, mutta yläasteen 10-12 luokille enää 61 %. Syyriasta Libanoniin paenneista koluluikäisistä palestiinalaislapsista vain 64 % käy koulua (Chaaban ym. 2016). Lyhyeksi jää monen palestiinalaislapsen koulutie, vaikka palestiinalaiset perinteisesti arvostavat koulutusta.

Camillan koulunkäynti unohtui pakomatkalla

Pikkuinen Camilla tuli 6-vuotiaana Syyrian sodan jaloista 2012 Beirutiin. Vuonna 2013 Camillan perhe otti ensi kertaa yhteyttä Beirutin perheneuvolaan. Kehityksessään Camillalla  on monia ongelmia. Perheneuvolan avulla Camillan vanhemmat järjestivät paikan erityiskoulusta, jossa Camilla kävi lukuvuoden 2015-2016. Hän sai suomalaisen kummiryhmän, jonka avustamana koulunkäynti oli mahdollista. Tarkoitus oli jatkaa samassa koulussa lukuvuosi 2016-2017, mutta kävi ilmi, että Camilla olikin jäänyt pois koulusta syksyllä 2016. Syyksi osoittautui perheen pyrkiminen  eteenpäin, pois Libanonista. Isä halusi kovasti lähteä, äiti olisi jäänyt odottamaan paluuta Syyriaan. Perhe oli YK:n kehitysjärjestö UNDP:n listoilla. Vanhempien pähkäillessä heiltä jäi Camillan koulunkäynnistä huolehtiminen taka-alalle. Vihdoin perhe sai luvan muuttaa Beirutista Ruotsiin. Muutto onnistui kohtuullisen hyvin. Perheneuvola pitää edelleen yhteyttä Camillan perheeseen – Camilla ei itse puhu – ja yhteistyö ruotsalaisten viranomaisten kanssa tuntuu sujuvan hyvin. Camillalta jäi sodan pakomatkan vuoksi kouluvuosi väliin. Isä ei ole periaatteessa lapsen koulunkäyntiä vastaan, mutta hänellä oli niin paljon muuta ajateltavaa, että Camillan tarpeet jäivät toissijaiseksi Nyt tyttö on päässyt Ruotisssa erityiskouluun. Loppu hyvin, toivottavasti jatkokin.

Hyvää edistymistä kuntoutuskummilapsilla vuonna 2017

Perheneuvolat kirjoittavat kuntoutuskummeille vuosiraportit lasten edistymisestä ja hankaluuksista kuten Miriamin ja Camillan tapauksissa (tyttöjen nimet muutettu). Vuoden 2017 raporteista näkyy työn tuloksekkuus. Kysymykseen “Millaista oli perheen, erityiskoulun ja perheneuvolan yhteistyö lukuvuonna 2016-2017”, perheneuvoloiden arvio on: hyvää 12, kohtalaista 4, ei hyvää 1. Perheneuvolat olivat arvioineet 10 lapsella

Edistyminen kuntoustustavoitteissa oli arvioitu hyväksi 10 lapsella, kohtalaiseksi 5 lapsella ja heikoksi 2 lapsella. Koti- ja muu toimintaympäristö oli kohentunut hyvin 10 lapsella, 5 lapsella kohtalaisesti ja 2 lapsella heikosti. “Vaikka lapsen ongelmat olisivat sen laatuisia, ettei edistymistä voi havaita, tuemme silti perheitä pitämään huolta erityislapsestaan”, toteaa Beirutin perhneuvolan psykiatri Madeleine Badaro Taha.

Kuntoutuskummit tai -kummiryhmät lahjoittavat vuodessa 1000 euroa lapsen erityiskoulu- ja perheneuvolan järjestämän tai organisoiman kuntoutuksen tarpeisiin.

 

Sirkku Kivistö

PSV:n Libanonin hankkeiden koordinaattori.

 

 

Perheneuvolan kyltti Tyyroksessa sijaitsevasta El-Bussin perheneuvolasta

 

Saidan perheneuvolan kyltti

 

Saidan perheneuvolan odotushuoneessa sosiaalityöntekijän kanssa

 

UNRWA:n Ramallah-koulun sisäänkäynti Shatilassa

 

 

Lähde: Chaaban, J., Salti, N., Ghattas, H., Irani, A., Ismail, T.,

Batlouni, L. (2016), “Survey on the Socioeconomic Status of Palestine Refugees in Lebanon 2015”, Report published by the American University of Beirut (AUB) and the United Nations Relief and Works Agency for Palestine Refugees in the Near East (UNRWA).

Hankkeen ”Lasten mielenterveyspalvelut Etelä-Libanonin pakolaisleireissä” evaluointiraportin tiivistelmä.

marraskuu 24, 2017

PSV:llä on jo käynnissä jatkohanke, jolla tuetaan 2017-2018 UM:n avun turvin perheneuvolatyötä Etelä-Libanonin leireissä. Edellisen hankekauden tuloksia on arvioinut terveystieteiden tohtori Aziza Khalidi. Raportista on tehty suomenkielinen tiivistelmä.

Terveystieteiden tohtori, tutkija Aziza Khalidi on seurannut yhteisöperustaisen toimintakäytännön kehitystä Beit Atfal Assumoud -järjestön perheneuvoloissa 2014-2016.

“Lasten mielenterveyspalelut Etelä-Libanonin pakolaisleireissä” (2014-2016, UM:n hankenumero 85202501), tiivistelmä evaluointiraportista 7/2017

Evaluointiraportti: Khalidi, Aziza (2017) Implementing Community Based Mental Health Framework at NISCVT/BAS Family Guidance Centers (FGCs) in South Lebanon, Expressions from the Family Guidance Center (FGC) Community, Report of Final External Evaluation submitted to FiPSR covering 2016, Project number 85 202 501

Beit Atfal Assumoud (BAS) –järjestön (The National Institutiion of Social care and Vocational Training NISCVT) kahden perheneuvolan monitammatilliset tiimit hoitivat lapsia ja nuoria ulkominiseriön tukemassa hankkeessa 2014-2016. Hanke sijaitsi Etelä-Libanonissa. Saidan perheneuvola palveli Ein el-Helwehin ja Mieh u Mieh leirejä ja El-Bussin perheneuvola Tyyroksen alueen leirejä El-Buss, Bourj el-Shemali ja Rashidieh sekä leirien ymärilllä olevia palestiinalaisten haja-asumuksia.

Perheneuvolaan ohjattujen uusien lasten lukumäärä sukupuolen ja kansallisuuden mukaan (PRL = Libanonissa elävä palestiinalainen, PRS = Syyriasta Libanoniin paennut palestiinalainen)

Hankevuodet Uudet lapset Poikia uusista lapsista % Neuvolaan ohjattujen uusien lasten kansallisuus
PRL PRS Libanon Syyria Muu
2014 243 66 156 46 27 14
2015 255 68 177 36 17 24 1
2016 163 68 129 21 13
Yhteensä 661 462 103 44 51 1

Hoidon toteutuminen perheneuvoloissa

Alkaneet uudet terapiat * Käyntikerrat Sosiaalityön-tekijöiden kotikäynnit Erityislapset, ohjaus ja seuranta
2014 126 1299 802 22
2015 332 3833 517 22
2016 280 2481 802 30
Yhteensä 738 7613 2121 74

* psykiatria, psykologia, puheterapia, psykomotorinen terapia, toimintaterapia.

Hankkeen tuloksellisuutta (effectiveness) kuvaavat vanhempien tyytyväisyys ja valmius suositella perheneuvolapalveluita tuttavapiirissään (n=82):

71 % vanhemmista ilmoitti olevansa hyvin tyytyväisiä, 29 % melko tyytyväisiä
98 % suosittelisi tuttaviaan ottamaan yhteyttä perheneuvolaan, jos heillä on huolta lapsestaan

Tyytyväisyyden syistä evaluoija on poiminut kuvauksia haastatteluaineistosta: “olen kiitollinen, olemme saaneet paljon, he ottavat vain nimelliskorvauksen, muut paikat ovat hyvin kalliita”, ”perheneuvolasta välittyy hyväksyvä suhtautuminen, on tuntu kuin olisi perheenjäsen, vuorovaikutuksessa ei ole yhtään ylimielisyyttä”, “ensinnäkään he eivät valehtele minulle, he selittävät hoidon selkeästi ja vastaavat selvästi”.

Toiminnan tehokuutta (efficiency) arvioitiin hoitoon tuloa seuraavan arviointijakson pituudella. Yleensä arviointiaika kestää kuukauden tai vähemmän, monimutkaisissa tapauksissa pitempään, 1-2 kuukauteen. Joidenkin lasten arviointi voi vaatia useita kuukausia tilanteen kompleksisuuden takia.

Vaikuttavaa työtä konfliktoituneessa ympäristössä (impact)

Vanhemmat (n=82) raportoivat arviointihaastatteluissa lastensa tilanteen parantuneen hoidon alkamisen jälkeen:

Muutos parempaan huomattava 63 %, rajallinen 22 %

Suppeammassa kyselyotoksessa (n=50):

Muutos parempaan koulussa, huomattava 44 %, rajallinen 14 %, ei edistymistä 8 %, (kolmannes vanhemmista ei antanut vastausta tähän kysymykseen)

Muutos parempaan kotona päivittäisissä toiminnoissa, huomattava 68 %, ei muutosta 6 % (neljännes vanhemmista ei antanut vastausta tähän kysymykseen)

Muutosten kuvauksia vanhempien haastatteluista: “Aikaisemmin olin herkkänä ihmisten puheille kun käytin tyttöäni perheneuvolassa, nyt en enää välitä huomautuksista”, “poikani alkoi olla tekemisissä naapuruston toisten lasten kanssa”, “opettajalla oli ennakkoluuloja perheneuvolaa kohtaan, äiti puhui hänelle, ja opettaja perui puheensa”, “minä lopetin kokonaan lasten lyömisen”, “ennen emme ymmärtäneet mitään hänen puheestaan, nyt ymmärretään kokonaan, mitä hän sanoo”, “tänä vuonna tyttäremme käy koulua mielellään”, “iso muutos viimevuotiseen, nyt hän käy vessassa omin avuin”.

Lasten tärkein ympäristö on hänen kotinsa, joka on yhteisöperustaisessa mielenterveystyössä keskeinen yhteistyöyksikkö. Kyselyotoksessa (n=50) perheensisäistä vastuunjakoa kuvattiin: 8 % vanhemmat yhdessä, 88 % äiti pääasiallisesti, 4 % isä pääasiallisesti

Perheneuvolayhteistyön vaikuttavuudesta (n=50):

76 % vanhemmista osallistui lapsen hoitoon perheneuvolassa

82 % vanhemmista ilmoitti haluavansa tukea lasta hoidon päättymisen jälkeen (tulosten kestävyys)

77 % vanhemmista ilmoitti Perheneuvolan hoitokulttuurin hyväksyttävyydestä lähiyhteisössään vanhemmista (n=50) ilmoitti 44 % sen olevan täysin hyväksyttyä ja 26 % osittain hyväksyttyä. Kolmannes kertoi, ettei hoitokulttuuri ole ollenkaan hyväksyttyä.

Perheneuvolapalveluja saavat perheet ovat merkittävä ennakkoluuloja murtava voima yhteisöissään. Arvioijan poimintoja haastatteluista: “nyt on enemmän tietoisuutta, enemmän myötätuntoa, vaikkei niinkään yhteistyötä”, “perheneuvolatoiminta on täysin hyväksyttyä niiden erityislasten perheissä, jotka ovat saaneet apua, mutta vähemmän hyväksyttyä muiden keskuudessa”, “sanotaan, hävetkää, lapsihan on normaali, miksi viette hänet sinne”, “sukulaisilla on mielipiteitä, mutta me olemme hänen vanhempiaan, jotka näkevät asian oikean laidan, … kun sukulaiset näkivät hänen tilanteensa parantuvan, hekin alkoivat tukea”

Evaluointiraportti nostaa esiin lasten hyvinvointiin vaikuttavia lasten elinympäristön ongelmia:

  • toistuvat aseelliset konfliktit etelässä, erityisesti Ein el-Helweh –pakolaisleirissä
  • Syyrian pakolaisuuden entisestään heikentämät toimeentulomahdollisuudet Etelä-Libanonissa
  • YK:n avustusjärjestö UNRWA:n riittämätön rahoitus lasten palveluille, varsinkin vammaisten lasten erityispedagogisille palveluille
  • Syyriasta paenneiden lasten vaikeat mielenterveysongelmat paineena palvelutarpeille

Näiden vaikeuksien kanssa työskentelyssä tarvitaan yhteistyötä muiden paikallisesti toimivien yhteisöjen kanssa: palestiinalaisten ja libanonilaisten kansalaisjärjestöjen ja erityislaitosten kanssa. Eteläisillä perheneuvoloilla oli yhteistyötä myös kunnallishallinnon kanssa esim. lapsiystävällisen ja autismihäiriöisille lapsille sopivan puiston perustamiseksi Bourj el-Shemaliin. Al-Bussin perheneuvolalla oli yhteistyökumppaneita 29 ja Saidan perheneuvolalla 19. Yhteistyö liittyi useimmiten potilasohjauksiin ja toimintakapasiteetin kasvattamiseen koulutuksella ja tietovaihdon avulla (Khalidi A. Baseline Monitoring & Evaluation 2014). Eteläiset perheneuvolat ovat hyvin kiinteästi osa paikallista toimijaverkostoa lasten elinolojen parantamiseksi.

Arvioinnin mukaan PSV:n suomalaisten perheneuvola- ja kuntoutuskummien ja UM:n tuki Beit Atfal Assumoudin perheneuvoloille on merkittävää siksikin, että perheneuvolat ovat kehittyneet etelän toimijaverkostossa luotetuiksi palvelu- ja toiminnan kehittäjäyksiköiksi. Ongelmana on palvelutarpeen laajuus, johon vastaamisessa UNRWAlla on vaikeuksia puutteellisen rahoituksen takia.

Arvioinnin suositukset PSV:lle

Hankeyhteistyötä suositellaan jatkettavaksi vahvistamaan perheneuvoloiden yhteisöperustaista työtapaa mm seuraavin keinoin

  • sosiaalityöntekijöiden kapasiteetin kasvattaminen
  • sosiaalityöntekijäresurssien turvaaminen Saidassa Ein el-Helweh –leirin epävakauden aiheuttaman palvelutarpeen takia
  • vuosittaisen mielenterveyskonferenssin tukeminen mielenterveystyön näkyvyyden lisäämiseksi ja mielenterveystyötä tekevien tueksi ja kannustukseksi BAS:in ja muiden toimijoiden piirissä
  • tuki BAS:in valistustustoiminnalle mielenterveystyötä kohtaan tunnettujen ennakkoluulojen vähentämiseksi erityisesti epävakaan Ein el-Helweh –leirin piirissä
  • vetoaminen alueen viralliseen terveyspalveluiden tuottajaan, UNRWA:aan,  mielenterveystyön kehittämiseksi. Silloin BAS:in mielenterveystyön (perheneuvoloiden) paine voisi lievittyä ja neuvoloiden rooli asiantuntijayksikköinä korostua. Neuvolat voisivat lisätä yhteistyötä alueen koulutusyksiköiden kanssa ja tuottaa tutkimustietoa.

31.10.2017 SK

Epilepsiasta ja kehitysvammaisuudesta kehitysyhteistyöhankkeissa

lokakuu 26, 2017

Vammaiskumppanuus ry oli järjestänyt 26.10.2017 valtavirtakoulutuksen epilepsia- ja kehitysvammaisuusaiheista.

Mari Koistinen Vammaiskumppanuudesta ja luennoitsija Terttu Heikinheimo-Connell

Epilepsialiiton asiantuntija, neurologi-lääkäri Terttu Heikinheimo-Connell kertoi epilepsian huomioonottamisesta kehityshankkeissa. Epilepsia on yleisin neurologinen sairaus, aivojen sähköisen toiminnan säätelyhäiriö. Lääkärin työn lisäksi on aina tehtävä valistustyötä. Afrikassa tapaa uskomatonta taikauskoa, mutta meidänkin valistuneisuutemme saattaa olla aika ohutta ja epilepsian kohtaamisessa on epävarmuuksia.

Kun 18-vuotias nuori tyttö Shatilan leiristä haluaa opiskella lääkäriksi, herää kysymys, onko niin hyvä vai menevätkö opiskelusatsaukset hukkaan, kun nuori ei ole ihan terve. “Suomessa toimii lääkäreitä, joilla on epilepsia”, kertoi Terttu Heikinheimo. Tämä pitää kertoa opiskelijalle. Samoin pitää ottaa yhteyttä Libanonin WHO:hon ja kysyä., onko maassa Epilepsiayhdistystä. Palestiinalaisleireissä on jo vanhempaintoimintaa Maailman aurismipäivänä 1. huhtikuuta. Koskahan Maailman epilepsiapäivä on. Sen ympärille voi hankkeissamme koota vanhempia ja alkaa muodostaa toimintaryhmiä.

 

Sisko Rauhala Kehitysvammaliitosta.

Sisko Rauhala, Kehitysvammaliiton kansainvälisten hankkeiden asiantuntija kertoi, että hänellä on usein hankekäynneillä mukanaan kehitysvammaisia henkilöitä. Hankkeissa nykyään on pääfokuksena ammattikoulutuksen kehittäminen, tuettu työllistäminen, tietoisuuden lisääminen, vertaistuki, kokemusasiantuntijuuden vahvistaminen, myös kehitysvammaisia naisia ja tyttöjä koskettavat erityiskysymykset kuten seksuaalinen hyväksikäyttö.

Kehitysvammaliiton hankekokemuksen perusteella korostetaan kehitysvammaisen henkilön itsetunnon herättelyä tuomalla esiin hänen vahvuutensa sen sijaan, että korostetaan heikkouksia.

Eteläisten perheneuvoloiden evaluaatioraportti – ”joka viikko huomaan edistymistä”

lokakuu 22, 2017

Terveystieteiden tohtori Aziza Khalidi on toiminut PSV:n hankekauden 2014-2016 ulkoisena evaluaattorina. Perheneuvolatyön vaikutusten arvioimiseksi hän selvitti vanhempien (n=82) havaintoja lastensa tilanteen muutoksista:

huomattava muutos parempaan 63,4 %
rajallinen muutos parempaan 22,0 %
ei muutosta 14,6 %

Poimintoja vanhempien haastatteluista (Taulukko 5):

”Heidän (perheneuvolan) suhtautumisensa minuun on hyvä, he auttoivat minua paljon poikani asioissa, saivat oloni tuntumaan levolliseksi … olin henkisesti väsynyt poikani kanssa pärjäämisestä”
”Lopetin kokonaan lapsen lyömisen”
”Tänä vuonna tyttäreni käy mielellään koulua”
”Täällä etelässä … ei hyväksytä ollenkaan … ennen me emme tienneet oppimisvaikeuksista”

Raportti:
Khalidi, Aziza (2017) Implementing Community Based Mental Health Framework at NISCVT/BAS Family Guidance Centers (FGCs) in South Lebanon, Expressions from the Family Guidance Center (FGC) Community, Report of Final External Evaluation submitted to FiPSR covering 2016, Project number 85 202 501

Saidan perjeneuvolan perheitä retkellä merenrantapuistossa 24.9.2017- Perheneuvolan johtaja Ibtissam Khalil äärimmäisenä oikealla.

Yhteistyöstä Vammaiskumppanuuden kanssa

kesäkuu 14, 2017

Psykologien Sosiaalinen Vastuu ry:n kuntoutuskummitoiminta saa asiantuntijatukea vammaisjärjestöjen yhteistyöjärjestö Vammaiskumppanuudelta. Sirkku Kivistö PSV:stä ja Mari Koistinen tapasivat 14.6.2017.

Sirkku Kivistö ja Mari Koistinen Vammaiskumppanuus ry:ssä 14.7.2017
Sirkku Kivistö ja Mari Koistinen Vammaiskumppanuus ry:ssä 14.7.2017

Kaikkiaan PSV:n ja Arabikansojen ystävyysseuran kehityshteistyöhankkeissa on budjetoitu 60 + 30 erityislapselle tukea kuntoutukseen ja erityisopetukseen. Osa lapsista on Syyriasta paenneita palestiinalaisia tai syyrialaisia. Mari Koistinen lupasi käydä läpi Lebanon Crisis Response Plan 2017-2020 -ohjelman ja kirjoittaa tiivistelmän siitä, miten vammaisten ihmisten tarpeet on otettu suunnitelmassa huomioon.

PSV:n kahden kuntoutuskummilapsen kohdalla on maailman pakolaisjärjestö UNHCR:n epätyydyttävä toimintatapa tullut esiin. UNHCR:llä muuttohakemus saattaa olla vireillä kuukausia, jopa vuosia. Sitten tulee päätös: lähde viikossa uuteen maahan. Viime kesänä yksi tyttö ”napattiin” siten perheineen Sveitsiin. Ei minkäänlaista yhteyttä tyttöä hoitaneeseen perheneuvolaan. Tänä vuonna toisen tytön kohdalla sama juttu: kuukausien odottelun jälkeen päätös: kahdessa viikossa Ruotsiin. Perhe pani toimeksi, karsi omaisuuttaan neljään matkalaukkuun. Matka tyssäsi siihen, kun tytölle UNHCR vaatii lääkärin saattajaksi matkalle Ruotsiin. Perheneuvolamme psykiatrin, joka on myös pediatri, oli antanut lausunnon, ettei lapsi tarvitse perheensä kanssa matkustaessaan lääkäriä saattamaan. Mutta UNHCR passittaa tytön omalle asiantuntijalääkärilleen. Saa nähdä, koska matka toteutuu vai toteutuuko koskaan.

Päätimme, että kysytään Suomen Beirutin edustustolta UNHCR:n toiminnasta: miten UNHCR siirtää perheitä Libanonista toisiin maihin ja huolehtiiko UNHCR perheestä uudessa paikassa alkuun, vai jäävätkö he selviytymään omin neuvoin.

Tällä hetkellä 17 lapsella on suomalaiset kuntoutuskummit tai kuntoutuskummiryhmät.

UM:lle raportoitu edellinen hankekausi

toukokuu 31, 2017

IMG_0734

UM avusti PSV:n edellistä hanketta ”Lasten mielenterveyspalvelut Etelä-Libanonin pakolaisleireissä” (2014-2016). Hanke on nyt raportoitu. Raportti on kirjoitettu englanniksi, koska se on yhteinen asiointikieli palestiinalaisen The National Institution of Social Care and Vocational Training / Beit Atfal Assumoud -järjestön kanssa. Vuoden 2016 osuuden raportin yhteenveto:

How well project activities have been executed during reporting year 2016?

Family Guidance Centers El-Buss and Saida in South Lebanon served their 9th and 7th year respectively in implementing the mental health program of The National Institution of Social Care and Vocational Training. Overall, 163 new patients got their assessment and treatment plan. There are 263 boys and 124 girls, 4-18 years of age, who continued their treatment within 2481 treatment appointments with therapists. By nationality, there were 354 Palestinians in Lebanon, 21 Palestinians from Syria and 13 Syrians. The social workers made 673 home visits.

Impact: 86 % of children booked sizeable or some progress as reported by the parents.

To support the families, there were monthly workshops and campaigns regarding child development, protection, autism, stress and the influence on siblings. The FGC staff cooperated with 10 local schools and institutions and with 5 INGOs, with FGCs being important reference centers in mental health.

Impact: 80 % of parents were very satisfied, 18 % somewhat satisfied.

Development of the FGC setting progressed towards the community-oriented mental health model: FGC El-Buss was the partner of Handicap International developing and publishing “Community Based Mental Health – A Practical Methodological Guide Based on Experiences of two Multidisciplinary Mental Health Teams in Working with Children and Families in Palestinian Camps. 2010-2016”. FGCs presented studies at annual mental health conference in Beirut and contributed to the development of The National Mental Health Programme of Lebanon (Strategic objectives 5.12.1. Establish a leadership and governance mechanism for agencies working for mental health of Palestinian refugees supported by UNRWA in line with the Ministry of Public Health (MOPH) structure, 5.12.2. Establish a sustainable referral system between actors in the field supported by UNRWA and the MOPH.

Impact: A community based model has been developed and connected to the larger advocacy work.

The persisting difference in child’s rights between Palestinian and Lebanese children is an important challenge for future work.

Taisteluista Ein el-Helweh -leirissä Saidassa, alueella, jossa PSV tukee lasten mielenterveyspalveluja

huhtikuu 12, 2017

Saidan kaupungissa sijaitsevan Ein el-Helweh –pakolaisleirin hälyttävät taistelu-uutiset liittyvät arvioiden mukaan leirin turvallisuusjoukon (joint security forces) sopimuksen uusimiseen. Poliittis-uskonnollisten ryhmien vuonna 2014 tekemä sopimus leirin turvallisuusjoukoista päättyi helmikuussa 2017. Islamistisen ryhmän johtaja Bilal Badrin vain 40-päinen, mutta muiden islamistiryhmien tukema ryhmä, avasi tulen pääpuolue Fatahin joukkoja vastaan perjantaina 7.3.2017. Palestiinan suurlähettiläs Ashraf Dabbourin mukaan islamistiryhmät yrittävät saada Ein el-Helweh –leirin hallintaansa.  Parhaillaan Bilal Badr on poistunut omalta reviiriltään toiselle alueelle eikä olinpaikkaa tiedetä. Löydettäessä hänet luovutetaan Libanonin viranomaisille. Valtapuolue Fatah on tyytymätön, että islamistiset ryhmät ovat auttaneet Badria pakenemaan.

Beit Atfal Assumoud jatkaa työtään kriisialueella

Yhteistyöjärjestö Beit Atfal Assumoudin toimintakeskus, joka sijaistee leirin sisällä (katso kuvasta, punakattoinen mökkikuvio), on joutunut siirtämän työntekijänsä Saidan perheneuvolan (kuvassa vasemmalla toinen punakattoinen mökkikuvio) tiloihin. Perheneuvola sijaitsee virallisen leirialueen ulkopuolella ja on työntekijöille ja heidän asiakkailleen turvallisempi. Perheneuvolan psykiatri on sanonut, että alueen lapset näkevät joka päivä aseita ja aseellista toimintaa. Nyt tilanne on lapsille todella pelottava.

Ein el-Helweh_map
Punainen alue on Ein el-Helweh -leiriä. Punakynällä rajattu alue on jatkuvien konfliktien aluetta. Kuvassa keskuskadun yläpuolella oleva alue on Fatah-puolueen hallussa ja alapuolella oleva osa on islamististen ryhmien aluetta. Keskuskatua asukkaat joskus kutsuvat Kuoleman kaduksi. Sinisellä viivoitetut palkit ovat koulukeskuksen aluetta. Koulut siis sijaistavat kondliktiherkällä alueella. Taisteluiden aikana ne ovat kiinni. Punakattoiset mökki-ikonit näyttävät missä Beit Atfal Assumoudin toimintakeskus ja Saidan perheneuvola sijaitsevat. Kaavakuva on Ein el-Helweh -toimintakeskuksen johtaja, sosiaalityöntekijä Bahaa Tayyarin PSV:n käyttöön piirtämä.

Ponnisteluja tilanteen rauhoittamiseksi
Tulitaukoa on yritetty saada aikaan useamman kerran, mutta se ei ole pitänyt. Saidan kaupungintalo on avannut ovensa leiristä paenneille ihmisille. Taisteluiden leviäminen leirin ulkopuolelle on onnistuttu estämään. Libanonin puolustusministeri Yaacoub Sarraf on vieraillut Saidassa alueen parlamenttiedustaja Bahia Haririn luona neuvottelemassa tilanteesta.

Leirin viereinen sairaala jatkaa toimintaansa
Terveysministeri Ghassan Hasbani määräsi sunnuntaina 9.3.2017 aivan leirin pääsisäänkäynnin vieressä sijaitsevan valtion sairaalan evakuoitavaksi. Sairaalan johtaja, tohtori Ahmad al-Samadi kuitenkin kieltäytyi siirrosta ja ilmoitti, että henkilökunta jatkaa työtään ja hoitaa kaikkia sairaalaan lähetettyjä potilaita. Hänelle ja sairaalan henkilökunnalle PSV:n täytyy esittää suuret kiitokset.

Lähde: Ein al-Hilweh security deployment held up. Fatah Movement airs disapproval over deal between factions that allowed Badr fo flee. The Daily Star (Lebanon) 12 April 2017 by Mohammaed Zaatari. (http://www.pressreader.com/lebanon/the-daily-star-lebanon/20170412/281509341048872)

Kaikkein haavoittuneimpien puolesta

maaliskuu 30, 2017

”Kiitos, ettet ole unohtanut meitä”, Beit Atfal Assumoudin (BAS) johtaja Kassem Aina sanoi, kun hyvästelin hänet järjestön toimistolla. Oli viimeinen päiväni Beirutissa, jossa olin saanut tutustua tähän tarmokkaaseen palestiinalaisjärjestöön. Jätin hyvästit myös BAS:in Shatilan toimintakeskuksessa, jossa Jamile Shehade otti minut jälleen mielellään vastaan, tarjosi arabialaista kahvia ja alkoi juttusille.

Viimeksi kirjoitin siitä, miten Arabikansojen ystävyysseurassa (AKYS) ja Psykologien Sosiaalinen Vastuu ry:ssä (PSV) toimiva Sirkku Kivistö etsii ja löytää palestiinalaislapsille kummeja Suomesta. (Jutun, jossa kerrotaan esimerkiksi erilaisista kummisuhteista, eli lapsi-, vanhus-, ja päiväkotikummiudesta voi lukea täältä.) Nyt päätin kysyä Jamile Shehadelta, miten kummilapsia valitaan palestiinalaisista.

Vuodesta 1976 toiminut järjestö tuntee palestiinalaisleireissä asuvien perheiden tilanteita hyvin. Ja kun joku perhe kohtaa kuoleman, BAS:in sosiaalityöntekijä menee – heti tiedon saatuaan – käymään perheen kotona. Kotikäynnillä hän selvittää perheen pärjäämistä alustavasti. ”Seuraava tapaaminen on BAS:in
sosiaalikeskuksessa, jossa teemme tarvittaessa hakemuksen kummiohjelmaan pääsystä.”

Sosiaalityöntekijä kirjaa hakemukseen kaiken olennaisen perheestä: lasten koulunkäyntiin liittyvät asiat, kuvauksen perheen taloudellisesta tilanteesta sekä kodin kunnosta. Hän kertoo myös mielipiteensä siitä, millaista apua perhe tarvitsee. ”Jos perhe on iso, kummilapsiksi saatetaan ottaa 3-4 perheen lapsista”, Jamile Shehade jatkaa. Lopuksi hakemus lähetetään BAS:in keskustoimistoon, johtaja Kassem Ainalle, joka tekee lopullisen päätöksen.

blogi 5 (1) pieni

BAS on vuosikymmenien jalkautumisensa ansiosta erittäin tunnettu ja luotettu järjestö palestiinalaisleireissä. ”Toisinaan, kun joku perheessä kuolee, ihmiset tulevat tänne oma-aloitteisesti.” Kummilapsiksi otetaankin useimmiten lapsia, jotka ovat menettäneet toisen tai molemmat vanhempansa.

Lisäksi kummiohjelmassa on lapsia, joiden vanhemmat ovat elossa, mutta kykenemättömiä huolehtimaan lapsistaan. ”Jos perheen isä on sairas tai ei muusta syystä pysty hankkimaan elantoa, lapsi pääsee usein kummiohjelmaan. Tai silloin, jos perheen äiti ei kykene pitämään huolta lapsistaan”, Shehade lisää.

Sitten hän huomauttaa: ”Tärkeintä on koulu – lapsia, jotka eivät sitoudu käymään koulussa, ei oteta kummiohjelmaan. Sanomme perheille, että emme voi auttaa lapsia, jotka elävät kadulla.” BAS tarjoaa myös koulunkäyntiä tukevia palveluja, esimerkiksi tukiopetusta. ”Tukiopetukseen pääsevät ne, jotka eivät saa koulunkäyntiin apua kotona.”

Kun lapsella on kummi esimerkiksi Suomesta, perhe saa kuukausittain rahallista apua. Tärkeitä ovat myös keskustelut perheen ja sosiaalityöntekijöiden välillä. ”Haluamme auttaa perheitä selvittämään ongelmansa. Jos äiti pitää huolta lapsista, teemme kotikäynnin vain kerran kuussa. Mutta olemme aina täällä, tänne voi tulla aina tarvittaessa pyytämään apua.”

Kummiohjelmassa lapsi pääsee osallisiksi myös harrastuksista: BAS:illa on viikonloppuisin ryhmiä, joissa piirretään, askarrellaan, lauletaan ja soitetaan. Toisinaan lapset viedään piknikille tai pelaamaan palloa.

33 vuotta BAS:issa työskennellyt Jamile Shehade sanoo, että kummitoiminta muistuttaa palestiinalaisille, että heitä ei ole unohdettu, että he eivät ole yksin maailmassa. ”Jos lapsi on menettänyt vanhempansa, kummin ansiosta hän saattaa tuntea, että hänellä on vanhemmat Suomessa, että hän ei ole yksin. Lapselle on tärkeää, että hän saa joskus kuulumisia, kortin, valokuvia tai syntymäpäivälahjan Suomesta.”

blogi 5 (3) pieni

En tietenkään aio unohtaa kohtaamiani palestiinalaisia, mistä Kassem Aina minua kiitteli. Libanonista vasta palattuani näin lähes joka yö unta, jossa kävelin Shatilan pakolaisleirissä. Unessa ei tapahtunut juuri mitään erikoista, kävelin vain yksikseni, ja olin hiukan hämilläni ihmispaljoudesta ja kaaoksesta.

Unet ovat sittemmin loppuneet, mutta mietin kohtaamiani ihmisiä päivittäin. Yhtenä tärkeimmistä asioista opin heiltä toivosta. Shatilan leirissä tapasin ihmisiä, jotka elävät äärettömän ahtaasti. Ahtaus ei tarkoita heille vain tilan vähyyttä vaan myös mahdollisuuksien puutetta. Heidän elämässään ja haaveissaan moni asia on poissuljettu pelkästään sen takia, että he sattuvat syntymään palestiinalaisleirissä. Esimerkiksi 36 ammattia Libanonissa ovat palestiinalaisille kiellettyjä (muutamia mainitakseni: lääkäri, bussikuski, asianajaja ja turistiopas leirien ulkopuolella).

Opin, että tuota rajoitettua elämää jaksaa paremmin, kun on mielekästä tekemistä, jonka parissa toivo vapaammasta arjesta pysyy yllä. Tapaamillani palestiinalaisilla on heidän perustamansa järjestö, BAS. He tekevät päivittäin töitä, jotta palestiinalaislapsilla olisi parempi arki ja realistisia unelmia. Ja aina silloin, kun järjestön työntekijät näkevät lapsen elämässä uutta valoa, esimerkiksi lämpimän ruoan kerran päivässä, he itse saavat energiaa, hyvän syyn hymyillä, hyvän syyn jatkaa.

Jamile Shehade sanoi minulle monta kertaa, kuinka tärkeää kummitoiminta järjestön työssä on. Hahmotin hiljalleen, että Suomesta tulevan tuen ansiosta apua eivät saa vain palestiinalaislapset vaan myös aikuiset, kuten sosiaalityöntekijät, jotka saavat paremmat mahdollisuudet tehdä työtään. Tietysti he saavat työstään rahallisen korvauksen, mutta vähintään yhtä tärkeää lienee työn tekemisen mukanaan tuoma toivo.

Kirjoittanut ja kuvannut Hanna Hirvonen, 27.2. ja 30.3.2017

Erään lauantain tunnelmia Shatilassa

helmikuu 20, 2017

Libanonissa viralliset vapaapäivät ovat perjantai ja sunnuntai. Lauantaisin toimitaan arkisesti, niin myös Beit Atfal Assumoudin (BAS) sosiaalikeskuksessa Shatilassa. Saavuin paikalle hieman kymmenen jälkeen aamulla ja päätin ikuistaa keskuksen toimintaa kuviin päivän aikana.

lauantai (1) pieni

Hammaslääkäri Ahmad Abou Rayya oli saapunut keskukseen aiemmin. Hän oli ottanut pakolaisleirin lapsia vastaan aamulla yhdeksästä kymmeneen. Rayya kertoi, että Shatilassa asiakkaita riittää, ja lasten hampaat ovat usein huonossa kunnossa. Kuluvan aamupäivän aikana hammaslääkäri oli paikannut reikiä. ”Köyhissä perheissä ei välttämättä ole kunnollisia vesipisteitä, hammastahnaa tai -harjoja”, Rayya sanoi. Hän lisäsi, että BAS:in Shatilan toimintakeskuksessa lapsille järjestetään hammaslääkärin palvelujen lisäksi koulutusta suuhygieniasta.

lauantai (2) pieni
lauantai (3) pieni

lauantai (4) pieni

Päiväkoti-ikäiset olivat paikalla vieraillessani riehakkaalla päällä – ainakin viimeisen puolituntisen, kello kahteentoista saakka. Lapset piirsivät, juoksentelivat ympäriinsä, askartelivat, pelasivat jalkapalloa tai pukeutuivat palestiinalaisasuihin sekä näyttivät muutamia perinteisiä tanssiliikkeitä. Osa touhusta näytti olevan tilanteeseen heittäytymistä, leikkiä kavereiden kesken, osa puolestaan lastentarhanopettajien, kuten Feda Shehaden, ohjaamaa toimintaa.

lauantai (5) pieni
lauantai (6) pieni
Lauantaina kokoontui myös esikouluryhmä. Lapset olivat rakentaneet tien ja ajeluttaneet leikkiautoja sitä pitkin. Esikoulunopettajan mukaan tarkoituksena oli opetella erilaisten ajoneuvojen nimiä. Luokan seinälle oli ripustettu arabiankieliset aakkoset. Kirjaimet opetellaan kuulemma pienissä sarjoissa. Minulle kerrottiin, että moni keskuksessa käyville lapsille tarkoitettu toiminta on yhtä aikaa opiskelua ja hauskanpitoa.

lauantai (7) pieni

Sosiaalikeskuksen johtaja Jamile Shehadella (vas.) piti kiirettä koko päivän. Hänen luonaan kävivät esimerkiksi norjalainen vapaaehtoistyöntekijä sekä paikallisen perheen äiti. ”Moni haluaa puhua kanssani perheensä ongelmista. Toisinaan avuksi saattaa riittää, että kuuntelen ja annan neuvoja”, Shehade sanoi. Joissakin perheissä tarvitaan kokonaisvaltaista ohjaamista. Shehaden ja muiden sosiaalityöntekijöiden täytyy huolehtia myös vanhemmista, jotta he oppisivat pitämään huolta lapsistaan.

lauantai (8) pieni

lauantai (9) pieni

Abdel Hadin perheen kaikilla kahdeksalla lapsella on kummi Suomessa Arabikansojen ystävyysseuran kautta. Jamile Shehade (vas.) kertoi, että kummien rahallisella tuella hän on pystynyt auttamaan Abdel Hadin perheen kaaoksesta kohti parempaa arkea. Vanhin tytär, Nour, 8, käy nykyisin koulussa päivittäin. Isällä, Fadi Abdel Hadilla, on aikaa lapsille, koska Shehade järjesti hänelle työn läheltä, Shatilasta. Mutta – mikä tärkeintä – isä on ymmärtänyt lasten tarvitsevan häntä.

Lauantaina sain seurata Nourin, 8, koulumatkaa. Yleensä tyttö kulkee kouluun itsenäisesti, jotta isä voi saattaa nuoremmat lapset päiväkotiin BAS:in sosiaalikeskukseen. Nour sanoi, että koulumatka taittuu ongelmitta myös yksin.

lauantai (10) pieni

Hammaslääkäri Ahmad Abou Rayyan työt jatkuivat iltapäivään. Iltapäivän kuvan hänestä nappasi Nour.

lauantai (11) pieni
lauantai (12) pieni
Kahden aikaan koululaiset kokoontuivat tukiopetukseen. Ohjelmassa oli englannin ja arabian harjoittelua neljään saakka.

lauantai (13) pieni

Beit Atfal Assumoud -palestiinalaisjärjestö sijaitsee hämärän kujan varrella Shatilassa. Sosiaalikeskuksen ovi on aina auki. Yhtäkään ihmistä ei käännytetä pois kuulematta häntä ja pohtimatta yhdessä, onko avulle tarvetta – ja millaiselle. Paikalla toimittajana vieraillessani tunsin itseni erittäin tervetulleeksi.

Hanna Hirvonen, teksti ja kuvat

Erityistuen tarpeessa olevien perheiden kotikayntiauttaminen

helmikuu 19, 2017

Helmikuun 17 paivana Beirutin Amerikkalaisen Yliopiston Division of Child and Adolescent Psychiatry jarjesti konferenssin, joka paivitti tietoa elaman varhaisimman vaiheen psykiatrisista kysymyksista. Esityksissa toistui, kuinka puutteiden lisaksi on koko ajan kiinnitettava huomiota lapsen vahvuuksiin ja tuettava niita. Lapsen kanssa tyoskennellaan niin, etta hanta pidetaan aktiisivena tieteentekijana, maailmaan tutustujana. Yhtena toteamuksena esitettiin, ettei lapsi ole viela kielellisen kommunikoinnin vaiheessa, mutta hanella on kuitenkin paljon sanottavaa.

Psykiatri Madeleine Badaro Tahan ja sosiaalityontekija (psykologian opiskelija) Maha Hodrojn esitys Beit Atfal Assumoudin (BAS) perheneuvoloiden Portage-menetelmaa soveltavasta tyosta vanhempien kanssa toi konferenssiin oman savayksensa. Esitys sai kiitosta siita, etta BAS:in esitys toi esiin haavoittumimmassa asemassa elavien lasten ja heidan perheidensa auttamisen tapoja. Portage-menetelmaan koulutetut sosiaalityontekijat tyoskentelevat kodin ja perheneuvolan valimaastossa, sanoin perheen ja opetustoimen valissa.

(PS Tekstikirjoitettu koneella josta puuttuvat aan ja oon pilkut, Ne on sijoitettava paikoilleen itse.)

IMG_1053
Maha Hodroj ja Madeleine Badaro Taha AUB:n Safe Start -konferenssissa 17.2.2017. Esityksen otsikko oli Home based interventions in complex families.

Hyva alku lapselle – lastenpsykiatrian uusinta aluetta

helmikuu 17, 2017

(aan ja oon pisteet paikoilleen omatoimisesti, kayttamani tietokone ei sita tee)

Beirutin Amerikkalaisen Yliopiston (AUB) kampus on houkutteleva, monimuotoinen paikka. Tana aamuna siella viuhtoi juoksijoita pikavauhdilla, kissoja venytteli polkujen varsilla, luennoille menijat huutelivat toisilleen. Yhtakkia vahan haikea olo yllatti: mina en ole enaa nuori, vaan vanha, vaikken oikein niin tunnekaan.

AUBn alueella on urheilukentta, uimahalli ja liikuntatilat. Kuntosalien ylakerrassa oli auditorio. Sinne kokoonnuimme neljanteen Safe Start: Early Childhood Mental Health Updates -konferenssiin. Olin etukateen pyytanyt, etta voisimme pitaa pienet palaverit Beddawin ja Nahr el Baredin perheneuvoloiden kanssa. UM on edellyttanyt toimintasuunnileman, budjetin ja joidenkin toimintojen tarkistusta. Katsoimme Neddawi psykiatri Ritan ja psykologi Layalkin kanssa kysymykset. Yritan jarjestaa, etta ensi viikolla paasisin viela kaymaan Beddawissa, kun ei kongressipaivan hulinassa oikein voitu keskittya asiaan. Nahr el Baredin psykologi oli sairastunut, mutta kavimme UM:n listat lapi psykiatri Vivianen kanssa.

Tapasin myos Saidan perheneuvolan psykiatri Jihanen ja psykologi Mohammadin. Jihane sanoi, etta he lisaavat valistustyon osuutta Ein el-Helwehin alueella parantaakseen vanhempien osallistumista lastensa tilanteen kohentamiseen.

El Bussin neuvolasta oli yhteisotyontekija (sosiaalityontekija) Maha, joka piti Beirutin perheneuvolan psykiatrin kanssa esityksen Portage-menetelman soveltamisesta neuvolan ja vanhempien yhteistyon parantamisessa ja vanhempien paaroolin vahvistamisessa lastensa hoidossa. Maha pitkin esityksensa arabiaksi ja kuiskaustulkkauksen avulla en oikein saanut selvaa asiasta, joten ensi viikolla El-Bussin kaynnilla taytyy kysella lisaa.

Valokuvista

Tanaan puhuimme psykologi Mohammadin kanssa Saidan perheneuvolan kuntoutuskummilapsista, joiden kuulumisia olen luvannut kummeille valittaa. Kerroin hanelle pienen liikuttavan hetken, joka sattui aiemmin talla viikolla Saidassa kaydessa. Tapasin erasta kuntoutuskummilasta, jonka aiti kuoli kaksi vuotta sitten. Viime syksyna tytto oli jaanyt pois koulusta. Hanen mukanaan oli pikkusisko, joka myos oli jaanyt pois koulusta. Isa ei osaa pitaa huolta lapsista. Siina jutellessamme pikkusisko otti yhtakkia laukustaan esiin kuvan, jossa oli aiti ja isosisko. Kuva oli minun ottamani. Yritan aina tuoda ottamiani kuvia takaisin asianomaisille. En tosin ole koskaan tullut ajatelleeksi, etta saatan olla ainoa, joka on ottanut kuvia heidan aidistaan. Aarimmaisen heikoissa perheoloissa kuvia tuskin kertyy. Paatin, etta etsin kaikki vastaavat kuvat arkistoistani ja teetan niista tytoille kopiot.

Olen tehnyt joillekin perheille albumeita kotikayntien kuvista. Tamanpaivaisessa konferenssissa muuan luennoitsija kertoi etta vanhempien refletiokyky omasta ja vauvansa tilanteesta saattelee lasta hyvaan alkuun. Jollain hamaralla tavalla minulla onkin ollut ajatus, etta kuva-albumit voisivat toimia reflektion kaynnistajina, kun joku ulkopuolinen on tallentanut arjen tilanteita lasten ja perheen elamasta.

IMG_2749
AUB:n kampukselta opiskelijoilta on nakoala Valimerelle. 17.2.2017

Kuntoutuskummilapsia tapaamassa Saidan perheneuvolassa

helmikuu 15, 2017

Etukirjoitus: Sijoita aakkosten pisteet omilla silmilla paikoilleen, kaytossa oleva tietokone ei sita tee.

Olipa eloisa paiva! Sain osallistua Saidan perheneuvolan tiimikokoukseen, jota johti psykiatri Jihane Rohayem. Tunnistin esimerkin siita, mita perheneuvolan seuranta tarkoittaa. Muuan 13-vuotias poika oli ollut psykiatrin vastaanotolla. Poika on ollut hoidossa vuodesta 2010. Psykiatri oli kiinnittanyt huomiota siihen, etta poika oli ollut erityiskoulun samassa ohjelmassa kolme vuotta. Nyt tiimi paatti tehda tarkan arvioinnin ja haluaa miettia sen jalkeen kouluasiaa. Asiat eivat siis vain luista eteenpain, vaan lapsen tilannetta seurataan.

Kokouksen jalkeen oli hetki, jolloin kannettiin mahfava kakku siisaan ja laulettiin onnittelulaule keskuksessa tyoskentelevan vapaaehtoisen Zaynabin syntymapaivan kunniaksi. Muuan kummilapsen aiti oli tehnyt kunnon lounaan, riisia ja kanaa ja salaattia.

IMG_2739
Paasin herkkulounaalle Saidan perheneuvolan tyontekijoiden kanssa. Vasemmalla kurkistaa sosiaalityontekija, istumassa puheterapeutti. Oikealla psykiatri Jihane Rohayem.

Keskuksen johtaja Ibtissam Khalil oli kutsunut kuntoutuskummilapset iltapaivaksi neuvolaan. Tapasin vanhat tutut ja pystyin useimmille kertomaan saaneensa kummeilta henkilokohtaisesti terveiset tuotaviksi. Kylla oli iloiset ilmeet lapsilla, kiitos kummit! Sitten tapasin kolme uutta kuntoutuskummilasta, joilla jo on kummiryhmat Suomessa. Pojat olivat pienempia kuin olin papereiden perusteella ajatellut. En oikein pysty blogissa samana paivana kirjoittamaan, millaisissa kohtaloissa lapset elavat. Sen voi sanoa, etta takuuvarmasti kaukaisen maan kummit ovat turvatekijoita lapsille.

Sitten paneuduttiin oikein urakalla kahden tyton tilanteeseen. Aitinsa kuoltua ja perhetilanteen muututtua epavakaaksi he ovat jaaneet koulusta pois. Nuorempi tytto ilmaisi jossain vaiheessa, etta hanta koulun jattaminen kaduttaa. Mutta isompi, varsinainen kuntoutuskummilapsi, kuunteli kylla mielellaan, vaikkakin paa painuksissa ja valilla uhmakkaan oloisesti. Kun kysyimme, kaipaako han kuollutta aitiaan, paa painui hetkeksi syvaan. ”Sanokaa nyt onko tama elamaa!”, han tuiskaisi valilla.  Tytto olikin paassyt Najdi-jarjeston koulupudokastoimintaan, mutta oli hylannyt sen sen takia, etta siella oli poikiakin. Minakin olin naisten kuorossa ja sanoin, etta kylla pitaa jatkaa lukemisen ja kirjoittamisen opettelua, etta jokaisen naisen maailmassa pitaa osata lukea ja kirjoittaa. Taitojen opettelu olisi mahdollista Beit Atfal Assumoudin keskuksessa Ein el Helwehissa, jossa toimii koulupudokasluokka. Ein el Helwehin keskuksen johtaja oli tilanteessa mukana ja varmasti tekee voitavansa asiassa. Tytto sai kummien lahettaman paketin ja lupasi, etta hanen kuulumisiaan saa kysella, vaikka kuntoutuskummisopimus raukesi koulusta pois jaamiseen.

Psykiatri puhui erikseen syyriasta paenneista palestiinalaiskaksosista, joiden hanen mielestaan pitaisi saada elinmahdollisuudet jossain turvallisemmassa maassa. Libanonissa he paperittomina voivat joutua kiinni ja palautetuiksi Syyriaan. Terveys ei kestaisi armeijaan joutumista. Libanonissa ei ole mahdollisuuksia itsenaistya sopivan tyon kautta. Miten paasta terveydelle sopiviin parempiin oloihin, joissa olisi jotain toivoa?

Kummeille on lapsista saattajineen kuvia, mutta blogeihin tulee oheiskuvia. Niistakin toivottavasti valittyy sitkean ja lasten etuja ajavan keskuksen tunnelmaa.

Syntymapaivasnakari ja tyotoverit
Syntymapaivasankari tyotovereineen

Ensitapaamisia ja jälleennäkemisiä Shatilassa

helmikuu 13, 2017

Sain tänään ensikosketukseni Beirutin palestiinalaisyhteisöön. Pääsin jututtamaan Beit Atfal Assumoud -palestiinalaisjärjestön (BAS) työntekijöitä Shatilan pakolaisleirissä, yhdessä Sirkku Kivistön kanssa. Kivistö on varmasti yksi parhaista oppaista viemään minut palestiinalaisten pariin. Kivistö tuntee palestiinalaiset järjestötyöntekijät ja perheitä, koska hän koordinoi kummitoimintaa kahden suomalaisjärjestön (Psykologien Sosiaalinen Vastuu ja Arabikansojen ystävyysseura) sekä BAS:in välillä.

Iltapäivällä seisoin BAS:in ylläpitämän, Shatilan pakolaisleirissä sijaitsevan, sosiaalikeskuksen ylimmässä kerroksessa ja katsoin ympärilläni olevia, aina vain korkeammalle kohoavia asuinrakennuksia. Siellä tiesin olevani oikeassa paikassa työni kannalta. Olen freelancetoimittaja ja täällä Libanonissa minua kiinnostavat etenkin ihmisoikeudet ‒ jotka palestiinalaisilta näyttävät suurelta osin puuttuvan.

Kuva 1 pieni

Shatilan pakolaisleiri on perustettu Beirutiin 1940-luvun lopussa. Tämän jälkeen leirissä asuvien ihmisten määrä on moninkertaistunut, mutta leirin pinta-ala ei ole kasvanut. Ainoa vaihtoehto saada lisätilaa taloihin on siis rakentaa niitä kohti taivasta. Rakentaminen näyttää olevan käynnissä jatkuvasti.

Jamile Shehade, BAS:in sosiaalityöntekijä ja Shatilan keskuksen johtaja sanoi tänään, että elämä leirissä käy koko ajan raskaammaksi. Yhtenä syynä tähän on ahtaus. Myös työttömyys palestiinalaisten keskuudessa on viime vuosina kasvanut hurjasti. Nykyisin Shatilan leirissä asuu joukoittain myös Syyrian pakolaisia, jotka avaavat omia liikkeitään Shatilaan. Kaikille ei tässä yrittäjien paljoudessa riitä tarpeeksi asiakkaita.

Shehade huomautti, että palestiinalaiset ovat oikeutettuja työntekoon, esimerkiksi avaamaan kauppoja, vain pakolaisleireissä. Muualla vapaus siihen puuttuu. Köyhyys ajaa perheitä ahdinkoon. Kun esimerkiksi lasten koulunkäynti vaarantuu, tarvitaan kipeästi suomalaisia kummeja.

Kokonaisuudessaan tämä päivä oli omalta osaltani täynnä uusia tuttavuuksia. Sirkku Kivistö puolestaan iloitsi lukuisista jälleennäkemisistä:

Kuva 2 pieni

BAS:in johtaja Kassem Aina (oik.) ja Sirkku Kivistö tapasivat ensimmäistä kertaa vuonna 1984. Tänään aamulla Kivistö ja Aina keskustelivat kummitoiminnan vaikutuksista palestiinalaisleirien lapsiin. Puhetta riitti myös kasvavista haasteista leirien lasten ja nuorten keskuudessa; esille nousivat muun muassa Shatilassa voimakkaina rehottavat huumeongelmat.

Kuva 3 pieni

BAS:in kummitoiminnan vastaava Fatima Khaizaran sai Sirkku Kivistöltä suomalaiskummien lähettämät tuliaiset. Hän toimittaa tuliaiset palestiinalaisleireille eri puolille Libanonia.

Kuva 4 pieni

   Kuva 5 pieni

Sosiaalityöntekijät Hanane Dabdoub (ylempi kuva) ja Sara Al Sayed työskentelevät perhetukikeskuksessa Shatilan läheisyydessä. Kävimme Sirkku Kivistön kanssa tervehtimässä näitä naisia matkallamme kohti Shatilaa. Al Sayed oli tänään erityisen iloinen; palestiinalaisnainen oli päässyt töihin BAS:ille noin kuukausi sitten.

Kuva 6 pieni

Kun laskeuduimme parvekkeelta takaisin BAS:in Shatilan keskuksen alakertaan, Jamile Shehade kertoi eläneensä pakolaisleireissä koko elämänsä. Shatilassa hän on asunut vuodesta 1958. Hän ei usko elämänsä aikana pääsevänsä Palestiinaan tai kotikaupunkiinsa ‒ paikkaan, josta hän kuuli isovanhemmiltaan, mutta jota hän ei itse ole koskaan nähnyt.

Vaikka elämä leirissä on raskasta ja osittain arvaamatonta, BAS ei lopeta työtä palestiinalaisten elämän parantamiseksi. Jamile Shehade sanoi tähtäävänsä päivittäin siihen, että niillä lapsilla, jotka ovat leireissä kaikkein heikoimmassa asemassa olisi parempi tulevaisuus. (Heikoimmassa asemassa ovat lapset, jotka ovat menettäneet vanhempansa tai joiden perheissä on vakavia mielenterveysongelmia.)

Nyt 9-vuotias Nour eli ennen lähes pelkästään kadulla, mutta käy nykyisin päivittäin koulussa ja nukkuu kotonaan. Esimerkiksi Nourin tarina saa Jamile Shehaden hymyilemään. Rankkojen kertomusten ohessa tuntuu hyvältä nähdä myös muita BAS:in Shatilan keskuksessa leikkiviä lapsia, jotka näyttävät pitävän elämästään – tai ainakin he nauttivat tästä hetkestä.

HANNA HIRVONEN

Kuva 7 pieni

Kuvia Suomesta

helmikuu 11, 2017

Minulla on tapana ottaa mukaan hankematkoille Libanonin palestiinalaisleirin suomalaisia postikortteja. Kun yhteisen kielen niukkuuden vuoksi laajempi keskustelu ei onnistu, otan kortit esiin. ”Valitse näistä kortti, joka on Sinulle mieluisin”, sanon. Vain yksi aikuinen mies on jättänyt tämän tehtävän väliin, kaikki muut ovat valinneet. Valinnasta tulee sitten aina vähän juttua, miksi juuri se kortti miellytti.

Kuntoutuskummit ovat lähettäneet hankematkan viemisinä kortteja, kirjeitä ja minipaketteja kummilapsille. Lumiukkokortissa riittää palestiinalaisleirissä ihmettelemistä.

IMG_0641
Terveisiä Suomesta kummeiltasi!

Käynti Kehitysvammaliitossa – valmistautumista kohta alkavaan hankematkaan

helmikuu 9, 2017

Hankematkan aikana (12.2.-25.2.2017) pääsen mukaan Beirutin Amerikkalaisen Yliopiston neljänteen conferenssiin, jonka järjestää lasten ja nuorten psykiatrian ohjelma. Konferenssin nimi on Safe Start: Early Childhood Mental Health Updates”, vapaasti suomennettuna ”päivitetään menetelmiä, jotka liittyvä varhaislapsuuden turvalliseen kulkuun”. Yhteistyöjärjestöstämme Beirutin perheneuvolan psykiatri ja El-Bussin perheneuvolan sosiaalityöntekijä kertovat Portage-menetelmän käytöstä ja toiminnan tuloksista. Menetelmää Beit Atfal Assumoudin perheneuvoloissa käytetään neuvolan ja kodin välisessä yhteistyössä.

Kehitysvammaliiton Opike-keskukessa kuulin, että Portaat-menetelmän aineistoa on enää vain päiväkoti- ja 1-3 vuotiaiden kasvun seurantaan. Päiväkoti-Portaissa on ohjeet ja seurantalomakkeet lapsen omatoimisuuden, motoriikan, kognitiivisten taitojen, sosioemotionaalisten taitojen ja kommunikoinnin seurantaan.

Miten Beit Atfal Assumoudin perheneuvolat ja sosiaalityöntekijät kotikäynneillä ohjaavat vanhempia näkemään lapsensa kehityksessä?

OPIKE-keskuksen ainaistoa.
OPIKE-keskuksen ainaistoa.

”Meidän aineistothan on vaikeavammaisten perheiden ja hoitotahojen käyttöön. Usein on vaikea nähdä lapsen edistymistä, mutta menetelmät auttavat tunnistamaan pienetkin edistysaskeleet. Niistä tulee ilon hetkiä”, kertoi Kehitysvammaliiton asiantuntija.

Olen ensimmäisellä portaalla

Käytännöllinen, yksityiskohtainen yhteisöpohjaisen mielenterveystyön menetelmäopas valmistunut Beit Atfal Assumoudin käyttöön

helmikuu 3, 2017

Beit Atfal Assumoudin perheneuvola El-Bussin pakolaisleirissä (Tyyroksessa) ja The Community-Based Rehabilitation Association (CBRA) Pohjois-Libanonissa ovat järjestötoimijoita, jotka yhdessä Handicap Internationalin kanssa jalostivat tekemästään työstä oppaan, joka nyt on julkaistu.

”Community Based Mental Health” A Practical Methodological Guide Based on Experiences of two Multidisciplinary Mental Health Teams in Working with Children and Families in Palestinian Camps. 2010-2016. (Acronym Community Based Mental Health Guide).

PSV:n ja ulkoministeriön tukema työ on tuottanut palvelutoiminnan kehittämisen tuloksena käyttökelpoista tietoa lasten ja perheiden palvelemiseksi erittäin haastavissa oloissa.

 

IMG_0609

 

Säätytalolla helmikuun ensimmäisenä

helmikuu 1, 2017
IMG_0581
Tänään (1.2.2017) oli kehitysyhteistyön ja kehityspolitiikan alivaltiosihteeri Elina Kalkun keskustelutilaisuus juhlavissa tiloissa Säätytalolla. Järjestöjen edustajia oli ilmoittautunut niin paljon, ettei muualle olisi sovittu.
IMG_0585
Kansalaisyhteiskuntayksikön päällikkö Jyrki Nissinen kertoi, että UM:n koulutuspäivä kansalaisjärjestöille on 1.3.2017. Kehityspoliittisen osston osastopäällikkö Satu Santala sanoi, että Suomi voi olla ylpeä kehitysyhteistyöstään ja siksi on keksittävä uusia keinoja kertoa kehitysyhteistyön merkityksestä kaikille kansalaisille. ”Tarvitaan uutta narratiivia, ei surkeuteen perustuvaa”, sanoi joku yleisöstä. Uusi kertomus sisältää tasaveroista tiedon ja kokemuksen vaihtoa järjestöjen, hallinnon ja kehitysyhteistyömaan toimijoiden kesken.
Päällikkönaisia: osastopäällikkö Satu Santala ja alivaltiosihteeri Elina Kalkku kertoivat, etteivät ole "osallistamassa" kansalaisjärjestöjä, vaan pyrkivät luomaan käytäntöjä, joilla todellinen vuoropuhelu kentän tekijöiden ja ulkoministeriön hallinna välillä olisi jatkuvaa, toimivaa ja idearikasta.
Päällikkönaisia: osastopäällikkö Satu Santala ja alivaltiosihteeri Elina Kalkku kertoivat, etteivät ole ”osallistamassa” kansalaisjärjestöjä, vaan pyrkivät luomaan käytäntöjä, joilla todellinen vuoropuhelu ja yhteistyö kentän tekijöiden ja ulkoministeriön hallinnon välillä olisi jatkuvaa, toimivaa ja idearikasta.
IMG_0591
Auli Starck Kepasta esitti ideoita yhteisen kehittämistyön käytännön järjestelyiksi.

 

Kehitysyhteistyöstä ei saisi puhua korkealentoisella hienolla kielellä kuten nykyään - siitä ei saa selvää. Pienet kansalaisjärjestöt työskentelevät lähellä kehitysmaan kumppaneita ja osaavat kertoa asioista. "Tarvitaan kuusia Kekkosia, Helenoita ja Ristoja. Heidän hankkeistaan mikään ei ollut miljoonahanke, mutta he saivat valtavasti myönteistä julkisuutta kehitysyhteistyölle", sanoi Suomi-Namibia -seuran puheenjohjaja Seppo Kalliokoski
Kehitysyhteistyöstä ei saisi puhua korkealentoisella hienolla kielellä kuten nykyään – siitä ei saa selvää. Pienet kansalaisjärjestöt työskentelevät lähellä kehitysmaan kumppaneita ja osaavat kertoa asioista. ”Tarvitaan uusia Kekkosia, Helenoita ja Ristoja. Kekkosten hankkeista mikään ei ollut miljoonahanke, mutta he saivat valtavasti myönteistä julkisuutta kehitysyhteistyölle”, sanoi Suomi-Namibia -seuran puheenjohjaja Seppo Kalliokoski.

Millaisin keinoin järjestöjen ja UM:n hallinnon yhteistyötä voisi jatkaa tuloksekkaasti ja samalla avata asiaa kansalaisille? Tähän kiperään kysymykseen tapaaminen päättyi.

Vasta jälkikäteen nousi mieleen ajatus: järjestetään ideatilaisuus, jossa lapset istuisivat Säätytalon salin korokkeella pöydän takana ja ottaisivat vastaan kehitysyhteistyön järjestöiltä ja hallintovirkamiehiltä kysymyksiä ja ehdotuksia. Lapsilla olisi avustajia, jotka kirjaisivat kaiken muistiin, että he itse voisivat keskittyä olemaan kuulolla, mitä aikuisilla on kehitysyhteistyöstä sanottavaa ja kysyttävää. Lapset voisivat kommentoida kaikkia puheenvuoroja, kuten alivaltiosihteeri Kalkku taitavasti teki 1.2. tilaisuudessa. Tilaisuuteen kutsuttaisiin Lasten uutiset ja kaikki maakuntalehdet ja muutakin mediaa.

PSV:n Libanonin hankkeen kulttuuri-CV

tammikuu 29, 2017

Erästä rahoitushakua varten kokosimme näyttely- ja julkaisutoiminnan historiaa PSV:n Libanonin kehitysyhteistyöhankkeen historiasta. Aika vaikuttava, eikö totta? Kotimaassa on kerrottava, mitä yhteistyökohteessa on opittu ja mitä sieltä on suomalaiselle yleisölle viestitettäväksi annettu.

2002 Pitkä pakolaisuus – toivoa tulevaisuuteen. Beit Atfal Assumoud ja psykososiaalisen pakolaistyön kehittäminen. Video

2002 Palestiinalaisuus leireillä – identiteetti säilyy. Video

2002 Kotka – Beirut –satusilta. Video 2002
https://www.youtube.com/watch?v=yfNyd0x39n0

2007 Elämässä eteenpäin. Beddawin pakolaisleirin lasten taideryhmän piirustuksia, Kallion kirjasto, Helsinki, 4-29.9.2007

2007 Aikuiset taistelevat – lapset kertovat, lasten piirustuksia ja maalauksia Libanonista, Huittisten kirjasto, 1.8.-31.8.2007

2007 Oikeus psyykkiseen hyvinvointiin. Valokuvanäyttely Psykologia-kongressissa, PSV-Stadin ryhmä Anna Salmi, Silja Salmi, Ferdinand Garoff ja Kaisa Kanerva, Tampere, 20.8.–22.8.2007

2008 Toivon siemeniä, pelon siemeniä, valokuvanäyttely yhteistyössä Kirkon Ulkomaanavun ja Amnesty Internationalin Suomen osaston kanssa. Sanomatalo, Mediatori, Helsinki, 19.1.-3.2.2008 ja sen jälkeen kymmenellä muulla paikkakunnalla

2009 Heimatlos – Homeless – Sans pays – Koditon, valokuvakalenteri 12 lapsen tarinasta Libanonin pakolaisleireistä. Yhdessä Flüchtlingskinder im Libanon e.V. –järjestön kanssa (http://www.lib-hilfe.de/infos_kalenderheimatlos.html)

2010 Minimaratoonari –patsas, PSV:n kuvanveistäjä Anneli Sipiläiseltä tilaama patsas, paljastettiin Maailma kylässä –festivaalissa 29.5.2010. Teoslainana Jokelan koulukeskuksessa 2010-2011. Hyvinkään taidemuseo, Anneli Sipiläisen näyttely 6.2.–29.3.2015. Teoslainana Kellokosken koulussa 2012-

2010 Aikuiseksi pakolaisleirissä – palestiinalaisten nuorten sarjakuvia Libanonista, Sarjakuvanäyttely, Kallion kirjasto, Helsinki, 22.-26.10.2010

2011 Yhdessä me onnistumme – Together we succeed – Beit Atfal Assumoudin Shatillan toimintakeskuksen lasten maalauksia sekä valokuvaseinäke ”Kuvauta itsesi BAS:in Ein el-Helwehin toimintakeskuksen lasten kanssa”, Kirjasto 10, Helsinki, 6-19.6.2011

2012 Lahza – Tuokiokuvia –Libanonin pakolaisleirien lasten valokuvanäyttely. Yhteistyö valokuvaaja Ramzi Haidarin ja Zakira-järjestön kanssa. Koivukylän kirjasto, Vantaa, 20.3. – 31.3.2012

2012 Utters of Shutters. Palestinian Tellers and Listeners from Beit Atfal Assumoud (BAS). Toim. Faizah Masri, Monika Riihelä. PSV:n ja BAS:in yhteistyö. e-kirja/Into, http://www.into-ebooks.com/book/utters_of_shutters/

2012-2013  Shatillan urheat tyttäret – Brave Girls of Shatila. PSV:n tuottama Mikko Takkusen valokuvanäyttely ja Kirsti Palosen tekstivihko, kiersi 11 paikkakunnalla eri puolilla Suomea (http://bravegirlsofshatila.org)

2014 Lahza – Tuokiokuvia – Libanonin pakolaisleirien lasten valokuvanäyttely. Antikvariaatti Sofia, Helsinki, 11.- 21.11.2014

2016 Pakolaisena omalla maallaan ja naapurimaissa – valokuvanäyttely. Merja Salo, Leena Saraste, Laura Junka-Aikio, Jarkko Tiitinen. Arabikansojen ystävyysseura yhteistyökumppaninaan PSV. Pasilan kirjasto, Helsinki, 3.11.-30.11.2015 sekä Porin pääkirjasto, 31.5.-11.6.2016 ja Rovaniemen kirjasto, 24.10.-15.11.2016

Nahr el-Baredin keskuksen päiväkoti 2016
Nahr el-Baredin keskuksen päiväkoti 2016

Nuoret ja vanhat pakolaisleireissä Libanonissa torstaina 19.1.2017 klo 18-20 Rikhardinkadun kirjaston kokoustilassa

tammikuu 8, 2017

Kaksi nuorta naista on perehtynyt paikan päällä Libanonissa nuorten ja vanhojen selviytymiseen ankarissa pakolaisleirioloissa.

koulupoikia_shatilassa_kp
Koulupoikia Shatilassa. Kuva: Kirsti Palonen

Lähi-itään erikoistuva valtiotieteiden ylioppilas Eveliina Kupula oli Beit Atfal Assumoudissa (BAS) vapaaehtoistyöntekijänä 2,5 kuukautta viime vuoden lopussa. Hän selvitti, mitkä tekijät liittyvät koulun keskeyttämiseen ja millä keinoin koulupudokkuutta pyritään ehkäisemään. Aihe on BAS:ille hyvin tärkeä, koska perinteisesti järjestö on korostanut koulutusta oleellisena keinona selvitä pakolaisoloissa.

Milja Rämö opiskelee kehitysmaatutkimusta Helsingin yliopistossa ja toimi viime vuonna harjoittelijana Suomen Lähi-idän instituutissa. Hän tutustui Shatilan pakolaisleirissä Beirutissa ja Bourj el-Shemalin leirissä Tyroksessa vanhusten elämään ja tapasi suomalaisten kummivanhuksia. Sosiaalietujärjestelmän puuttuessa palestiinalaisvanhusten elämä leireissä on monin tavoin riskialtis.

Tervetuloa kuulemaan Eveliinaa ja Miljaa. Leirien elämään ja BAS:in toimintaan jo tutustuneillekin heidän tuoreet havaintonsa voivat avata uusia näkymiä.

Aloitettu hankkeen puhelinneuvottelut Suomi-Libanon

tammikuu 3, 2017

Hankkeen ”Lasten mielenterveys- ja erityispalveluiden kehittäminen kriisioloissa Libanonissa: Beirut ja etelä” koordinaattorit, Beirutissa Liliane Younes ja Vantaalla Sirkku Kivistö, päättivät aloittaa uutena vuotena yhteydenpidon myös puhelimitse. Tänään päätös pantiin toimeen ja ensimmäinen puhelinkeskustelu on käyty. Kun Suomesta soitettiin Beirutin perheneuvolaan, mielenterveystyön koordinaattori Liliane Younes oli kirjoittamassa mielenterveystyön vuosikertomusta eli kokoamassa viiden perheneuvolan toiminta- ja tulostietoja vuodelta 2016.

Puhelun asialistalla oli hankkeen yhteistyösopimuksen valmisteleminen allekirjoitusta varten, UM:n ohjeiden mukaisten lisätietojen haku ja hankkeen evaluointiraportin valmistuminen. Seuraavan hankekäynnin ajankohdaksi sovittiin helmikuun puoliväli.

Beit Atfal Assumoud -järjestön mielenterveystyön koordinaattori. Pitää viiden perheneuvolan langat käsissään.
Beit Atfal Assumoud -järjestön mielenterveystyön koordinaattori. Pitää viiden perheneuvolan langat käsissään.

Säpsähdyttävät jouluevankeliumit

joulukuu 25, 2016

Jouluevankeliumit tuntuivat tänä vuonna säpsähdyttäviltä. Joosef ja Maria lähtivät Beetlehemiin verolle pantaviksi ”…Kyreniuksen olleessa Syyrian käskynhaltijana”. Luukkaan evankeliumi kertoo, miten Jeesuksen perhe lähti kolmen kuninkaan kumarruksen jälkeen Egyptiin pakoon Herodeksen murha-aaltoa ja eli siellä pakolaisuudessa hirmuhallitsijan kuolemaan asti.

PSV:n yhteistyöjärjestö Beit Atfal Assumoudin logo

bas-logo

(lisää…)

Vastuuvirkamies kutsui käymään uuden vuoden alussa

joulukuu 20, 2016

img_0143Tänään ulkoministeriön kansalaisjärjestöyksikkö oli kutsunut kansalaisjärjestöjen edustajat pikkujouluun Katajanokalaiturin tiloihin. Psykologien Sosiaalinen Vastuu ry:llä ja Arabikansojen ystävyysseura ry:llä on sama järjestö yhteistyökumppanina Libanonissa. Tessa Rintala (vasemmalla) on AKYSin hankkeen vastuuvirkamies ja Kimmo Nikkinen PSV:n vastuuvirkamies. UM:n kansalaisjärjestöyksikössä hankepäätökset on jo työstetty. Eduskunnan odotetaan hyväksyvän budjetin ensi vuodeksi ennenkuin päätökset julkistetaan.

Kimmo Nikkinen kutsui kaikki PSV:n hankevastuuhenkilöt palaveriin vuodenvaihteen jälkeen. Hän tarkastaa edellisvuoden raportteja ja haluaa kysellä lisää hankkeiden kokemuksista.

Tapaaminen oli miellyttävä. Nyt vain peukut entistä tiiviimmin pystyyn, että PSV ja AKYS pystyvät jatkamaan yhteistyötään Beit Atfal Assumoud -järjestön kanssa palestiinalaislasten hyväksi Libanonissa.

Vastuuvirkamiehet eivät ole tänä hektisenä vuonna pystyneet käymään kehitysyhteistyökohteissa, mutta ehkä ensi vuonna se on mahdollista. Kansalaisjärjestöjen hankehaut on harvennettu, haut ovat joka toinen vuosi. Ensi vuonna ei siis ole, jolloin vastuuvirkamiehet voivat paremmin perehtyä hankkeisiin ja käydä ehkä kohdealueillakin. PSV:n ja AKYSin vastuuvirkamiehet on kutsuttu käymään Libanonin palestiinalaisleireissä.

img_0141

Ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston osastopäällikkönä 1. syyskuuta 2016 aloittanut Satu Santala piti tervehdyspuheensa tilaisuuden hämärissä.

Raportti vapaaehtoistyöjaksolta Shatilan pakolaisleirissä

joulukuu 7, 2016

Tervehdys!

Olen Eveliina Kupula, maisterivaiheen valtiotieteiden opiskelija Helsingin yliopistossa ja toimin vapaaehtoisena Beit Atfal Assumoudissa (BAS), Psykologien Sosiaalinen Vastuu (PSV):n yhteistyöjärjestössä Beirutissa. Vapaaehtoistyönäni työstän katsausta BAS:in school drop out – luokista, sekä niistä kokemuksista, joita osallistujille ja henkilökunnalle on kertynyt vuosien aikana. Työtäni varten haastattelen siis osallistujia sekä oppilaiden perheenjäseniä. Koulupudokasluokkien tarkoitus on tarjota opetusta niille lapsille ja nuorille, jotka ovat syystä tai toisesta pudonneet UNRWA:n järjestämästä peruskoulutuksesta. UNRWA on vastuussa peruskoulutuksen järjestämisestä pakolaisleireillä kaikilla toimialueillaan eli Libanonissa, Jordaniassa, Syyriassa, Länsirannalla ja Gazassa.

BAS:in tarjoamat palvelut koulupudokkaille ovat erityisen tärkeitä siksi, että niistä hyötyvät usein juuri kaikkein heikoimmassa asemassa olevat, köyhimmät yhteisön jäsenet. Monet opetukseen osallistuvat ovat aloittaessaan olleet luku- ja kirjoitustaidottomia, osa taas on pudonnut koulusta vasta myöhemmillä luokka-asteilla. Seuraavassa avaan hiukan sitä, millainen kuva tähän mennessä on asiasta syntynyt ja millaisia kokemuksia ja tarinoita on tullut vapaaehtoisjaksoni aikana esiin!

Aloittaessani projektia täällä Beirutissa sain huomata, että lapset ja heidän perheensä suostuivat mielellään haastateltaviksi ja ihmiset suhtautuvat mielenkiinnolla siihen, mitä olen tekemässä. He kertoivat avoimesti elämästään ja niistä syistä, jotka ovat johtaneet lasten koulusta putoamiseen. Lisäksi järjestön työntekijät, joista useat ovat toimineet hankkeessa jo useita vuosia, ovat jakaneet kokemuksiaan ja tarjonneet tietoa niin sisäisistä kuin ulkoisista syistä ongelmalle, jota erityisesti Libanonissa ei ole helppo ratkaista. Täällä paikallinen työlainsäädäntö nimittäin estää palestiinalaisten pääsyn tiettyihin ammatteihin, joka jo itsessään varmasti vaikuttaa motivaatioon hankkia korkea koulutustaso: usein ne harvat, jotka esimerkiksi hankkivat itselleen yliopistotasoisen koulutuksen eivät työllisty opiskelemalleen alalle, vaan päätyvät matalapalkkaisiin töihin, joissa ei vaadita erityistä ammattiosaamista, ja jonka avulla edes riittävä toimeentulo ei ole aina mahdollista.

Drop out- luokkien lisäksi BAS järjestää päivittäin tukiopetusta lapsille, jotka käyvät koulussa, mutta tarvitsevat tukea kotitehtävien ja opintojensa kanssa. Yksi suuri ongelma, joka usein johtaa koulusta putoamiseen on se, että vanhemmat eivät kykene tarjoamaan lapsilleen tukea kotitehtävissä ja opinnoissa yleensä. Monesti näin on siksi, että vanhempien oma koulutustaso on matala. Lapset saapuvat tukiopetukseen päivittäin koulun jälkeen ja kertaavat koulussa käytyjä asioita opettajan johdolla. Tunneilla opiskellaan arabiaa, englantia sekä matematiikkaa, muiden aineiden opiskeluun aika ei yksinkertaisesti riitä.

Osallistuin itse norjalaisen vapaaehtoiskollegani kanssa englanninopetukseen ja saimme huomata, että samalla luokka-asteella olevien lasten taidot vaihtelivat radikaalisti. Tämä kuvastaa hyvin ongelmaa, jonka lähes jokainen haastattelemani järjestön työntekijä on nostanut esiin: koulussa ei ole aikaa tarjota tukea niille, jotka oppivat hitaammin. Luokkakoot ovat usein suuria (pahimmissa tapauksissa 45- 50 oppilasta) eikä aikaa kertaamiselle tai asioiden selittämiselle useampaan otteeseen ole. Saimme myös huomata, että materiaalit erityisesti englannin osalta olivat erittäin haastavia. Arkipäivän sanaston sijaan 4. luokkalaisen englanninkirjassa opetettiin Keski-aikaisen kivilinnan osia englanniksi, mitkä eivät välttämättä ole tuttuja edes omalla äidinkielellä.

Shatilan leirin lisäksi olen vieraillut mm. Baalbekissa, Wavelin pakolaisleirillä. Vuonna 1948 perustettu leiri oli aikaisemmin Ranskan armeijan tukikohta, joka nykyisin majoittaa vajaa 9000 pakolaista. Ensivaikutelma oli täysin poikkeava siitä, mitä Shatilassa olin tottunut näkemään. Kadut olivat leveämpiä ja tilaa muutenkin huomattavasti enemmän eikä roskan roskaa lojunut betonipäällysteisillä kujilla, joille jopa auringonvalo pääsi paistamaan. Toki Wavelissa on omat ongelmansa. Työtä riittää vain kausiluontoisesti ja erityisesti kylmät talvikuukaudet koettelevat leirin asukkaita. Baalbekissa pääsimme BASin Wavelin keskuksen johtajan Aziza Shehadehin seurassa vierailemaan paikallisissa kodeissa, ja tapasimme myös erään herrasmiehen, jolla on suomalainen sponsori Elderly sponsorship – ohjelman kautta. Vastaanotto oli lämmin kuten aina ja Suomeen lähetettiin paljon iloisia ja kiitollisia terveisiä!

Syytä sille, miksi ero Shatilaan on niin radikaali, ei tarvitse kauaa miettiä: Shatila on saanut kokea kovempia kuin moni muu leiri. Pommitukset ja verilöylyt ovat jättäneet jälkeensä niin tuhoutunutta infrastruktuuria, rakennuksia kuin järkyttäviä ihmiskohtaloitakin. Lisäksi pääkaupunki luonnollisesti vetää paremman työllisyyden vuoksi enemmän asukkeja puoleensa, mikä on johtanut äärimmäisen ahtaisiin elinolosuhteisiin jo valmiiksi huonokuntoisissa ja kosteissa rakennuksissa. Elinympäristön terveyshaitat ovat ilmeiset.

Viimeisiä viikkojani Beirutissa viedään ja talvi alkaa saapua tännekin sateineen ja myrskyineen. Tähänastiset kokemukseni ovat olleet mieleenpainuvia niin hyvässä kuin pahassakin, ja toivon todella, että tämän reissun tultua päätökseensä pääsen jatkossakin osallistumaan siihen arvokkaaseen työhön, jota BAS yhteisönsä eteen tekee!

”Nyt me taistelemme köyhyyttä vastaan tuen antamiseksi sitä tarvitseville”

joulukuu 4, 2016
576604_img650x420_img650x420_crop
Volunteers with Dafa campaign stand near a pile of collected donations ahead of sorting and distribution process, Dec. 4, 2016. (The Daily Star/Hasan Shaaban) Köyhille lämmintä -lahjoituksia Marttyyrien aukiolla Beirutissa.

Libanonissa the Dafa (Lämpö) -liike kerää jo kolmatta vuotta tarvikkeita vuodenajan kylmyyden lievittämiseksi. Libanonin asukkaista köyhiä on 1,5 miljoonaa. Köyhyys ei ole vain palestiinalaispakolaisten ongelma. Dafa-ryhmä keräsi Beirutin keskustaan Marttyyrien aukiolle lahjoituksia ensimmäisen kerran kolme vuotta sitten. Silloin tahdottiin auttaa erityisesti Syyrian pakolaisia.

Vuonna 2011 PSV julkaisi Kirsti Palosen ja Mikko Takkusen ulkoministeriön viestintätuella valmistetun näyttelyn ”Kuin kynttilä pimeässä – Shatilan urheat tyttäret”. Näyttelyssä kerrottiin nuorten naisten neuvokkuudesta, rohkeudesta, kestävyydestä ja rakkaudesta, jolla he työskentelivät Shatilassa verilöylyn 1982 ja Leirien sodan aikana auttaakseen yhteisöään. Samaa sinnikkyyttä he osoittavat nykyisessä köyhyyssodassa, joka koettelee erityisesti palestiinalaisten lapsia ja nuoria. 74 % heistä elää köyhyydessä, 5 % äärimmäisessä köyhyydessä.

Syyriasta paenneista palestiinalaisista  (n 42 000) 89 % elää köyhyydessä ja 9 % äärimmäisessä köyhyydessä. (Köyhyys = vähemmän kuin 208 USD/kk/henkilö, äärimmäinen köyhyys 75 USD/kk/henkilö).

Yhä edelleen auttamistyön perusteet ovat samoja kuin sodan aikana. ”Ihmiset tarvitsevat kokemuksen, että heistä pidetään huolta ja heitä rakastetaan”, sanoo Jamilé Shehadé, Beit Atfal Assumoudin Shatilan toimintakeskuksen johtaja. ”Nyt me taistelemme köyhyyttä vastaan tuen antamiseksi sitä tarvitseville.” (10.6.2011)

Psykologien Sosiaalinen Vastuu (PSV) ry osallistuu köyhyyden vastaiseen taisteluun vahvistamalla Beit Atfal Assumoud -järjestön mielenterveystyötä, joka kohdistuu köyhiin lapsiperheisiin ja mahdollistamalla kuntoutuskummien tuella köyhimpien perheiden erityislapsille pääsyn kouluun ja kuntoutukseen. PSV on täten osaltaan toteuttamassa kestävän kehityksen ykköstavoitetta: ”Poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.”

Oleellista siinä taistelussa olisi vaikuttaa Libanonin syrjivään työlainsäädäntöön, joka estää koulutetuilta palestiinalaisilta pääsyn Libanonin työmarkkinoille. Pientä edistystä on sairaanhoitajien ammattikunnalla. Libanon on helpottamassa hoitajien pääsyä maan terveydenhuoltoon, kun hoitajista on niin kova pula. osa PSV:n tukemista perheistä on työasemaltaan metalliromun, muovin, hedelmien kerääjiä ja siivoojia. Shatilan jätekasoilla näkee lapsia tonkimassa, löytyisikö jotain käyttäkelpoista.

Beit Atfal Assumoudin tunnuskuva
Beit Atfal Assumoudin tunnuskuva

Lähteet
Volunteers collect food and clothing for Lebanon’s poor. The Daily Star 4.12.2016

Kirsti Palonen, Mikko Takkunen: Kuin kynttilä pimeässä – Shatilan urheat tyttäret. (bravegirlsofshatila.org)

Survey on the Socioeconomic Status of Palestine Refugees in Lebanon 2015. AUB & UNRWA 2016

Runsaudensarvi palestiinalaislasten hyväksi Rauhanaseman joulumyyjäisissä 11.12.2016 klo 11-17

joulukuu 3, 2016

Psykologien Sosiaalinen Vastuu ry:n joulumyyjäisissä Krista Igbarrian leivonnaisia, Eero Caseliuksen akvarelleja, Saana Sandholmin toivekoruja, Aulikki Ansamaan käsitöitä ja runsaasti lahjoituslöytöjä. Ostosten mukaan lahjan saajalle kannatuksesta kertova kortti (eettinen joululahja).

Klo 13 tietoisku palestiinalaisten kummitoiminnasta.

Rauhanasema, Itä-Pasila, Veturitori 3, Helsinki

Kansalaisyhteiskunnan oikeuksien peruskirja luovutettiin alivaltiosihteeri Elina Kalkulle

marraskuu 24, 2016
img_8051
Alivaltiosihteeri Elina Kalkku, asiantuntija Aulikki Starck, Kepa ry:n puheenjohtaja Pertti Majanen Civic Charterin luovutustilaisuudessa 24.11.2016

Kansalaisjärjestöt ympäri maailmaa ovat päivittäneet luetteloa oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. PSV on myös allekirjoittanut asiakirjan, joka luovutettiin Kepan kehityspoliittisessa päivässä ulkoministeriölle. Jokainen voi allekirjoittaa sen henkilökohtaisesti osoitteessa www.civicharter.org

Oikeudet:
Ilmaisunvapaus
Tiedonsaannin vapaus
Kokoontumisvapaus
Yhdistymisvapaus
Oikeus osallistumiseen
Oikeus rahoitukseen
Mahdollisuudet yhteistyöhön
Velvollisuudet:
Valtioilla on velvollisuus suojella kansalaisia
Valtioiden tulee turvata kansalaisyhteiskunnalle suotuisa toimintaympäristö
Valtiot, yritykset ja kansalaisjärjestöt ovat tilivelvollisia yleisölle

Lista ei tunnu kovin järisyttävältä, mutta kaikkialla oikeudet ja velvollisuudet eivät toteudu. Entä meillä Suomessa?

Erityislasten koulunkäynti turvattava – PSV huolissaan kehitysyhteistyörahojen riittävyydestä

marraskuu 23, 2016
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Sirkku Kivistö esittelee erityiskouluihin ja -kuntoutukseen ohjattujen lasten listaa. Kuva: Kirsti Palonen.

PSV:n kuntoutuskummitoiminnan työryhmä kokoontui tänään. Perehdyttiin Beit Atfal Assumoud -järjestöltä saatuun listaan lapsista, jotka odottavat lukuvuodeksi 2016-17 pääsyä erityisopetukseen ja -kuntoutukseen.  Lista oli työn alla marraskuun alussa. Lapsia oli siinä yhteensä 127, sekä poikia että tyttöjä. Joko varma tai alustava sopimus koulumaksun rahoituksesta oli 72:lla lapsella, mutta 55:llä lapsella lista on ”punaisella”, rahoitusta ei vielä ole.

PSV odottaa jännittyneenä ensi kuussa julkistettavaa tietoa UM:n hankeavustuksen myönnöstä. Jos perheneuvoloiden tukeen ja erityislasten koulutukseen saadaan rahaa, PSV voi jatkaa tukea paikallisten työntekijöiden erinomaiselle työlle Libanonin palestiinalaisleireissä. Kuntoutuskummitoiminnalla rahoitetaan 17 lapsen palvelut, kummeja on ryhmissä 1-15, yhteensä 71. Hanke on tarpeen, kun YK:n avustusjärjestö UNRWA ei rahoitusvajeen takia pysty tarjoamaan erityispedagogisia palveluita.

 

Kulluna_lil-watan_lil-ula_lil-alam – Libanon juhlii 73. itsenäisyyspäiväänsä

marraskuu 22, 2016

Libanon itsenäistyi Ranskan mandaattivallasta 22.11.1943.  Olin silloin seitsemän kuukauden ikäinen. Enpä voinut tietää, että 42 vuotta myöhemmin matkustaisin maahan – ja jäisin sinne. En pysyvästi, mutta toistuvasti. Mielelläni.

Onnittelut Libanonille!

libanonin-lippuPalestiinalaisen Mustafa-kummipojan piirtämä Libanonin lippu.

 

Aavistiko Libanon 1943, että 1948 se saisi asukkaikseen 700 000 palestiinalaista, jotka pakenivat maastaan ja vastaperustetusta Israelista? He eivät pääse kulkemaan edestakaisin kotimaansa ja asuinpaikkansa väliä.

Itsenäisyyspäivän sotilaallisten rituaalien lisäksi Lebanese Universityn kuoro lauloi isänmaallisia lauluja Beirutin keskustan juhlapaikalla. Punaisia, vihreitä ja valkoisia ilmapalloja päästettiin ilmaan. Sitten presidentti Michel Aoun siirtyi palatsiinsa ottamaan vastaan onnittelijoita.

Itsenäisyyspäivää ei Libanonissa juhlittu kahtena vuonna presidentin viran ollessa täyttämättömänä. Kunpa maa elettyään jo kunnioitettavaan 73:n vuoden ikään olisi kartuttanut poliittista viisauttaan niin, että alkaisi kohentaa palestiinalaispakolaisten asemaa maassa. Palestiinalaislasten oikeuksien tasavertaisessa toteutumisessa on puutteita, mistä YK:n Lapsen oikeuksien komitea on ilmaissut Libanonin valtiolla huolestuneisuutensa. (CRC/C/129/Add7(4.0917)

”Kulluna_lil-watan_lil-ula_lil-alam” on maan kansallislaulun alku.

Sirkku Kivistö

Sunnuntaina juostiin taas Beirutin Maraton

marraskuu 15, 2016

Minulla on kolme maraton-mitalia, kaksi mitalia kymmenen kilometrin Fun Run -juoksusta  (kävelystä) ja vuodelta 2012 kilometrin maratonista kummipojan ja hänen äitinsä kanssa.

The Daily Starin (13.11.2016) mukaan Libanonin pääministerikandidaatti Saad Hariri juoksi tänä vuonna hallitustaan kokoon maratonilla. Ajat ovat huonontuneet (vai helpottuneet), kun lehden mukaan Fun Run on enää seitsemän kilometriä.

571514_img650x420_img650x420_crop
Lebanese Prime Minister-designate Saad Hariri takes part in the seven kilometer fun race in Beirut, Sunday, Nov. 13, 2016. (The Daily Star/ Mohamad Azakir)

Nina Lyytinen ja Kirsti Palonen vetivät useana vuonna palestiinalaisen Beit Atfal Assumoud -järjestön kanssa maraton-projektin. Sadat lapset Libanonin pakolaisleireistä pääsivät maratonille. Heille oli suuri kokemus olla maratonisteja siinä kuin muutkin.

Suomalaisista täyden maratonin ovat juosseet Nina Lyytinen, Krista Igbarria ja Esa Palosaari. Mabruk!, sanovat arabiankieliset. Useat kummit ovat selvittäneet Fun Runin, kolme kilometriä pitemmän kuin  pääministeri Hariri tänä vuonna. Mukava yhteinen kokemus kummeille ja kummilapsille.

Sirkku Kivistö

 

Seitsemänkymppinen kiittää onnitteluista

marraskuu 10, 2016

Beit Atfal Assumoud -järjestön johtaja Kassem Aina täytti 70 vuotta viime kuussa. PSV lähetti onnittelukorttina taiteilija, kuvaamataidonopettaja Eero Caseliuksen akvarellin. Päivänsankarin vastausviesti tuli tänään:

Warmest Greetings
Thank you very much for the beautiful amazing card

Without you and your great efforts we won’t be able to continue our mission for the sake of Palestinian community in Lebanon

Lets have the hope to continue our collaboration together and support those who need us to stand beside them and improve their lives as much as we can

My heartfelt regards to all our Finnish friends

Thank you for your commitment and continuous solidarity

best wishes

Kassem

img_9253-2

Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten palvelut palestiinalaisperheille Libanonissa – vuosiraportti tehty

marraskuu 9, 2016

Erityislapsihankkeesta siirrettiin valtionavustusta 4022 euroa vuodelta 2015 vuodelle 2016. Avustuksen turvin 10 lasta saattoi jatkaa erityiskoulun lukuvuoden loppuun. Kehitysyhteistyövarojen leikkausten vuoksi anottuja varoja 60-80 lapsen erityisopetukseen ei saatu.

Tänään UM:n tuen jäännöserä vuodelle 2016 on raportoitu. Raportit laitetaan UM:n sähköiselle asiointitilille ja painetaan ”pane vireille” -nappia.

Raportissa on lyhyt kuvaus hankkeesta englanniksi:

This report concerns results of he continuation project aid from 2015 (4022 €) to 2017 for our Palestinian partner The National Institution of Social Care and Vocational Training in Lebanon. With this support ten children with multiple special needs (MSN) could continue the spring semester 2016 in their special schools. They were 7 boys and 3 girls, followed up in Beirut, Saida and El-Buss (Tyre) Family Guidance Centers. They studied in 4 different special schools. The tuition fees or part of them were paid in January (4), February (4) and March (2) 2016.

FiPSR intensified the recruitment of new individual sponsors for MSN-children. They secured the continuation of special education and follow-up to their own sponsored children, but around 60-80 children could not get support because of the cut of Ministry support. The results gained by the support in the years 2013-2015 are very good: children’s progress, satisfaction and relief of parents, improved parenting quality, The attitudes of reluctant family members and relatives turned positive when they saw the progress of the children. In addition, the enlargement of the service network for children with disabilities was a remarkable development. The visibility of the children with MSN in the society increased positively. The main service provider for Palestinians UNRWA was informed about the results of this complementary and gap filling project by the support of Finland’s development aid. (9.11.2016)

Kuntoutuskummilasten vuosiraporttien työstäminen aloitettu

marraskuu 8, 2016

Kuntoutuskummit saavat vuosittain raportin kummilapsensa tilanteesta. Kun kuntoutuskummilapsia on sekä Suomessa, Italiassa että Sveitsissä, olemme tässä kansainvälisessä verkostossa päättäneet tehdä kummien 33:sta raportista yhteenvedon. Voimme tehdä kuntoutuskummitoimintaa tunnetuksi ja antaa palautetta Beit Atfal Assumoudin perheneuvoloille. Kummikertomusten kanssa työskentelevät Leena Hytönen, Kirsti Palonen, Agneta Kallström ja Sirkku Kivistö (Suomi), Monica Musri (Italia) ja Ursula Hayek (Sveitsi). Ensiksi työstetään raportti englanniksi. Yritämme myös kirjoittaa Suomen kuntoutuskummilasten osalta raportin suomeksi.

Ensitietoja yhteenvedosta – lasten edistyminen

Lukuvuonna 2015-2016 kolmen maan 33:sta kuntoutuskummilapsesta perheneuvoloiden arvion mukaan 26 lasta edistyi hyvin, 7 lasta edistyi kohtalaisen hyvin ja 1 lapsi vähän heikommin. Erinomainen tulos on saavutettu perheen, erityiskoulujen ja neuvoloiden tiiviin yhteistyön tuloksena.

Perheneuvolat seuraavat huolellisesti erityislasten tilannetta. Lukuvuoden aikana 28 lasta kävi perheneuvolan vastaanotolla 1-5 kertaa, 5 lasta kävi neuvolassa 6-12 kertaa. Sosiaalityöntekijät kävivät vuoden aikana 28:n lapsen kotona 1-2 kertaa. Viiden lapsen kotona he kävivät tiheämmin, 3-9 kertaa. Lisäksi oli viikottaisia käyntejä puhe- ja psykomotorisilla terapeuteilla. Sosiaalityöntekijöillä oli myös ryhmätapaamissarjoja vanhempien kanssa.

Kuntoutuskummilasten ikäprofiili ja koulunkäynti

Kuntoutuskummien 33:sta lapsesta 7-12 -vuotiaita oli 18 lasta, 13-15 -vuotiaita 8 lasta, 16-18-vuotiaita 4 lasta ja alle kouluikäisiä oli 3 lasta. Heillä oli paikat  15 erityiskoulussa eri puolella Libanonia. Koulupaikkojen saaminen muualtakin kuin Beirutista ja Saidasta on perheneuvoloiden sitkeiden yhteistyöneuvotteluiden ansiota. Vanhemmat tosin tekevät lopullisen päätöksen lapsen erityisopetukseen osallistumisesta. Kaikille se ei ole itsestään selvää. Joskus sukulaiset tai naapuritkin sotkeutuvat asiaan ja paheksuvat erityisopetusta. Asenteen tosin kerrotaan muuttuvan, kun lasten edistyminen havaitaan. Sisaruksetkin jaksavat paremmin, kun erityislapsen käyttäytyminen tasoittuu.

Jatkotyöstö käynnissä

Seuraavaksi yritämme yhteistyöryhmässä saada aikaan tarkemman kuvauksen siitä, missä asioissa lasten hyvä edistyminen tulee näkyviin, mitä hyötyä kuntoutuskummit ovat osaltaan olleet edistämässä. Pyrimme saamaan yhteenvetoraportin valmiiksi marraskuun 2016 aikana. Tiimiläisillä vain tuntuu olevan kova kiirepaine, olivatpa eläkeläisiä tai työssä käyviä, Suomessa tai Sveitsissä tai Italiassa.

Toivomme parasta – odotamme UM:n päätöstä jatkohankehakemukseen

Risuja ulkoministeriölle, joka katkaisi kehitysyhteistyövarojen leikkausten vuoksi vuoden 2016 alusta erityislasten avustukset. PSV on kuitenkin jatkohankehakemukseensa vuosille 2017-2020 liittänyt ns vammaiskomponenttina rahoitusosion erityislapsille. Päätös saadaan tietää joulukuussa 2016. Nyt jo jännittää kovasti.

 

img_9539

Beirutin perheneuvolan puheterapeutin välineistöä. 7.11.2015, SK. Kuntoutuskummilapset käyvät tarpeen mukaan puheterapiassa perheneuvolassa, jos eivät saa puheterapiakuntoutusta erityiskoulussaan.

Valitaan presidentti

marraskuu 8, 2016

”Kyllä sitä presidentin tekoa seurasin ihmeissäni. Erityisen mielenkiintoinen seikka oli se, että ensin ääniä laskettiin 128 kappaletta, vaikka äänestäjiä oli 127 henkilöä. Toinen äänestyskierros antoi ääniä sopivasti (127) ja saatiin maalle presidentti”, kirjoittaa Helena, yksi neuvolakummeista, käynnistään Libanonissa presidentinvaalien aikaan.

”Oli kyllä hienot juhlat Marttyyrien aukiolla, tuli sielläkin piipahdettua”, kirjoittaa Eveliina, joka toimii PSV:n kautta vapaaehtoisena Shatilan pakolaisleirissä.

Libanonissa ilmestyvä Daily Star puolestaan kommentoi USA:n vaaleja Editorial Cartoon piirroksessa Epätietoinen äänestäjä:

7-cartoon_636140745083388739_cartoon300x200_cartoon300x200_crop

Viron uusi presidentti, jonka valintaprosessin myös oli yllätyksellinen, teki ensimmäisen valtiovierailun Suomeen.

Libanonissa uuden hallituksen käynnistämiseen liittyvät käynnit ja tapaamiset ovat myös alkaneet. Pääministeri Saad Hariri on tavannut Persianlahden maiden (Bahrain, Kuwait, Oman, Qatar, Saudi Arabia, and the United Arab Emirates) yhteistyöneuvoston suurlähettiläät.

Hariri painotti Libanonon säilymistä arabivaltiona. Ei siis sielläkään mitään monikulttuurisuuspuheita, vaan ”meidän oma identiteetti” on ensisijaista ainakin juhlapuheissa. Toivottavasti arabius sulkee sisäänsä myös palestiinalaispakolaiset. Kutsuukohan Hariri Palestiinan Libanonin suurlähettilästä käymään luonaan?

569934_img650x420_img650x420_cropPrime Minister-designate Saad Hariri meets the Gulf Cooperation Council ambassadors to Lebanon, Monday, Nov. 7, 2016. (The Daily Star/Dalati&Nohra, HO)

Tervetuloa seuraamaan blogia

marraskuu 3, 2016

Terveiset PSV:n ”toimistosta” Foto Cafesta, jossa on menossa blogikoulutus. Täten Extreme Survival Teamin blogi otetaan juhlallisesti käyttöön. Hiukan menee aikaa ennen kuin sisältöäkin seuraa. Nina Lyytisen ja Kirsti Palosen äskettäisestä hankematkasta voit lukea PSV:n facebookista Psykologien Sosiaalinen Vastuu ry.

Libanonin 13. presidentti valittu, pääministerin valintaa varten tarkistetaan kannatusta

marraskuu 2, 2016

Kahden ja puolen vuoden jälkeen ovat Libanonin nokkamiehet saaneet neuvotelluksi tasapainon intressiensä välille ja presidentti on saatu valituksi.

Libanonin 13. presidentti on yli kahdeksankymppinen kenraali Michel Aoun. Valapuheessaan hän sanoi, että peruskirjan ja lakien mukaan mennään ja pidetään Libanon yhtenäisenä. Ketään ei syrjitä (palestiinalaisiakaan?). Aounin johdolla Libanon pidetään erillään ympäröivien alueiden turbulenssista, paluuoven Syyriaan ei anneta pakolaisilta sulkeutua, Israelilta otetaan pois viimeisinkin miehitetty maapala.

Nyt lasketaan kannatuslukuja, voiko Aoun nimittää Saad Haririn hallituksen muodostajaksi ja pääministeriksi. Hariri tarvitsee tuen 65:ltä parlamentin (127) jäseneltä. Laskelmien mukaan asia näyttäisi onnistuvan, kertoo paikallinen Daily Star.

Vaikkei palestiinalaisilla ole osaa eikä arpaa hallintovallan asioissa Libanonissa, on se kuitenkin parempi, että maa on saanut johtohenkilöiden paikat täytetyksi.

568556_img650x420_img650x420_crop

Former Prime Minister Saad Hariri (right) holds talks with President Michel Aoun (left) at the Baabda Palace, Wednesday, Nov. 2, 2016. (The Daily Star/Mohammad Azakir)

Kuntoutuskummit – psykologien perustama kummitoiminta palestiinalaisille erityislapsille

lokakuu 31, 2016

PSV on aloittanut yhteistyöjärjestö Beit Atfal Assumoud (BAS) -yhteistyöjärjestön pyynnöstä kuntoutuskummitoiminnan vuonna 2010. Kuntoutuskummit auttavat BAS-järjestön perheneuvoloiden asiakkaita, jotka neuvola on ohjannut erityisopetukseen tai -kuntoutukseen, mutta joiden maksuihin perheillä ei ole varaa.

Tällä hetkellä kuntoutuskummilapsia on 17, heistä poikia 9 ja tyttöjä 8.  YK:n pakolaisjärjestö UNHCR järjesti yhden Syyriassa haavoittuneen tytön perheen muuton Sveitsiin kesän lopulla. Hän sai siis alkukuntoutuksen BAS-järjestön perheneuvolassa. Syyriasta Libanoniin paenneita erityislapsia on jonotuslistalla.

Kummimaksu on 1000 euroa vuodessa, siksi kummiryhmän perustaja on yleensä kutsunut mukaan tuttaviaan tai työtovereitaan jakamaan maksut. Kaikkiaan 69 ihmistä on tällä hetkellä kummiryhmissä. Kuntoutuskummien avustukset lähetetään yhteistyöjärjestö Beit Atfal Assumoudille, jonka taloustoimisto maksaa erityiskoulujen laskut ja lasten lääketieteelliset tutkimukset ja hoidot, sekä mahdollisesti tarvittavan lääkityksen tai apuvälineet.

Erityislasten vanhemmat ja sisarukset ovat erityislapsen keskeisen tärkeää lähiympäristöä. Tyypillisesti äiti on keskushenkilö, mutta olisi tärkeää saada erityislapsen kasvuympäristön vuorovaikutusverkostoa laajennetuksi sekä kotona että kodin ulkopuolella. Monissa perheissä isät ovatkin rohkaistuneet osallistumaan enemmän erityislapsen asioihin. Kuntoutuskummitoiminta on onnistunut myös nostamaan palestiinalaisten erityislasten asiaa esille: heille on nyt pääsy entistä useampiin opiskelupaikkoihin.

Kuntoutuskummitoiminnan vastuuhenkilöitä PSV:n hankkeessa ovat Leena Hytönen, Agneta Kallström, Kirsti Palonen ja Sirkku Kivistö.

Antoisaan kuntoutuskummitoimintaan voi liittyä lähettämällä hakemuksen osoitteeseen libanon@vastuu.fi 

img_9217Beit Atfal Assumoudin logo maalauksena Beddawin keskuksen ja perheneuvolan ulkoaitauksessa.

Tervetuloa seuraamaan blogia

lokakuu 23, 2016

PSV auttaa palestiinalaislibanonilaista Beit Atfal Assumoud –järjestöä auttamaan kaikkein heikoimmissa oloissa eläviä perheitä Libanonin pakolaisleireissä. Lasten kotitarpeiden lisäksi heidän kuuluu saada käydä koulua, harrastaa ja vartuttuaan päästä töihin. Heidän kuuluu saada apua normaalin kehityksen ja terveyden ongelmiin. Siinä työssä PSV:n neuvolakummit ja ulkoministeriön kehitysyhteistyöhanke auttavat Beit Atfal Assumoudia.

Hanke “Lasten mielenterveyspalvelut Etelä-Libanonin pakolaisleireissä” on päättymässä. UM:n käsittelyssä on jatkohankehakemus vuosiksi 2017-2020. Päätöksestä saadaan tieto joulukuussa 2016. Siihen asti on vain jännitettävä. Hankkeella tuetaan Etelä-Libanonissa sijaitsevan kahden perheneuvolan moniammatillisen tiimin työtä: Saidan perheneuvolaa ja El Bussin perheneuvolaa Tyyroksessa.

PSV on uudistanut nettisivukäytäntöjään. Tämä blogi keskittyy erityisesti neuvolahankkeen ja sen esiintuomiin asioihin. Tekstit tulevat olemaan pääasiassa lyhyehköjä ajankohtaiskuulumisia. Joskus aihetta on tutkittu enemmän, koottu tietoa ja käytetty lähteitä, jolloin teksti on pidempi. Kuvia liitetään mukaan mahdollisuuksien mukaan. Kaikki palaute on tervetullutta. Blogia pitää pääasiassa hankkeen koordinaattori, mutta blogissa tulee olemaan myös vierailevia kirjoittajia. Sähköpostitse sitä voi lähettää osoitteeseen libanon@vastuu.fi

Kuntoutuskummit – psykologien perustama kummiohjelma

lokakuu 22, 2016

PSV on pitkään tukenut lasten mielenterveyshanketta Libanonin pakolaisleireissä. Yhteistyökumppani on Beit Atfal Assumoud (BAS), 40-vuotias palestiinalainen järjestö. BAS perusti ensimmäisen perheneuvolan vuonna 1997. Neuvoloita on jo viisi eri puolilla Libanonia.

Vuonna 2009 BAS:in perheneuvolat aloittivat kummiohjelman. Lapset, jotka tarvitsivat neuvolakuntoutuksen lisäksi erityisopetusta tai -kuntoutusta, eivät voineet edetä neuvolan suosituksen mukaan, koska vanhemmilla ei ollut varaa maksaa erityiskoulujen ja instituutioiden lukukausimaksuja. BAS kutsui kummeja erityislasten perheiden tueksi. Nykyään seitsemällätoista lapsella on kuntoutuskummit Suomesta. Koska vuosimaksu on 1000 euroa, tavallisimmin kiinnostuneet henkilöt ovat muodostaneet kummiryhmiä jakamaan lahjoitussumman.

img_9217

Beit Atfal Assumoudin tunnuskuva Beddawin perheneuvolan ulkoseinässä.