{"id":2221,"date":"2022-05-06T15:28:51","date_gmt":"2022-05-06T12:28:51","guid":{"rendered":"https:\/\/vastuu.fi\/?p=2221"},"modified":"2022-05-06T15:28:53","modified_gmt":"2022-05-06T12:28:53","slug":"mita-psykologit-sanoivat-sodasta-ja-rauhasta-40-vuotta-sitten","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vastuu.fi\/?p=2221","title":{"rendered":"Mit\u00e4 psykologit sanoivat sodasta ja rauhasta 40 vuotta sitten?"},"content":{"rendered":"\n

Psykologien rauhantoimikunta perustettiin 1982 ja rekister\u00f6itiin Psykologien Sosiaalinen Vastuu -yhdistykseksi 1998. J\u00e4senj\u00e4rjest\u00f6t Suomen Psykologiliitto, Suomen Psykologinen Seura ja Suomen Psykologian Opiskelijain Liitto julkaisivat opetusministeri\u00f6n avustuksella 1983 kirjan Sodan ja rauhan psykologiset kysymykset.<\/strong>  Kirjassa on asiaa sodan ja sodan uhan psyykkisten edellytysten tekij\u00f6ist\u00e4, samoin kartoitusta sodan todellisista ja mahdollisista seurauksista. Omien vakaumusten ja eettisten periaatteiden pohdinta on rauhankasvatuksen aluetta. <\/p>\n\n\n\n

Juuri t\u00e4n\u00e4 kev\u00e4\u00e4n\u00e4 2022 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 n\u00e4hd\u00e4, kuinka sota repii ihmiskuntaa eri suuntiin nyt, kun sen pit\u00e4isi olla yhten\u00e4inen tulevaisuuden ep\u00e4varmuuden edess\u00e4. Yll\u00e4 oleva kuva on ARS22-n\u00e4yttelyn tilasta, johon ven\u00e4l\u00e4inen taiteilija Jevgeni Antufjev asettaa installaationsa sitten kun Ukrainan sota on loppu. <\/p>\n\n\n\n

Rauhantoimikunnan perustamisasiakirjan mukaan rauhantila ja turvallinen tulevaisuuden perspektiivi ovat perusedellytyksi\u00e4 ihmisen kehitysmahdollisuuksien kaikinpuoliselle toteutumiselle ja psyykkiselle hyvinvoinnille. Laajamittainen asevarustelu ja lis\u00e4\u00e4ntynyt ydinsodan uhka kaventavat psyykkisen kehityksen edellytyksi\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

PSV:n t\u00e4ytt\u00e4ess\u00e4 6.5.2022 40 vuotta on ajankohdan kunniaksi poimittu Sodan ja rauhan psykologiset kysymykset -kirjasta jokaisesta kirjoituksesta yksi n\u00e4k\u00f6kohta. <\/strong><\/h2>\n\n\n\n\n\n\n\n

Johan von Wright:<\/strong> Rauhan ja sodan psykologiaa<\/p>\n\n\n\n

Sodan pelkoa on helppo opettaa, mutta pelko ai aina johda j\u00e4rkev\u00e4\u00e4n toimintaan. Positiivisen rauhanaatteen omaksuminen on verrattomasti vaikeampaa. Se vaatii yksil\u00f6lt\u00e4 my\u00f6s metakognitiivisia taitoja, kyky\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 omia tavoitteitaan ja omaa toimintaansa ja sen s\u00e4\u00e4tely\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Kirsti Lagerspetz:<\/strong> Onko ihminen luonnostaan sotaisa el\u00e4in?<\/p>\n\n\n\n

Ihmiset voivat ratkaista oman kohtalonsa pyrkim\u00e4ll\u00e4 aktiivisesti pit\u00e4m\u00e4\u00e4n rauhaa parempana kuin sotaa, asettumalla kaikissa ratkaisuissaan rauhan puolelle sotaa vastaan. T\u00e4ss\u00e4kin he samalla toteuttavat omaa el\u00e4imellist\u00e4 luontoaan. <\/p>\n\n\n\n

Yrj\u00f6-Paavo H\u00e4yrynen:<\/strong> Psykologia rauhantieteen\u00e4: n\u00e4k\u00f6kohtia militarisoitumisesta ja liennytyksest\u00e4<\/p>\n\n\n\n

Liennytyksen perusajatuksia on, ett\u00e4 sota on kumottavissa poistamalla sit\u00e4 ruokkivia ristiriitoja, etenkin taloudellista eriarvoisuutta. T\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4isi yleismaailmallista j\u00e4rjest\u00e4ytymist\u00e4 ylikansallista militarismia vastaan. <\/p>\n\n\n\n

Raija-Leena Punam\u00e4ki:<\/strong> Sodan psyykkisi\u00e4 vaikutuksia lapsiin ja siviiliv\u00e4est\u00f6\u00f6n<\/p>\n\n\n\n

Psyykkiselt\u00e4 kannalta nykyinen automaattinen ja \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen tuhoava sotiminen on tarpeeton ja vahingollinen instituutio. Koska sota on yhteiskunnallinen ilmi\u00f6, sen tulisi muuttua vallitsevien sosiaalisten ja psyykkisten tarpeiden mukaan. Tietyt instituutiot, kuten orjuus, kannibalismi tai kaksintaistelut ovat aikojen kuluessa menett\u00e4neet mielekkyytens\u00e4 ja sit\u00e4 mukaa poistettu. Useimmat psyykkisesti terveet ihmiset ovat havainneet sotainstituution tarpeettomuuden ja ty\u00f6skentelev\u00e4t sen poistamiseksi. <\/p>\n\n\n\n

Kari Lindstr\u00f6m:<\/strong> Sotaan liittyv\u00e4n stressin ja sodassa k\u00e4ytettyjen ymp\u00e4rist\u00f6myrkkyjen vaikutukset mielenterveyteen<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 on tarkoitus referoida Yhdysvalloissa ja Australiassa tehtyj\u00e4 tutkimuksia, joissa on selvitetty toisaalta Vietnamin sodan ja erityisesti siin\u00e4 k\u00e4ytettyjen ymp\u00e4rist\u00f6myrkkyjen, herbisidien vaikutuksia siviiliv\u00e4est\u00f6\u00f6n ja sotilaisiin Haittavaikutukset voivat olla ymp\u00e4rist\u00f6tuhoja ja aiheuttaa taloudellisia menetyksi\u00e4 tai neurotoksisia ja aiheuttaa psyykkisen suorituskyvyn ja mielenterveyden vaurioita. <\/p>\n\n\n\n

Taisto Paananen:<\/strong> Psyykkisist\u00e4 reaktioista kriisi- ja katastrofitilanteissa<\/p>\n\n\n\n

Pommitusten kohteena olevassa yhteis\u00f6ss\u00e4 syntyy helposti perusteeton haavoittumattomuuden ja turvallisuuden tunne, mik\u00e4li pommitukset ovat \u201dkaukaa ohi\u201d -tyyppisi\u00e4. Mik\u00e4li pommitukset ovat \u201dl\u00e4helt\u00e4 ohi\u201d -tyyppi\u00e4, vahvistaa t\u00e4m\u00e4 ihmisten pelkotiloja ja vallitsevaksi tulee pelko \u201dseuraava osuu\u201d. My\u00f6s pommitusten ep\u00e4s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti toistuva luonne ruokkii ja yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 pelkotiloja. <\/p>\n\n\n\n

Raija-Leena Punam\u00e4ki:<\/strong> Psykoanalyytikkojen huomioita sotimisen syist\u00e4<\/p>\n\n\n\n

Sis\u00e4ryhm\u00e4n koheesion nostattaminen vihamielisi\u00e4 ulkoryhmi\u00e4 luomalla ja uhkaa lietsomalla kuuluu poliittisiin johtamismenetelmiin. \u2026 Kuitenkin sodan pitkittyess\u00e4 ja inhimillisten menetysten kasvaessa siviilien on havaittu kohdistavan turhautumisensa, vihansa, aggressionsa ja arvostelunsa ennen kaikkea omiin virkamiehiin ja kanssaihmisiin. <\/p>\n\n\n\n

Liisa Keltikangas-J\u00e4rvinen:<\/strong> Psykologia ja rauhanty\u00f6<\/p>\n\n\n\n

Psykologin on tarpeen kerran toisensa j\u00e4lkeen julkisessa keskustelussa vakuuttaa, ett\u00e4 sota ei ole ihmisen perim\u00e4ss\u00e4, aggressio ei kulje y-kromosomin mukana. Sota ei kuulu samoihin ihmiskunnalle rangaistukseksi annettuihin vitsauksiin kuin tulvavesi ja maanj\u00e4ristykset, vaikka niin muistan kansakoulussa opetetun. Sota on ihmisten aikaansaama ja niin muodoin sen puhkeaminen on ihmisten s\u00e4\u00e4delt\u00e4viss\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Riitta Wahlstr\u00f6m:<\/strong> Kehityspsykologinen n\u00e4k\u00f6kulma rauhankasvatukseen<\/p>\n\n\n\n

Nykyisess\u00e4 maailmassa jatkuva ja sodan uhkaa tuova asevarustelukierre lis\u00e4\u00e4 rakenteellisen v\u00e4kivallan (syrjinn\u00e4n, sorron, taloudellisen riiston, eriarvoisuuden ja alistamisen) ilmi\u00f6it\u00e4 jo siit\u00e4 yksinkertaisesta syyst\u00e4, ett\u00e4 sotateollisuuteen upotettavat miljardit dollarit pit\u00e4v\u00e4t yll\u00e4 jatkuvaa \u201dn\u00e4lk\u00e4\u00e4\u201d kehitysmaissa ja osin jo kehittyneiss\u00e4kin maissa. <\/p>\n\n\n\n

J\u00e4rjest\u00f6tietoja PSV:st\u00e4<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Psykologiliiton alaisuudesta rauhantoimikunta rekister\u00f6ityi Psykologien Sosiaalinen Vastuu (PSV) -yhdistykseksi vuonna 1998 (174667). Suomen Psykologiliitto, Suomen Psykologinen Seura ja Suomen Psykologian Opiskelijain Liitto ovat PSV:n varsinaisia j\u00e4seni\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Liity kannatusj\u00e4seneksi<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kannatusj\u00e4senmaksu PSV FI91 8000 1771 2034 12, viitenumero 7210<\/p>\n\n\n\n

vastuu.fi, https:\/\/www.facebook.com\/PsykologienSosiaalinenVastuuRy<\/a>, @psv_ry<\/p>\n\n\n\n

psv (at) vastuu.fi<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Psykologien rauhantoimikunta perustettiin 1982 ja rekister\u00f6itiin Psykologien Sosiaalinen Vastuu -yhdistykseksi 1998. J\u00e4senj\u00e4rjest\u00f6t Suomen Psykologiliitto, Suomen Psykologinen Seura ja Suomen Psykologian Opiskelijain Liitto julkaisivat opetusministeri\u00f6n avustuksella 1983 kirjan Sodan ja rauhan psykologiset kysymykset.  Kirjassa on asiaa sodan ja sodan uhan psyykkisten edellytysten tekij\u00f6ist\u00e4, samoin kartoitusta sodan todellisista ja mahdollisista seurauksista. Omien vakaumusten ja eettisten periaatteiden pohdinta on rauhankasvatuksen […]<\/p>\n","protected":false},"author":5,"featured_media":2228,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[61,60],"class_list":["post-2221","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-psvn-jarjestoblogi","tag-psykologia","tag-rauha"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vastuu.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2221","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vastuu.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vastuu.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuu.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/5"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuu.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2221"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/vastuu.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2221\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2234,"href":"https:\/\/vastuu.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2221\/revisions\/2234"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuu.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/2228"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vastuu.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2221"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuu.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2221"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuu.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2221"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}