PSV:n hallituksen j\u00e4sen Taru Saari haastatteli Antti Klemettil\u00e4\u00e4 kulttuuripsykologiasta ja turvapaikanhakijoiden mielenterveydest\u00e4 helmikuussa 2021. Antti Klemettil\u00e4 on THL:n erikoistutkija, psykologi ja psykoterapeutti, joka on erikoistunut muun muassa kulttuuripsykologiaan sek\u00e4 kriisi- ja traumapsykologiaan.<\/p>\n\n\n\n
TS: Mink\u00e4 kaiken parissa olet nyt ty\u00f6skennellyt?<\/p>\n\n\n\n
AK: Olen psykologi pohjakoulutukselta ja my\u00f6s psykoterapeutti. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 olen projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6n\u00e4 hankkeessa, jossa tehd\u00e4\u00e4n psykoedukaatiovideoita kiinti\u00f6pakolaisille. Olen ollut monissa eri hankkeissa, joissa on edistetty pakolaistaustaisten mielenterveytt\u00e4. Olen tehnyt my\u00f6s kriisi- ja traumaty\u00f6t\u00e4 Turun kriisikeskuksessa ja psykologin ty\u00f6t\u00e4 Turun ulkomaalaistoimistossa. Kriisikeskuksessa tuin Pansion vastaanottokeskuksen turvapaikanhakijoita ja ulkomaalaistoimistossa oleskeluluvan saaneita pakolaistaustaisia. Lis\u00e4ksi olen ollut kehitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tukitoimia erityisesti traumatisoitumiseen liittyen, kuten erilaisia ryhm\u00e4interventioita, psykoedukaatioita ja rentoutusharjoituksia.<\/p>\n\n\n\n
TS: Olet tutkinut my\u00f6s kulttuuripsykologiaa. Mill\u00e4 tavoin?<\/p>\n\n\n\n
AK: Olen ollut Psykologiliiton monikulttuurisuuspsykologian ty\u00f6ryhm\u00e4ss\u00e4 puheenjohtajana usean vuoden. Ty\u00f6ryhm\u00e4n teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on aktiivisesti seurata t\u00e4m\u00e4n alan kehityst\u00e4, v\u00e4litt\u00e4\u00e4 tietoa ja antaa lausuntoja tai tehd\u00e4 kannanottoja. T\u00e4t\u00e4 aluetta voidaan kutsua monilla eri nimill\u00e4: monikulttuurisuus, kulttuuripsykologia tai interkulttuurisuus. Suomessa on esimerkiksi kulttuuripsykiatrian ja monikulttuuripsykologian Facebook-ryhm\u00e4t. Englanniksi jako on selke\u00e4: cultural psychology ja sitten on cross-cultural psychology.<\/p>\n\n\n\n
TS: Mink\u00e4laisessa tilassa ala on nyt?<\/p>\n\n\n\n
AK: Jos ajattelee cross-cultural psychology \u2013tyyppist\u00e4 ty\u00f6t\u00e4, niin siin\u00e4h\u00e4n haetaan eri\u00e4v\u00e4isyyksi\u00e4 ja yht\u00e4l\u00e4isyyksi\u00e4 kulttuurien v\u00e4lill\u00e4. Sen kautta voidaan huomata, ett\u00e4 jokin asia ei olekaan yleismaailmallisesti p\u00e4tev\u00e4, tai sitten jokin asia onkin yleismaailmallisesti p\u00e4tev\u00e4, eli siin\u00e4 on jotain universaalisuutta. Sit\u00e4 kautta voi saada tiet\u00e4myst\u00e4 syvemminkin ihmisist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Kulttuuripsykologiassa puhutaan paljon kulttuurin vaikutuksesta. Yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 se voi paremmin kuin 10 vuotta sitten, koska paljon enemm\u00e4n tunnetaan kulttuurin vaikutusta. Toisaalta vaikka tiedostetaan kulttuurien vaikutus esimerkiksi terveydenhuollossa, sille ei ole tehty paljoa. Yhten\u00e4 ratkaisuna on ollut kulttuurikompetenssin koulutukset, jotka ovat hyvin lyhyit\u00e4 ja huonosti tutkittuja.<\/p>\n\n\n\n
TS: Mit\u00e4 terveydenhuollon ty\u00f6ntekij\u00e4t voivat itse tehd\u00e4?<\/p>\n\n\n\n
AK: THL:n Maahanmuuttaja ja kulttuurien moninaisuus \u2013sivuilta saa hy\u00f6dyllist\u00e4 tietoa. Olisi toivottavaa, ett\u00e4 ihmiset avaisivat silmi\u00e4\u00e4n ja n\u00e4kisiv\u00e4t, ett\u00e4 moninaisuutta on ollut aina. Ihmiset ovat ehk\u00e4 aikaisemmin Suomen j\u00e4rjestelmiss\u00e4 ajatelleet, ett\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n yhdell\u00e4 tavalla t\u00f6it\u00e4 ja se on hyv\u00e4. T\u00e4h\u00e4n on sitten yritetty tuoda kulttuurisensitiivisyyden k\u00e4sitett\u00e4, jonka tavoitteena on, ett\u00e4 pyritt\u00e4isiin kohtelemaan ihmisi\u00e4 mahdollisimman yhdenvertaisesti sek\u00e4 olemaan uteliaita ja kiinnostuneita siit\u00e4, mit\u00e4 ihminen itse ajattelee esimerkiksi kulttuuritaustastaan, ja yritet\u00e4\u00e4n ottaa se huomioon. Psykologiassa ei ole tuntematonta, ett\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n luomaan dialogia ja ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n toisen ajatusmaailmaa. Ne voivat kuitenkin olla uusia ajatuksia toisen tyyppisiss\u00e4 palveluissa.<\/p>\n\n\n\n
TS: Miten kulttuuripsykologia voisi istua psykiatriseen diagnostiikaan?<\/p>\n\n\n\n
AK: Se on itse asiassa pyritty ottamaan huomioon. DSM-IV:ssa oli jo kulttuurinen haastattelu, ja se laajeni DSM-V:ssa. On kuitenkin kyseenalaista, k\u00e4ytet\u00e4\u00e4nk\u00f6 niit\u00e4, vai j\u00e4\u00e4v\u00e4tk\u00f6 ne sivulle ja unohdetaan. Esimerkiksi Tukholman transkulttuurinen keskus on tehnyt kulttuurisesta haastattelusta paljon tutkimuksia. Siin\u00e4 on<\/p>\n\n\n\n
havaittu, ett\u00e4 kun kulttuurinen haastattelu otetaan huomioon, diagnoosit saattavat usein muuttua. Esimerkiksi diagnoosi saattaa muuttua psykoosista traumaper\u00e4iseen oireiluun. Toisaalta siin\u00e4kin voidaan yliampua. Voi olla, ett\u00e4 ajatellaan, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on kulttuurin tuotosta tai kulttuurisesti hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4\u00e4, mutta se ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 olekaan niin. Monesti kulttuuri on hyv\u00e4 ottaa huomioon, mutta siit\u00e4 saatetaan tehd\u00e4 isompi numero kuin se v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 on. Kyse on kuitenkin pitk\u00e4lti kommunikaatiosta ja tiedon v\u00e4litt\u00e4misest\u00e4 ja kysymisest\u00e4, onko ihminen ymm\u00e4rt\u00e4nyt, tai ovatko ihmiset samalla kartalla siit\u00e4, mit\u00e4 ollaan tekem\u00e4ss\u00e4 tai mitk\u00e4 ne p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4t ovat. Halutaan tiet\u00e4\u00e4, mit\u00e4 ihminen ajattelee itse siit\u00e4, mitk\u00e4 h\u00e4nen haasteensa tai ongelmansa on.<\/p>\n\n\n\n
TS: Jos puhutaan turvapaikanhakijoiden mielenterveydest\u00e4. Olit mukana PALOMA-hankkeessa, jossa tuotiin esiin, kuinka paljon mielenterveyden kuormitusta pakolaisilla on. Millainen kuva sinulla on Suomen palveluj\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4? Saavatko n\u00e4m\u00e4 ihmiset apua ja miss\u00e4 on puutteita? Onko apu riitt\u00e4v\u00e4\u00e4?<\/p>\n\n\n\n
AK: Eiv\u00e4th\u00e4n ne kohtaa, mik\u00e4 on hyvin tunnettu tosiasia. On v\u00e4est\u00f6ryhmi\u00e4, joilla olisi suurempi tarve, mutta he k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t v\u00e4hemm\u00e4n mielenterveyspalveluita. Ja jos he k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t, he k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t niit\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n intensiivisesti, mist\u00e4 on juuri julkaistu esimerkiksi Kiesep\u00e4n et. al. tutkimus. Sekin on tavallaan osittain aika l\u00e4nsimaalainen ajatus, ett\u00e4 m\u00e4\u00e4rittelemme ensin, ett\u00e4 on masennusta, ahdistusta ja traumoja, ja hoito olisi niihin ik\u00e4\u00e4n kuin vastaus. Kuitenkin on aika outo asetelma, ett\u00e4 menn\u00e4\u00e4n puhumaan joistain hyvin henkil\u00f6kohtaisista asioista jollekin vieraalle, mit\u00e4 psykoterapia l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti on. Esimerkiksi t\u00e4llainen mcdonaldisaatio diagnooseissa ja hoitomuodoissa on tietyll\u00e4 tavalla hyv\u00e4ksi, mutta ne saattavat olla my\u00f6s leimaavia tai v\u00e4\u00e4ri\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
THL tutki TERTTU-hankkeessa ja kysyi terveydest\u00e4 jokaiselta turvapaikanhakijalta, joka tuli Suomeen 2018. Prosentit olivat aika rankkoja. Esimerkiksi 40 % oli kokenut kidutusta ja merkitt\u00e4vi\u00e4 masennus- tai ahdistusoireita oli 35% miehist\u00e4 ja 45 % naisista. Varsinkin Saharan etel\u00e4puolisesta Afrikasta tulleilla oli paljon oireita. Sitten on kuitenkin eri kysymys, ajatteleeko ihminen itse, ett\u00e4 h\u00e4n tarvitsisi sit\u00e4 hoitoa tai kokeeko sen hoidon itselleen sopivaksi. Voi olla, ett\u00e4 palvelupolku ei ole toimiva tai voi olla, ett\u00e4 se mit\u00e4 tarjotaan, ei ole sopivaa.<\/p>\n\n\n\n
TS: Kohtaatko sit\u00e4 ajatusta usein, ett\u00e4 turvapaikanhakijan oireilu on sidoksissa kontekstiin. Jos el\u00e4m\u00e4 on ep\u00e4varmaa ja joutuu vuodesta toiseen el\u00e4\u00e4 turvapaikanhakijana, niin oireiluhan on tietyll\u00e4 tavalla aika ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4. Onko l\u00e4nsimaista n\u00e4k\u00f6kulmaa masennus- ja ahdistusoireista psykiatriassa vaikea sovittaa t\u00e4llaisiin tilanteisiin.<\/p>\n\n\n\n
Se on totta. Monesti ihmiset n\u00e4kev\u00e4t, ett\u00e4 jos yksi asia olisi kunnossa, ett\u00e4 saisi esimerkiksi oleskeluluvan tai perheen Suomeen, niin he voisivat paremmin. Olen ty\u00f6skennellyt tilanteissa ja kannatellut sellaisia ihmisi\u00e4, joilla on ollut hyvin vahva ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 ulkopuolinen tilanne on oireilun syy. Kyll\u00e4h\u00e4n siin\u00e4kin voi tehd\u00e4 jotain. Kun l\u00e4htee keskustelemaan ihmisen kanssa, voi sanoa, ett\u00e4 on hyvin valitettavaa, ettei voida vaikuttaa sotaan tai perheeseen, mutta perhekin hy\u00f6tyisi siit\u00e4, ett\u00e4 ihminen voi paremmin ja h\u00e4n on se, johon voidaan vaikuttaa. Yritet\u00e4\u00e4n saada ihmisen perusasiat kuntoon: nukkuminen, sy\u00f6minen ja liikuntaa. Yksi tapa k\u00e4sitteellist\u00e4\u00e4 n\u00e4it\u00e4 tilanteita on stressin kautta. On olemassa Joseba Achoteguyin Ulysses-syndrooma, eli Immigrant Syndrome of Chronic and Multiple Stress, josta en tied\u00e4, kuinka laajasti se on tieteellisesti hyv\u00e4ksytty. Siin\u00e4 ajatellaan, ett\u00e4 ahdistus- ja masennusoireet ovat pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n pitk\u00e4kestoisen stressin vaikutuksia ja ne poikkeavat niin ahdistuksesta kuin masennuksestakin sill\u00e4 tavalla, ett\u00e4 kun stressi v\u00e4henee, niin my\u00f6s ahdistus ja masennus poistuvat. Monissa hankkeissa ollaankin k\u00e4ytetty hoidossa paljon stressinhallintakeinoja ja viety ihmisi\u00e4 esimerkiksi luontoon. Olen kuitenkin my\u00f6s sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 psykoterapia on toimivaa. Kaikki hy\u00f6tyisiv\u00e4t siit\u00e4, ett\u00e4 tulee n\u00e4hdyksi, ja oma tarina tulee kuulluksi ja on olemassa erilaisia hyvinkin pakolaistaustaisten kanssa toimivia terapiamuotoja, kuten Narratiivinen altistusterapia (NET) ja Testimony-terapia. Ihmiset saavat niiss\u00e4 kertoa tarinansa, tulevat n\u00e4hdyksi, ja sit\u00e4 kautta tulee traumaa hoidettua.<\/p>\n\n\n\n
Onko sinulla paljon kokemusta pitkist\u00e4 hoitosuhteista pakolaisten kanssa?<\/p>\n\n\n\n
On ollut, ja pisimm\u00e4t hoitosuhteet ovat olleet viisi, kuusi vuotta. Sitten toisaalta on ollut lyhyit\u00e4kin hoitoja, joissa on ollut joku selke\u00e4 trauma, esimerkiksi kolari, ja ihminen on k\u00e4ynyt sen l\u00e4pi ja jatkanut el\u00e4m\u00e4\u00e4. Traumaterapioista on l\u00e4nsimaissa hassuja kuvitelmia. Jotkut saattavat ajatella, ett\u00e4 terapia sopii vain tiettyyn hetkeen, ja ihmisen pit\u00e4isi olla valmis terapiaan. Sitten kuitenkin on tutkimuksia, ett\u00e4 tulee vakavasti traumatisoitunut ihmisi\u00e4 ja saman tien l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n tekem\u00e4\u00e4n silm\u00e4nliiketerapiaa, ja siit\u00e4kin on tullut hyvi\u00e4 tuloksia. Aika paljon liikkuu uskomuksia pakolaistaustaisten hoitoon liittyen sek\u00e4 hoitavalta taholta ett\u00e4 asiakasryhm\u00e4n puolelta.<\/p>\n\n\n\n
TS: Mik\u00e4 on nykyk\u00e4sitys traumaterapioista? Mitk\u00e4 ovat toimivia?<\/p>\n\n\n\n
AK: Kyll\u00e4 se on Narratiivinen altistusterapia, traumafokusoitu kognitiivis-behavioraalinen terapia ja EMDR. Ferdinand Garoff kirjoitti traumaper\u00e4isen stressih\u00e4iri\u00f6n K\u00e4yp\u00e4 hoito \u2013suosituksiin pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden psykoterapialiitteen. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 traumahoidossa ihminen ei halua ajatella mennytt\u00e4, mutta ei pysty sit\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n, vaan se py\u00f6rii mieless\u00e4 kumminkin. Se on eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ty\u00f6skentelyss\u00e4 saada ihminen motivoitumaan, ja ett\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4t olisivat yhdess\u00e4 jaettuja. On harmillista, ett\u00e4 pit\u00e4\u00e4 pohtia menneit\u00e4, mutta se on k\u00e4yt\u00e4v\u00e4 l\u00e4pi se mennyt, jotta voi katsoa eteenp\u00e4in. Ik\u00e4\u00e4n kuin, kun trauman ty\u00f6nt\u00e4\u00e4 pois, se vain el\u00e4\u00e4 ja menneisyys ei p\u00e4\u00e4st\u00e4 irti. Traumaterapiassa ty\u00f6skentelyn fokus on jaettu ja kumpikin tiet\u00e4\u00e4, mit\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n. Tieto ty\u00f6skentelyn vaiheista on eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4\u00e4 jakaa, koska usein traumaterapiassa voi tulla my\u00f6s paha olo. Jos on vaan kerrottu, ett\u00e4 puhuminen auttaa, niin saattaa olla ett\u00e4 sit\u00e4 ihmist\u00e4 ei n\u00e4yk\u00e4\u00e4n en\u00e4\u00e4 uudestaan.<\/p>\n\n\n\n
TS: Tuntuu, ett\u00e4 monet turvapaikanhakijat kaipaisivat mielek\u00e4st\u00e4 tekemist\u00e4 ja ty\u00f6t\u00e4, jotta he voisivat kokea itsens\u00e4 hy\u00f6dyllisiksi ja arjen merkitykselliseksi. Olisiko psykologien hyv\u00e4 jollain tavalla mietti\u00e4 enemm\u00e4n t\u00e4t\u00e4 psykososiaaliseen tukea, kuten kehitt\u00e4\u00e4 ryhm\u00e4toimintaa ja yhteis\u00f6paikkoja?<\/p>\n\n\n\n
AK: Ehdottomasti on. Siin\u00e4 on se haaste, ett\u00e4 se, joka hy\u00f6tyisi eniten, ei l\u00e4hde mukaan. Huonovointinen on usein yksikseen huoneessaan. Usein interventioon osallistuvat ne ihmiset, jotka olisivat muutenkin p\u00e4\u00e4ssyt liikkeelle. On kiinnostavaa, miten saadaan ihmisi\u00e4 motivoitua mihink\u00e4\u00e4n toimintaan. Miten huonommin ihminen voi, sit\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n h\u00e4n on motivoitunut olemaan toisten ihmisten seurassa. Varsinkin jos h\u00e4nell\u00e4 on traumakokemuksia siit\u00e4, ett\u00e4 toiset ihmiset ovat satuttaneet. Silloin on kaksinkertaisen syrj\u00e4ytymisen vaara, kun tullaan uuteen yhteiskuntaan, voidaan huonosti ja ollaan stressaantuneita. Esimerkiksi suurin piirtein ensimm\u00e4inen stressin oire on turhautuminen ja aggressio. Aggressio toisia kohtaan saattaa tuoda enemm\u00e4n huonoja kokemuksia ja stressi\u00e4, mik\u00e4 lis\u00e4\u00e4 syrj\u00e4ytymisen riski\u00e4. Monilla on kausia, ett\u00e4 saattaa menn\u00e4 viisikin p\u00e4iv\u00e4\u00e4, ettei k\u00e4yd\u00e4 miss\u00e4\u00e4n. Siin\u00e4 tilanteessa ihan kaupassa k\u00e4yminen saattaa pelottaa. Ei tarvitse ajatella isoja interventioita, vaan pienet askeleet ovat hyvi\u00e4. Voi antaa esimerkiksi kaktuksen hoidettavaksi. Tavoitteena voi my\u00f6s olla, ett\u00e4 k\u00e4y kerran viikossa k\u00e4velem\u00e4ss\u00e4 puoli tuntia, ja jos ihminen ei siihen pysty, ammattilainen tulee hakemaan.<\/p>\n\n\n\n
TS: Onko t\u00e4llaista aikuisten tukihenkil\u00f6toimintaa mahdollista saada?<\/p>\n\n\n\n
AK: On niit\u00e4, ja olen itsekin ollut erilaisissa hankkeissa. Yhdess\u00e4 hankkeessa kehitimme sellaista vertaisryhm\u00e4toimintaa, ett\u00e4 oli pidemp\u00e4\u00e4n maassa olleita, jotka toimivat vertaisina pakolaisille. Se ei oikein toiminut. Ihmiset haluavat ennemmin suomalaisen yst\u00e4v\u00e4n. Toisessa hankkeessa koulutettiin \u201dmielen hyvinvoinnin l\u00e4hettil\u00e4it\u00e4\u201d. Siin\u00e4 vertainen meni omiin yhteis\u00f6ihin tai perheeseen levitt\u00e4m\u00e4\u00e4n t\u00e4llaista positiivista tietoa mielenterveydest\u00e4 ja tuki tarvittaessa, mutta h\u00e4n ei ollut mielenterveyden ammattilainen vaan ihan vertainen. On todella merkitt\u00e4v\u00e4 tarve ihmisill\u00e4 olla kontaktissa toisten ihmisten kanssa. Jos tulee t\u00e4nne niin, ettei tunne ket\u00e4\u00e4n tai joutuu liittym\u00e4\u00e4n johonkin ryhm\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 se on herkk\u00e4 hetki, joten toivottavasi se menee hyvin. Yleens\u00e4 ihmiset kuitenkin l\u00f6yt\u00e4v\u00e4t jotain. Stereotyyppisesti ajatellen Suomi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 aika karulta, jos tulee yhteis\u00f6llisemm\u00e4st\u00e4 kulttuurista, miljoonakaupungista pienelle paikkakunnalle, jossa kukaan ei tervehdi tai keskustele.<\/p>\n\n\n\n
TS: Tuo on varmasti yleinen kokemus ja her\u00e4tt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 turhautumista. Voisiko Suomessa toimivien eri maiden yhdistyksien kanssa tehd\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 tai pystyyk\u00f6 sit\u00e4 kautta saamaan yhteytt\u00e4 helpommin ihmisiin?<\/p>\n\n\n\n
AK: Kaikki eiv\u00e4t halua olla vanhan kulttuurin kanssa tekemisiss\u00e4, mutta kyll\u00e4 ihmiset yleens\u00e4 l\u00f6yt\u00e4v\u00e4t johonkin. Isommissa kaupungeissa n\u00e4m\u00e4 uskonnolliset yhteis\u00f6t tai moskeijat ovat sellaisia paikkoja. Lis\u00e4ksi Suomessa on harrastusmahdollisuuksia. Juuri pohdimme yhdess\u00e4 ty\u00f6pajassa sit\u00e4, ett\u00e4 olisi hyv\u00e4 kertoa ihmisille, ett\u00e4 mit\u00e4 se yhteis\u00f6llisyys Suomessa on. Suomessa se monesti tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 menn\u00e4\u00e4n vaikka harrastuksiin ja ollaan siell\u00e4 yhdess\u00e4. Se voi olla aika erityyppist\u00e4 kuin istuskelua kaduilla joissain l\u00e4mpimiss\u00e4 kaupungeissa. Olisikin hyv\u00e4 neuvoa, ett\u00e4 Suomessa voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 seuraa nimenomaan harrastusten kautta.<\/p>\n\n\n\n
Tosin monilla pikkupaikkakunnilla on ollut onnistunutta yhteis\u00f6llisyytt\u00e4. Ruotsinkieliset saaristokunnat ovat loistavia. Lis\u00e4ksi olen ollut Pudasj\u00e4rvell\u00e4, johon on tullut pakolaistaustaisia ihmisi\u00e4, ja heid\u00e4t on otettu hienosti mukaan. On tehty yhdess\u00e4 puut\u00f6it\u00e4, menty yhdess\u00e4 hiiht\u00e4m\u00e4\u00e4n tai tehty verkkopoijuja. T\u00e4llainen vaatii motivaatiota molemmilta puolilta ja tietty\u00e4 yhteis\u00f6llisyytt\u00e4, jota pikkukaupungista l\u00f6ytyy enemm\u00e4n kuin suurista kaupungeista. Ihmisten on helpompi kadota suurissa kaupungeissa ja j\u00e4\u00e4d\u00e4 jotenkin syrj\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n
TS: Vuonna 2015, kun pakolaisia tuli paljon, vaikutti silt\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4llaista vieraanvaraisuutta oli my\u00f6s Suomessa. <\/p>\n\n\n\n
AK: Oli ehdottomasti. Tuntui kuitenkin silt\u00e4, ett\u00e4 se oli polarisoitunutta. Piti olla jotenkin puolesta tai vastaan, mik\u00e4 ei kuitenkaan ole se idea. Kenan Malikilla on ajatus, ett\u00e4 nekin ihmiset, jotka ovat maahanmuuton puolesta, kasvattavat polarisaatiota, koska silloin kulttuurit n\u00e4hd\u00e4\u00e4n erilaisina tai eri\u00e4vin\u00e4 ja vastakkain aseteltuina, vaikka ne ovat aika limitt\u00e4isi\u00e4 ja ihmiset ovat kuitenkin samankaltaisia. Otetaan vaikka kaupunkikulttuurit. Helsingill\u00e4 on enemm\u00e4n samankaltaisuuksia Frankfurtin ja Pariisin kanssa, ja t\u00e4llaisten toisten kaupunkien kanssa, kuin sitten vaikka Suomen pikkupaikkakuntien kanssa. Minulla saattaa olla enemm\u00e4n samankaltaisuuksia iranilaisen korkeasti koulutetun kanssa kuin vaikka toisen suomalaisen miehen kanssa. Vastakkainasettelu on turhaa ja ei vie asioita eteenp\u00e4in. Siin\u00e4 korostetaan eroja, kun voitaisiin yht\u00e4 hyvin korostaa samankaltaisuuksia ja hakea yhteisymm\u00e4rryst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
TS: Mit\u00e4 ajattelet resilienssist\u00e4? Mitk\u00e4 tekij\u00e4t ovat suojaavia tekij\u00f6it\u00e4? Miten itse olet kokenut, ett\u00e4 mitk\u00e4 tekij\u00e4t auttavat toipumaan?<\/p>\n\n\n\n
AK: Yksi asia on se, ett\u00e4 ihmiset, jotka ovat jo kohdanneet niin paljon, eiv\u00e4t v\u00e4h\u00e4st\u00e4 h\u00e4tk\u00e4hd\u00e4. Tavallaan menn\u00e4\u00e4n eteenp\u00e4in, vaikka vaikeuksia tulee. On hyv\u00e4 muistaa, ett\u00e4 suurin osa pakolaisista on l\u00e4ht\u00f6maassa tai l\u00e4ht\u00f6maan viereisess\u00e4 maassa. Silloin taas n\u00e4ill\u00e4 ihmisill\u00e4, jotka ovat tulleet tuhansia kilometrej\u00e4, t\u00e4ytyy automaattisesti olla jotain selviytymiskyky\u00e4. Eli ihan jo matkasta selviytyminen on osoitus jostain. Ihmisill\u00e4 on monia erilaisia tapoja selviyty\u00e4 ja menn\u00e4 eteenp\u00e4in, mutta valitettavasi moni pakolaistaustainen on joutunut etsim\u00e4\u00e4n itsest\u00e4\u00e4n sit\u00e4 voimaa jo nuoresta i\u00e4st\u00e4 l\u00e4htien. Resilienssiss\u00e4kin on kulttuurien v\u00e4lisi\u00e4 eroja. L\u00e4nsimaissa ajatellaan, ett\u00e4 se on ihmisen oma ominaisuus. Sitten yhteis\u00f6llisiss\u00e4 kulttuureissa sit\u00e4 m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n yhteis\u00f6lliseksi ominaisuudeksi, ett\u00e4 voima tulee enemm\u00e4n toisista ihmisist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
TS: Mink\u00e4laisia dimensioita selviytymiseen liittyy?<\/p>\n\n\n\n
AK: Onhan niit\u00e4 dimensioita useita. Ayalonin mukaan erilaisia selviytymistyyppej\u00e4 on kuusi. Ihmiset k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t heille sopivia keinoja riippumatta niink\u00e4\u00e4n kulttuurista. Ei selviytymisest\u00e4 jaeta tyylipisteit\u00e4, vaan tyyli on vapaa. Ihmiset n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t selviytyv\u00e4n aika lailla kaikenlaisesta.<\/p>\n\n\n\n
TS: Miten itse olet kiinnostunut ja p\u00e4\u00e4tynyt t\u00e4lle alueelle?<\/p>\n\n\n\n
AK: Ihan vahingossa. Ty\u00f6 on ollut parhaimmillaan todella mielenkiintoista. Silloin kun olin Turun ulkomaalaistoimistossa psykologina, sanoin ihmisille, ett\u00e4 minun ei tarvitse matkustaa, kun maailma tulee luokseni. Olisi hienoa, kun pystyisi olemaan utelias ihmisi\u00e4 ja maailma kohtaan. Silloin kun siihen pystyy, maailma on eritt\u00e4in mielenkiintoinen. N\u00e4kee sen moninaisuuden, laaja-alaisuuden ja kirjon. Kyll\u00e4h\u00e4n sit\u00e4<\/p>\n\n\n\n
mielell\u00e4\u00e4n tapaa kaikkea erilaista ja kuule erilaisia asioita, vaikka ne olisivat v\u00e4lill\u00e4 v\u00e4h\u00e4n ik\u00e4vi\u00e4. Minusta olisi kauhean ankeaa, jos me kaikki olisimme samanlaisia, ja kertoisimme vain samaa tarinaa.<\/p>\n\n\n\n
TS: Mit\u00e4 psykologit voisi tehd\u00e4 yhteiskunnallisella tasolla n\u00e4iden asioiden eteen. THL tutkii ja se on heid\u00e4n teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4, mutta onko sinulla jotain toivetta tai unelmia, miten n\u00e4it\u00e4 asioita voisi edist\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
AK: Kyll\u00e4 se olisi aito moninaisuuden ymm\u00e4rrys, ett\u00e4 ihan oikeasti meiss\u00e4 jokaisessa on eri kokoelma kulttuureita, ja meid\u00e4n pit\u00e4isi jokaiseen keskusteluun l\u00e4hte\u00e4 ihmetellen, ett\u00e4 kuka sin\u00e4 olet ja mist\u00e4 sin\u00e4 rakennut. T\u00e4m\u00e4 korostuu, kun kohdataan ihmisi\u00e4, jotka tulevat kaukaisemmista kulttuureista tai maista. Se voisi olla keskeinen osa psykologien ty\u00f6t\u00e4 ja toivottavasti on sit\u00e4 joskus. Pit\u00e4isi olla kaiken kattava periaate, ett\u00e4 ei teht\u00e4isi koskaan sit\u00e4 perusoletusta, ett\u00e4 ajatellaan stereotyyppisesti ihmisest\u00e4. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n ei pit\u00e4isi ajatella, ett\u00e4 olemme jotenkin samoista l\u00e4ht\u00f6kohdista. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ottaa huomioon konteksti, joka rakentuu pitk\u00e4lti sosio-ekonomisista tekij\u00f6ist\u00e4, ja sit\u00e4 kautta rakentuu terveys ja hyvinvointi. Olisi toivottavaa l\u00e4hte\u00e4 aina tilanteeseen puhtaalta p\u00f6yd\u00e4lt\u00e4 aidosti tasavertaisina ja yhdenvertaisesti miettim\u00e4\u00e4n, miten ihmist\u00e4 voi auttaa. Sen voi ottaa sellaisena positiivisena l\u00e4hestymistapana, ett\u00e4 jokaisesta ihmisest\u00e4 on mahdollista oppia uutta ja voi saada itsekin tiet\u00e4myst\u00e4. V\u00e4lill\u00e4 tuntuu, ett\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4t saattavat kokea kuormittavana, jos pit\u00e4\u00e4 oppia uusi taito. Kun oppisi t\u00e4m\u00e4n yhden asian, ett\u00e4 ei olettaisi tai tekisi stereotyyppisi\u00e4 olettamuksia, vaan l\u00e4htisi aidosti hakemaan dialogia, p\u00e4\u00e4sisi pitk\u00e4lle.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
PSV:n hallituksen j\u00e4sen Taru Saari haastatteli Antti Klemettil\u00e4\u00e4 kulttuuripsykologiasta ja turvapaikanhakijoiden mielenterveydest\u00e4 helmikuussa 2021. Antti Klemettil\u00e4 on THL:n erikoistutkija, psykologi ja psykoterapeutti, joka on erikoistunut muun muassa kulttuuripsykologiaan sek\u00e4 kriisi- ja traumapsykologiaan. TS: Mink\u00e4 kaiken parissa olet nyt ty\u00f6skennellyt? AK: Olen psykologi pohjakoulutukselta ja my\u00f6s psykoterapeutti. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 olen projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6n\u00e4 hankkeessa, jossa tehd\u00e4\u00e4n psykoedukaatiovideoita kiinti\u00f6pakolaisille. […]<\/p>\n","protected":false},"author":5,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"class_list":["post-2081","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-psvn-jarjestoblogi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vastuu.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2081","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vastuu.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vastuu.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuu.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/5"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuu.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2081"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vastuu.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2081\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2082,"href":"https:\/\/vastuu.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2081\/revisions\/2082"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vastuu.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2081"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuu.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2081"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuu.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2081"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}