{"id":1928,"date":"2021-01-22T19:36:10","date_gmt":"2021-01-22T17:36:10","guid":{"rendered":"https:\/\/vastuu.fi\/?p=1928"},"modified":"2021-01-22T19:36:12","modified_gmt":"2021-01-22T17:36:12","slug":"puheterapia-vuorovaikutuksen-ja-oppimisen-mahdollistajana","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vastuu.fi\/?p=1928","title":{"rendered":"Puheterapia vuorovaikutuksen ja oppimisen mahdollistajana<\/strong>"},"content":{"rendered":"\n

Viiden lapsen puheterapia Saidan perheneuvolassa<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Hoitopaikka<\/strong>: Beit Atfal Assumoud (BAS)\/Saidan perheneuvola, Saida, Libanon<\/p>\n\n\n\n

Puheterapeutti<\/strong>: Rita El Helou<\/p>\n\n\n\n

K\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ollut aineisto<\/strong>: viisi Rita El Heloun kirjoittamaa raporttia puheterapian p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 ja tiedot muista interventioista perheneuvolassa<\/p>\n\n\n\n

– nelj\u00e4 poikaa, yksi tytt\u00f6[1]<\/sup><\/a><\/p>\n\n\n\n

– i\u00e4lt\u00e4\u00e4n 4-9 vuotta hoidon p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4<\/p>\n\n\n\n

– puheterapian kesto: 6 kk \u2013 4 v<\/p>\n\n\n\n

– hoitokerrat: 25-70<\/p>\n\n\n\n

Taustatietoja<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kahdesta lapsesta kerrotaan, ett\u00e4 \u00e4idin raskausaika oli normaali, samoin synnytys. Kahden lapsen \u00e4ideill\u00e4 oli ongelmia raskauden aikana. Toinen \u00e4iti kertoi olleensa raskauden aikana hyvin stressaantunut. H\u00e4nen lapsensa oli syntyess\u00e4\u00e4n keltainen ja joutui keskoskaappiin 12 tunniksi. L\u00e4\u00e4k\u00e4rit olivat kertoneet, ett\u00e4 lapsella oli ylim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 nestett\u00e4 p\u00e4\u00e4ss\u00e4. Toisella \u00e4idill\u00e4 oli raskauden aikana infektio, jonka laatua ei raportissa m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 tarkemmin, ja h\u00e4n k\u00e4ytti sen vuoksi runsaasti l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4. Synnytys oli kuitenkin normaali.<\/p>\n\n\n\n

Yhdell\u00e4 lapsella diagnosoitiin epilepsia, josta l\u00e4\u00e4k\u00e4rit olivat kuitenkin olleet erimielisi\u00e4. Joka tapauksessa h\u00e4nelle m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin epilepsia- ja psyykenl\u00e4\u00e4kitys. <\/p>\n\n\n\n

Yhdest\u00e4 lapsesta ei ole raportoitu taustatietoja.<\/p>\n\n\n\n

Kaikilla lapsilla oli erilaisia kehitysviiv\u00e4stymi\u00e4 ja erityisesti viiv\u00e4stynyt puheenkehitys.<\/p>\n\n\n\n

Perheneuvolan hoitoprosessi<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Hoitoon tullessaan lapset olivat 3-5-vuotiaita. <\/p>\n\n\n\n

BASin perheneuvoloiden henkil\u00f6kunta toimii moniammatillisena tiimin\u00e4, mik\u00e4 n\u00e4kyy n\u00e4iden viiden lapsen hoidossa. Perheneuvolan k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6n\u00e4 on, ett\u00e4 lastenpsykiatri tekee ensiksi arvion lapsen tilanteesta, mink\u00e4 j\u00e4lkeen tehd\u00e4\u00e4n hoitosuunnitelma tiimin kokouksessa. <\/p>\n\n\n\n

Hoitosuunnitelmassa kaikilla lapsilla oli puheeseen ja kieleen liittyvi\u00e4 tavoitteita: kehitt\u00e4\u00e4 kommunikaatiokyky\u00e4 ja puhutun kielen taitoja. Tavoitteena oli my\u00f6s k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisten el\u00e4m\u00e4ntaitojen lis\u00e4\u00e4minen. Lis\u00e4ksi pisimp\u00e4\u00e4n jatkuneen hoidon tavoitteena mainittiin riippumattomuuden lis\u00e4\u00e4minen ja yhden lapsen kohdalla tavoitteena oli k\u00e4ytt\u00e4ytymisen hallinta.<\/p>\n\n\n\n

Jokaisella n\u00e4ist\u00e4 viidest\u00e4 lapsesta oli puheterapian lis\u00e4ksi muita terapioita: nelj\u00e4ll\u00e4 psykologin musiikkiterapia ja samoin nelj\u00e4ll\u00e4 psykomotorinen terapia. Vanhempainohjausta on annettu osana terapiaa. Sosiaality\u00f6ntekij\u00e4 on ty\u00f6skennellyt jokaisen perheen kanssa: kotik\u00e4yntej\u00e4 2019-2020 lasten kotona 4-15 ja niiden lis\u00e4ksi tapaamisia perheneuvolassa 3-12.<\/p>\n\n\n\n

Saaduista tiedoista ei selvi\u00e4, ovatko lasten saamat hoidot olleet samanaikaisia vai per\u00e4kk\u00e4isi\u00e4. Yhdess\u00e4 raportissa todetaan, ett\u00e4 lapsi ohjattiin psykologille, koska puheterapia ei ensin onnistunut k\u00e4ytt\u00e4ytymisongelmien vuoksi. Puheterapeutin oli vaikea tehd\u00e4 alkuarviotakaan, koska \u201dh\u00e4n oli yliaktiivinen, itki paljon, makasi lattialla ja l\u00f6i p\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n voimakkaasti joka puolelle\u201d. Vasta lapsen rauhoituttua musiikkiterapian avulla puheterapia onnistui ja tuotti tulosta. K\u00e4ytt\u00e4ytymisongelmien h\u00e4vi\u00e4minen ja lievittyminen ovat sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n jo merkitt\u00e4v\u00e4 hoitosaavutus, mutta puheterapian toteutumiselle t\u00e4m\u00e4 on yksi edellytys. Kaikkien perheneuvolan ty\u00f6ntekij\u00f6iden interventiot toimivat koordinoidusti samaan suuntaan tavoitteiden saavuttamiseksi.<\/p>\n\n\n\n

Puheen ja kielen ongelmat hoidon alkaessa<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Puheterapeutin raporteista erottuu kolme vaihetta: arviointi, edellytysten luominen varsinaiselle puheterapialle ja puheterapia.<\/p>\n\n\n\n

Hoitoon tullessaan lapset eiv\u00e4t ymm\u00e4rt\u00e4neet sanoja, joita k\u00e4ytettiin heid\u00e4n arkiymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4\u00e4n, eiv\u00e4tk\u00e4 yksinkertaisia kielellisi\u00e4 ohjeita. He eiv\u00e4t pystyneet kommunikoimaan sanoilla, vaan k\u00e4yttiv\u00e4t eleit\u00e4 ja \u00e4\u00e4ntely\u00e4 ilman sanoja. \u00c4\u00e4nteiden tuottamisessa oli ongelmia, yhden lapsen kohdalla todettiin, ett\u00e4 tullessaan hoitoon nelj\u00e4vuotiaana h\u00e4n \u00e4\u00e4nsi oikein vain kuusi kirjainta. Useampi ei pystynyt j\u00e4ljittelem\u00e4\u00e4n puheterapeutin \u00e4\u00e4nteit\u00e4 ja eleit\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Edellytysten luominen varsinaiselle puheterapialle<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Lasten k\u00e4ytt\u00e4ytymisongelmat olivat esteit\u00e4 puheterapialle ja kaikkien kohdalla tarvittiin valmistelevaa ty\u00f6t\u00e4 ennen kuin varsinainen puheterapia voi alkaa. Esimerkiksi yliaktiivisuus tai ujous tekiv\u00e4t vuorovaikutuksen ja yhteistoiminnan puheterapeutin kanssa mahdottomaksi ja n\u00e4iden ongelmien kanssa oli ensimm\u00e4iseksi ty\u00f6skennelt\u00e4v\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 valmisteluty\u00f6ss\u00e4 puheterapeutti sai apua muilta perheneuvolan ty\u00f6ntekij\u00f6ilt\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Kun yliaktiivisuus v\u00e4heni ja lapsi rauhoittui, saatiin hoitotilanteeseen luotua s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4. Yhteisty\u00f6 mahdollistui. Lapsi pystyi noudattamaan puheterapeutin ohjeita ja suorittamaan teht\u00e4vi\u00e4 loppuun.<\/p>\n\n\n\n

Yhteisty\u00f6 vanhempien, yleens\u00e4 \u00e4idin kanssa oli my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4 edellytys puheterapian alkamiselle ja tulosten saavuttamiselle. Kotona varmistuu, ett\u00e4 puheterapiatulokset yleistyv\u00e4t hoitotilanteen ulkopuolelle. Joskus luottamuksen saavuttaminen ja yhteisty\u00f6suhteen luominen terapeutin ja \u00e4idin v\u00e4lill\u00e4 vaati aikaa. T\u00e4m\u00e4 mainittiin erityisesti pisimp\u00e4\u00e4n jatkuneen puheterapian raportissa. Sosiaality\u00f6ntekij\u00e4n ty\u00f6skentely perheiden kanssa nivoo perheyhteis\u00f6\u00e4 antamaan oman panoksensa hoitoon.<\/p>\n\n\n\n

Saavutettuja tuloksia<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Puheterapian tuloksellisuus tulee esiin lasten passiivisen sanavaraston laajenemisena. Hoidon lopussa he pystyv\u00e4t ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n yksinkertaisia ohjeita, jotkut monimutkaisiakin, sek\u00e4 pitki\u00e4 lauseita. <\/p>\n\n\n\n

Yhdell\u00e4 lapsella \u00e4\u00e4nteiden prosessoinnin ongelmat korjaantuivat ja puhe tuli ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4ksi. Toinen pystyi terapian ansiosta puhe-elinten t\u00e4sm\u00e4llisiin liikkeisiin ja alkoi \u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 kaikki kirjaimet oikein.<\/p>\n\n\n\n

Kaikki lapset edistyiv\u00e4t puheilmaisussa. Aiemmin vain elein ja \u00e4\u00e4ntelyin kommunikoineet lapset pystyiv\u00e4t nyt puhekommunikaatioon, ilmaisemaan itse\u00e4\u00e4n kielell\u00e4 ja osallistumaan keskusteluun. Yhdest\u00e4 lapsesta mainitaan, ett\u00e4 h\u00e4n pystyy l\u00e4hett\u00e4m\u00e4\u00e4n WhatsApp-\u00e4\u00e4niviestej\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Jotain hiottavaa joidenkin lasten kommunikaatiossa oli viel\u00e4 hoidon p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4. Esim. lapsi, joka hoitoon tullessaan ei pystynyt katsekontaktiin, kehittyi t\u00e4ss\u00e4, mutta kykeni vain lyhyeen katsekontaktiin. Toisella lapsella oli edelleen joitakin \u00e4\u00e4nt\u00e4misen ongelmia, mutta \u00e4iti jatkaa ty\u00f6t\u00e4 niiden korjaamiseksi.<\/p>\n\n\n\n

Puheterapian j\u00e4lkeen<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Vanhempainohjaus jatkuu kaikkien viiden lapsen kohdalla. Lapsista nuorin, 4-vuotias, osallistuu lapsiryhm\u00e4toimintoihin BASin toimintakeskuksessa Ein el-Helwehin pakolaisleiriss\u00e4. Kolme lasta on erityisopetuksessa.<\/p>\n\n\n\n

P\u00e4\u00e4telmi\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Perheneuvola nojaa hoidoissaan oleellisesti yhteisty\u00f6h\u00f6n, niin my\u00f6s puheterapiaan tulevien lasten kanssa. Yksitt\u00e4isell\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4ll\u00e4, t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa puheterapeutilla, on tukenaan perheneuvolan moniammatillinen tiimi (lastenpsykiatri, psykologi, sosiaality\u00f6ntekij\u00e4, psykomotorinen terapeutti), jonka koko ammattitaito otetaan tarvittaessa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. T\u00e4m\u00e4 mahdollisti puheterapian sellaisten lasten kanssa, joiden k\u00e4ytt\u00e4ytymisongelmat ja kotiolot tekiv\u00e4t aluksi sen mahdottomaksi.<\/p>\n\n\n\n

Yhteisty\u00f6 perheen kanssa oli oleellista hoidon aikana ja my\u00f6s sen j\u00e4lkeen hoitotulosten varmistamiseksi. Erityisesti \u00e4idin osuus yhteisty\u00f6kumppanina on merkitt\u00e4v\u00e4. H\u00e4n saa ohjeita, miten harjoitellaan kotona. Sosiaality\u00f6ntekij\u00e4n kotik\u00e4ynneill\u00e4 varmistetaan tarvittaessa perheen tuki hoitoprosessille.<\/p>\n\n\n\n

Kaikkien lasten kyky kommunikoida ja olla vuorovaikutuksessa lis\u00e4\u00e4ntyi puheen ja kielen kehityksen kautta oleellisesti. Jo ty\u00f6skentely ennen varsinaisen puheterapian alkamista lis\u00e4si lasten sosiaalisia taitoja, kyky\u00e4 vuorovaikutukseen ja yhteistoimintaan yleens\u00e4. Kun puheterapian tuloksena oli puheen ymm\u00e4rt\u00e4misen ja tuottamisen kehittyminen sek\u00e4 sanavaraston kasvaminen, mahdollisuudet muuhun oppimiseen oli luotu. Tulosten saavuttaminen motivoi \u00e4itej\u00e4 uudenlaiseen vuorovaikutukseen lasten kanssa ja tukemaan saavutettujen tulosten pysyvyytt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Yhteenveto: Kirsti Palonen<\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

[1]<\/sup><\/a> Puheterapeutin hoidossa pojat ovat yliedustettuina. Vuonna 2019 BASin viidess\u00e4 perheneuvolassa oli 428 lasta puheterapiassa. Heist\u00e4 71 % oli poikia ja 29 % tytt\u00f6j\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Kelan valtakunnallisessa lasten vaativan l\u00e4\u00e4kinn\u00e4llisen puheterapiakuntoutuksen selvityksess\u00e4 (Kunnari S. ym 2018) todettiin, ett\u00e4 sukupuolten v\u00e4linen ero kuntoutusm\u00e4\u00e4riss\u00e4 on selke\u00e4: pojat saavat huomattavan paljon enemm\u00e4n puheterapiaa kuin tyt\u00f6t. Se selittynee sill\u00e4, ett\u00e4 pojilla kehitykselliset h\u00e4iri\u00f6t ovat yleisempi\u00e4 kuin tyt\u00f6ill\u00e4. On kuitenkin mahdollista, ett\u00e4 tyt\u00f6ill\u00e4 kehitykselliset h\u00e4iri\u00f6t ovat alidiagnosoituja. <\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hde: Kunnari Sari, Heikkinen Elisa, Loukusa Soile, Savinainen-Makkonen Tuula, Martikainen Anna-Leena ja Smolander Sini: Lasten vaativan l\u00e4\u00e4kinn\u00e4llisen puheterapiakuntoutuksen valtakunnallinen selvitys, (https:\/\/www.kela.fi\/documents\/10180\/9663530\/Lasten+vaativan+l\u00e4\u00e4kinn\u00e4llisen+puheterapiakuntoutuksen+valtakunnallinen+selvitys\/750fcb48-c44f-4869-814d-bb12ede421b8<\/a>)<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Viiden lapsen puheterapia Saidan perheneuvolassa Hoitopaikka: Beit Atfal Assumoud (BAS)\/Saidan perheneuvola, Saida, Libanon Puheterapeutti: Rita El Helou K\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ollut aineisto: viisi Rita El Heloun kirjoittamaa raporttia puheterapian p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 ja tiedot muista interventioista perheneuvolassa – nelj\u00e4 poikaa, yksi tytt\u00f6[1] – i\u00e4lt\u00e4\u00e4n 4-9 vuotta hoidon p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4 – puheterapian kesto: 6 kk \u2013 4 v – hoitokerrat: 25-70 […]<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-1928","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-libanon_blogi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vastuu.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1928","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vastuu.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vastuu.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuu.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuu.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1928"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/vastuu.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1928\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1931,"href":"https:\/\/vastuu.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1928\/revisions\/1931"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vastuu.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1928"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuu.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1928"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuu.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1928"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}