{"id":172,"date":"2016-06-28T07:20:28","date_gmt":"2016-06-28T07:20:28","guid":{"rendered":"http:\/\/tuukkamerilainen.com\/vastuu\/?page_id=172"},"modified":"2023-04-23T15:46:59","modified_gmt":"2023-04-23T12:46:59","slug":"historia","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/vastuu.fi\/?page_id=172","title":{"rendered":"Historia"},"content":{"rendered":"<h2>1980-luku<\/h2>\n<p>Vuoden 1982 psykologip\u00e4ivill\u00e4 Suomen Psykologiliitto, Suomen Psykologinen Seura ja Suomen Psykologian Opiskelijain Liitto perustivat Psykologien rauhantoimikunnan Heikki H\u00e4m\u00e4l\u00e4isen, Kimmo Alhon ja Kirsti Palosen ty\u00f6st\u00e4mien asiakirjojen pohjalta. Professori Johan von Wright valittiin ensimm\u00e4iseksi puheenjohtajaksi. Psykologien rauhantoimikunnan peruskirjassa todetaan: \u201cPsykologisen toiminnan teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on turvata ihmisen kehitysmahdollisuuksien toteutumista ja psyykkist\u00e4 hyvinvointia. T\u00e4m\u00e4 vaatii psykologeilta kannanottoa ja toimintaa rauhan puolesta, sotaa vastaan.\u201d<\/p>\n<p>Psykologien rauhankomitea j\u00e4rjesti opintotoimintaa ja kokosi tietoa sodan ja rauhan psykologisista kysymyksist\u00e4 julkaisuun: Kimmo Alho, Kirsti Noukka, Heikki H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen, Kaisa Kauppinen-Toropainen, Raija-Leena Punam\u00e4ki ja Matti Vartiainen (toim.): Sodan ja rauhan psykologiset kysymykset. Psykologien rauhantoimikunta. L\u00e4nsi-Savo Oy, Mikkeli, 1983.<\/p>\n<p>Otteita kirjoittajien ajatuksista liitteess\u00e4 1.<\/p>\n<h3>Yhteisty\u00f6 ammattialakohtaisten rauhanj\u00e4rjest\u00f6jen kanssa<\/h3>\n<p>Ydinsodan uhka huolestutti kansalaisia1980-luvun alussa. Monet muutkin ammattiryhm\u00e4t, kuten l\u00e4\u00e4k\u00e4rit, taiteilijat, insin\u00f6\u00f6rit, opettajat aktivoituivat rauhanty\u00f6ss\u00e4 1980-luvun alussa. PSV tekikin paljon yhteisty\u00f6t\u00e4 muiden ammattialakohtaisten rauhanryhmien kanssa. YK:n aseistariisuntaviikkoon osallistuminen muodostui toiminnan t\u00e4rke\u00e4ksi osaksi.<\/p>\n<h3>Solidaarisuusprojekti sota- ja kriisialueen lasten auttamiseksi<\/h3>\n<p>Rauhantoimikunnan johtokunta p\u00e4\u00e4tti toukokuussa1984 aloittaa solidaarisuusprojektin L\u00e4hi-id\u00e4n konfliktialueella. Projektin teht\u00e4viksi hahmotettiin 1) tiedon, asiantuntija-avun ja ty\u00f6nohjauksen tarjoaminen alueella ty\u00f6skenteleville avustusty\u00f6ntekij\u00f6ille 2) kent\u00e4lle l\u00e4htevien avustusty\u00f6ntekij\u00f6iden ty\u00f6nohjauksen, aiheina erityisesti sodan siviiliuhrien ja varsinkin lasten psyykkinen kuntoutus 3) konkreettisen materiaalin tuottamisen liittyen lapsille suunnattuun kuntoutukseen. Ensimm\u00e4isen ker\u00e4yksen hankkeen tukemiseksi toteuttivat Lastenlinnan psykologit. Rouva Tellervo Koivisto toimi solidaarisuushankkeen suojelijana.<\/p>\n<h3>Kansainv\u00e4linen rauhanpsykologian kongressi Helsingiss\u00e4<\/h3>\n<p>Professori von Wrightin johdolla j\u00e4rjestettiin Euroopan Psykologien Rauhankongressi Helsingiss\u00e4 1986. Wright toimi tieteellisen toimikunnan puheenjohtajana European Psychologists for Peace, Helsinki, 8-10.8.29186 \u2013kongressille. Kongressin suojelija oli tasavallan presidentti Mauno Koivisto. Symposiumeissa Rauhantoimikunnan antina oli Monika Riihel\u00e4n esitys Working for friendship \u2013 working for peace: a set of slides as a tool for schoolpsychological work ja solidaarisuusty\u00f6ryhm\u00e4n esitykset, Sirkku Kivist\u00f6 \u201cThe solidarity project of Finnish Psychologists to help children in the Near-Eastern crisis area\u201d, Leena Hyt\u00f6nen \u201cThe consultation project on health service workers by the solidarity group of psychologists\u201d ja Monika Riihel\u00e4 \u201cProfessional work of the psychologists and the problems of war\u201d.<\/p>\n<h3>Puheenjohtajat<\/h3>\n<p>Puheenjohtajina 1980-luvulla toimivat aikaj\u00e4rjestyksess\u00e4 Johan von Wright, Yrj\u00f6-Paavo H\u00e4yrynen, Kaarlo Multim\u00e4ki, Martti Takala, Maria Virtanen ja Antti Karila. Antti Karilan puheenjohtajuus jatkui aina vuoteen 2003 asti.<\/p>\n<h2>1990-luku<\/h2>\n<p>Psykologien rauhantoimikunta j\u00e4rjest\u00e4ytyi yhdistykseksi nimell\u00e4 Psykologien Sosiaalinen Vastuu ry v.1991. S\u00e4\u00e4nt\u00f6muutoksessa 1988 laajennettiin yhdistyksen tarkoitusta ymp\u00e4rist\u00f6kysymysten suuntaan: \u201c\u2026edist\u00e4\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6n suotuisaa sosiaalista ja ekologista kehityst\u00e4 sek\u00e4 rauhaa aktivoimalla psykologeja ja psykologian opiskelijoita n\u00e4iden tavoitteiden saavuttamiseksi\u201d. Yhdistyksen taloushallinto siirtyi Psykologiliitolta yhdistyksen omaksi toiminnaksi.<\/p>\n<h3>Toimintateemoja 1990-luvulla<\/h3>\n<p>PSV jatkoi osallistumista rauhanty\u00f6h\u00f6n muiden ammattialakohtaisten rauhanj\u00e4rjest\u00f6jen kanssa. Toiminnan t\u00e4rkeiksi teemoiksi nousivat ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n muutokset ja ty\u00f6tt\u00f6myys sek\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6kysymykset ja ekopsykologia. Mielenterveyspotilaiden asemasta her\u00e4tettiin keskustelua yhteisty\u00f6ss\u00e4 Mielenterveyden keskusliiton kanssa j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kutsu- ja yleis\u00f6tilaisuuksia. Psykologikongressiin v.1992 j\u00e4rjestettiin maahanmuuttajien ja kulttuuristen v\u00e4hemmist\u00f6jen asemaa tarkasteleva sektio. Lis\u00e4ksi uskontojen merkityst\u00e4 ja yhteytt\u00e4 v\u00e4hemmist\u00f6ryhmien asemaan syvennyttiin aiheesta j\u00e4rjestetyss\u00e4 seminaarissa.<\/p>\n<h3>Kehitysyhteisty\u00f6hankkeiden k\u00e4ynnistyminen UM:n tuella<\/h3>\n<p>Vuodesta 1997 l\u00e4htien yhdistyksell\u00e4 on ollut Ulkoministeri\u00f6n tukemia kehitysyhteisty\u00f6hankkeita kriisialueilla yhteisty\u00f6ss\u00e4 paikallisten j\u00e4rjest\u00f6jen kanssa. Libanonin hanke oli saanut jo solidaarisuusty\u00f6vaiheessa UM:n viestint\u00e4tukea. Hanketuella k\u00e4ynnistettiin Libanonin hanke 1990- luvulla, muut hankkeet Palestiinassa, Turkissa ja Namibiassa k\u00e4ynnistettiin 2000-luvulla.<\/p>\n<p>Hankejaksot tarkemmin liitteess\u00e4 2.<\/p>\n<h2><strong>2000 ja 2010-luku<\/strong><\/h2>\n<h3>PSV:n 20-vuotistilaisuus 2002<\/h3>\n<p>Raija-Leena Punam\u00e4ki ja Antti Karila tarkastelivat PSV:n historiaa 20-vuotisjuhlassa Helsingin yliopiston psykologian osaston tiloissa. Rouva Tellervo Koivisto piti tilaisuudessa juhlapuheen. Sadutushankkeen merkeiss\u00e4 tilaisuuteen osallistui my\u00f6s koululaisia.<\/p>\n<h3>Kansainv\u00e4lisen verkoston muodostuminen<\/h3>\n<p>Kes\u00e4ll\u00e4 2007 PSV osallistui INPsySR-verkoston perustamiskokoukseen Prahassa. Verkosto kokoaa psykologien rauhan ja sosiaalisen vastuun j\u00e4rjest\u00f6j\u00e4 ymp\u00e4ri maailmaa. Johtoryhm\u00e4n ensimm\u00e4inen tapaaminen pidettiin Helsingiss\u00e4 joulukuun alussa. T\u00e4h\u00e4n osallistuivat yhdistyksen edustajien is\u00e4ksi saksalaisen Forum Friedenspsychologie ja yhdysvaltalaisen Psychologists for Social Responsibility j\u00e4rjest\u00f6jen edustajat sek\u00e4 Psykologiliiton puheenjohtaja. 2010-luvun alussa PSV osallistui Leonardo-hankkeeseen, jossa p\u00e4ivitettiin terveysalan ammattilaisille rauhantutkimuksesta koottua tietoa (Medical Peace Work \u2013verkkokurssit). Kurssien kautta on mahdollista perehdyty\u00e4 erilaisiin rauhanpsykologian teemoihin. Samuli Kangaslampi suomensi kurssien PowerPoint-kalvot ja muutakin oppimateriaalia (http:\/\/www.medicalpeacework.org\/)<\/p>\n<h3>PSV:n 25-vuotistilaisuus 2007<\/h3>\n<p>P\u00e4\u00e4kaupunkiseudun paikallisryhm\u00e4 PSV-Stadi toimitti juhlajulkaisun: Anu Castaneda, Kaisa Kanerva, Riikka Lindstr\u00f6m: Rauha mieless\u00e4 \u2013 mieli rauhassa. Psykologien sosiaalinen vastuu \u2013 nelj\u00e4nnesvuosisata psykologista rauhanty\u00f6t\u00e4 Suomessa ja maailmalla. SOLVER palvelut OY, 2007. (<a href=\"http:\/\/www.vastuu.fi\/main\/fileupl\/psvlehti.pdf\">http:\/\/www.vastuu.fi\/main\/fileupl\/psvlehti.pdf<\/a>)<\/p>\n<p>Raija-Leena Punam\u00e4ki 25-juhlajulkaisussa: <em>Ihmisoikeudet ovat olennainen osa Psykologien Sosiaalisen Vastuun ja rauhanliikkeen teht\u00e4v\u00e4\u00e4. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tuoda tietoisuuteen ja korostaa ihmisen psyykkisi\u00e4 ja mielenterveydellisi\u00e4 oikeuksia. Oikeus psyykkiseen hyvinvointiin on t\u00e4rke\u00e4 vaatimus, sill\u00e4 psyykett\u00e4 ei voida pit\u00e4\u00e4 ylellisyyten\u00e4, joka tulisi kuvaan vasta fyysisten, taloudellisten ja poliittisten oikeuksien t\u00e4ytytty\u00e4<\/em> (s. 13)<\/p>\n<h3>S\u00e4\u00e4nt\u00f6muutos korostamaan toiminnan ihmisoikeusperustaisuutta<\/h3>\n<p>Ekopsykologista tiet\u00e4myst\u00e4 edist\u00e4m\u00e4\u00e4n oli Kirsi Salosen johdolla syntynyt oma yhdistys. Vuosikokouksessa 2007 sulautettin s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen aiemmat rauhan- ja ymp\u00e4rist\u00f6psykologiset erityismaininnat muokattujen s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen ihmisoikeusperustaisuuteen: Yhdistyksen tarkoituksena on edist\u00e4\u00e4 jokaisen ihmisen oikeutta psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin sek\u00e4 kannustaa psykologeja, psykologian opiskelijoita ja muiden\u00a0ammattialojen edustajia\u00a0toimimaan t\u00e4m\u00e4n tavoitteen saavuttamiseksi.<\/p>\n<h3>Paikallistoimintaryhmien muodostuminen<\/h3>\n<p>Paikallisryhmi\u00e4 perustettiin p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulle, Tampereelle, Jyv\u00e4skyl\u00e4\u00e4n ja Turkuun. Ryhm\u00e4t syntyiv\u00e4t tiivist\u00e4m\u00e4\u00e4n PSV:n tavoitteista kiinnostuneiden opiskelijoiden ja psykologien yhteisty\u00f6t\u00e4. Ensimm\u00e4iseksi syntyi PSV-Stadi p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulle. Paikallisissa toimintaryhmiss\u00e4 k\u00e4yd\u00e4\u00e4n keskusteluja, j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n tapaamisia, opintovierailuita, yleis\u00f6tilaisuuksia ja n\u00e4yttelyit\u00e4 ja tehd\u00e4\u00e4n vaikuttamisty\u00f6t\u00e4 muiden toimijoiden kanssa.<\/p>\n<h3>Puheenjohtajat<\/h3>\n<p>Puheenjohtajina 2000 ja 2010-luvuilla ovat toimineet aikaj\u00e4rjestyksess\u00e4 Antti Karila, Jouni Piril\u00e4, Sirkku Kivist\u00f6, Ferdinand Garoff, Erika Heiskanen, Satu Heinola, Ferdinand Garoff, Miranda Koskinen ja nykyisin Narda Ortila.<\/p>\n<h2><strong>PSV:n historiaa, liite 1:<\/strong><\/h2>\n<h3><strong>Poimintoja kirjasta <\/strong><strong>Kimmo Alho, Kirsti Noukka, Heikki H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen, Kaisa Kauppinen-Toropainen, Raija-Leena Punam\u00e4ki ja Matti Vartiainen (toim.): Sodan ja rauhan psykologiset kysymykset. Psykologien rauhantoimikunta. L\u00e4nsi-Savo Oy, Mikkeli, 1983.<\/strong><\/h3>\n<p>Johan von Wright: <em>Sodan pelkoa on helppo opettaa, mutta pelko ei aina johda j\u00e4rkev\u00e4\u00e4n toimintaan. Positiivisen rauhanaatteen omaksuminen on verrattomasti vaikeampaa. Se vaatii yksil\u00f6lt\u00e4 my\u00f6s metakognitiivisia taitoja, kyky\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 omia toimintaansa ja sen s\u00e4\u00e4tely\u00e4.<\/em> (s. 12).<\/p>\n<p>Kirsti Lagerspetz: <em>Onko ihminen luonnostaan sotaisa el\u00e4in? <\/em><\/p>\n<p><em>Enemm\u00e4n kuin sotaisia ihminen on paljon muuta. Ihmiset el\u00e4v\u00e4t ja ovat el\u00e4neet yht\u00e4 pitki\u00e4 aikoja rauhassa kuin mit\u00e4 ovat sotineet, usein pitempi\u00e4kin. Useimmat ihmiset eiv\u00e4t ole koskaan el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n osallistuneet sotaan. Kaikki ihmiset pelk\u00e4\u00e4v\u00e4t ja kammoavat sotaa, ainakin ydinsotaa. Kaikissa yhteiskunnissa on rauhanomaista toimintaa paljon enemm\u00e4n kuin sotaan liittyv\u00e4\u00e4. Oikeutetusti voidaan sanoa ihmisen olevan luonnostaan rauhaan pyrkiv\u00e4 el\u00e4in (sen lis\u00e4ksi ett\u00e4 h\u00e4n on sotaisa)<\/em>. (s. 40)<\/p>\n<p>Yrj\u00f6-Paavo H\u00e4yrynen: <em>Onko mahdollista kumota sotavarustelun taustalla olevat poliittiset js taloudelliset suhteet? Ent\u00e4 onko edellytyksi\u00e4 voittaa se psykologinen suhtautumistapa, jossa sotaan ja sen v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyteen alistustaan? (s 48) Sodan est\u00e4minen tai sen mahdollisuus liittyv\u00e4t paljolti ihmisten kollektiivisen muistin luonteeseen. V\u00e4kivallan kokemus s\u00e4ilyy ylisukupolvisesti, piilev\u00e4n\u00e4 moraalisena taakka, niin sen k\u00e4ytt\u00e4jien kuin kohteidenkin yhteis\u00f6iss\u00e4; se poistuu vasta kun v\u00e4\u00e4ryys on oikaistu. Erittelem\u00e4t\u00f6n menneisyys sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 patoutumia, jotka olisi rationaalisella tarkastelutavalla saatava esiin ja muunnettava rauhanmotiiveiksi<\/em>. (s 53)<\/p>\n<p>Yrj\u00f6-Paavo H\u00e4yrynen: <em>Klassisessa militarismissa sotilasinstituutio esiintyy avoimesti kansalaisyhteiskuntaa ylemp\u00e4n\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4n\u00e4. Militarismi on kehittym\u00e4ss\u00e4 ylikansallistuneeksi kuten markkinataloudellinen j\u00e4rjestelm\u00e4. T\u00e4llainen uusmilitarismi on psykologiselta rakenteeltaan piilev\u00e4mp\u00e4\u00e4, mutta totaalisempaa kuin klassinen militarismi: se nivoutuu kansalaisyhteiskuntaan. Ylikansallinen militarismi esitt\u00e4\u00e4 \u201cvihollisen\u201d aina hyvin ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isen\u00e4; se voi tarkoittaa \u201csis\u00e4ist\u00e4\u201d tai \u201culkolsta\u201d vaaraa, toista rotua tai poliittista j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4, mutta yht\u00e4 kaikki oikeuttaa v\u00e4kivallan k\u00e4yt\u00f6n ja ep\u00e4inhimillisen sotatekniikan.<\/em> (s 54-5).<\/p>\n<p>Raija-Leena Punam\u00e4ki: <em>Tietyt instituutiot kuten orjuus, kannibalismi tai kaksintaistelut ovat aikojen kuluessa menett\u00e4neet mielekkyytens\u00e4 ja sit\u00e4 mukaa poistettu. Useimmat psyykkisesti terveet ihmiset ovat havainneet sotainstituutioiden tarpeettomuuden ja ty\u00f6skentelev\u00e4t sen poistamiseksi.<\/em> (s. 76)<\/p>\n<p>Liisa Keltikangas-J\u00e4rvinen: <em>Sota ei kuulu samoihin ihmiskunnalle rangaistukseksi annettuihin vitsauksiin kuin tulvavesi ja maanj\u00e4rjestykset. Sota on ihmisten aikaansaama ja niin muodoin sen puhkeaminen on ihmisen s\u00e4\u00e4delt\u00e4viss\u00e4 (s. 128) Jokainen pieni ymp\u00e4rist\u00f6 voidaan rakentaa sellaiseksi, ett\u00e4 olosuhteet kaikelle v\u00e4kivallalle ovat ep\u00e4suotuiset.<\/em> (s. 130)<\/p>\n<p>Riitta Wahlstr\u00f6m: <em>Rauhankasvatus on kasvatusta omien vakaumusten ja eettisten periaatteiden arvioimiseen ja pohdintaan, ihmisen jatkuvaan henkiseen muutokseen<\/em> (s. 144):<\/p>\n<h2><strong>PSV:n historiaa, liite 2: <\/strong><\/h2>\n<h3><strong>PSV:n kehitysyhteisty\u00f6hankkeet<\/strong><\/h3>\n<h4><strong>Libanon<\/strong><\/h4>\n<p><strong>(1998-2000)<\/strong> Mielenterveyshanke. Family Guidance Center for Mental Health Care<\/p>\n<p>(<strong>2001-2003)<\/strong> Mielenterveyshanke. Family Guidance Center for Mental Health Care<\/p>\n<p><strong>(2005-2006)<\/strong> Monen tason malli Libanonin palestiinalaisten psykososiaalisessa ty\u00f6ss\u00e4<\/p>\n<p><strong>(2008-2010)<\/strong> Psyykkinen toipuminen sodan j\u00e4lkeen (El Bussin perheneuvola)<\/p>\n<p><strong>(2011-2013)<\/strong> Mielenterveysty\u00f6 turvattomassa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 \u2013 Saidan perheneuvola<\/p>\n<p><strong>(2013-2015)<\/strong> Erityist\u00e4 tukea tarvitsevien lasten ja nuorten palvelut palestiinalaisperheille Libanonissa<\/p>\n<p><strong>(2014-2016)<\/strong> Lasten mielenterveyspalvelut Etel\u00e4-Libanonin pakolaisleireiss\u00e4<\/p>\n<p><strong>(2019-2020)<\/strong> Monitarpeisten ryhmien mielenterveysty\u00f6: moniammatillista yksil\u00f6- ja yhteis\u00f6ty\u00f6t\u00e4 (85202503)<\/p>\n<h4><strong>Namibia<\/strong><\/h4>\n<p><strong>(2009-2013)<\/strong> Kompleksisen trauman psykososiaaliset interventiot<\/p>\n<h4><strong>Palestiina<\/strong><\/h4>\n<p><strong>(2004-2006)<\/strong> Mielenrauhaa Palestiinaan<\/p>\n<p><strong>(2009-2011)<\/strong> Sotatraumojen kuntoutus ja ennaltaehk\u00e4isy. Perhekeskeinen l\u00e4hestymistapa.<\/p>\n<p><strong>(2012-2014) <\/strong>Sotatraumojen kuntoutus ja ennaltaehk\u00e4isy. Perhekeskeinen l\u00e4hestymistapa.II<\/p>\n<h4><strong>Turkki<\/strong><\/h4>\n<p><strong>(2000-2002) <\/strong>Kidutettujen kuntoutus ja ihmisoikeusloukkausten dokumentointi<\/p>\n<p><strong>(2003-2005<\/strong>) Tukihanke Turkin ihmisoikeuss\u00e4\u00e4ti\u00f6lle; kidutettujen kuntoutus, ja ihmisoikeusloukkausten dokumentointi<\/p>\n<p><strong>(2013-2015)<\/strong> Sosiaalisen trauman kanssa selviytyminen &#8211; tukea avun tarjoajille<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>1980-luku Vuoden 1982 psykologip\u00e4ivill\u00e4 Suomen Psykologiliitto, Suomen Psykologinen Seura ja Suomen Psykologian Opiskelijain Liitto perustivat Psykologien rauhantoimikunnan Heikki H\u00e4m\u00e4l\u00e4isen, Kimmo Alhon ja Kirsti Palosen ty\u00f6st\u00e4mien asiakirjojen pohjalta. Professori Johan von Wright valittiin ensimm\u00e4iseksi puheenjohtajaksi. Psykologien rauhantoimikunnan peruskirjassa todetaan: \u201cPsykologisen toiminnan teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on turvata ihmisen kehitysmahdollisuuksien toteutumista ja psyykkist\u00e4 hyvinvointia. T\u00e4m\u00e4 vaatii psykologeilta kannanottoa ja toimintaa [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"class_list":["post-172","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vastuu.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/172","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vastuu.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/vastuu.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuu.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuu.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=172"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/vastuu.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/172\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2447,"href":"https:\/\/vastuu.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/172\/revisions\/2447"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vastuu.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=172"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}