{"id":2272,"date":"2022-07-04T11:34:00","date_gmt":"2022-07-04T08:34:00","guid":{"rendered":"https:\/\/vastuu.fi\/?p=2272"},"modified":"2022-07-04T11:34:02","modified_gmt":"2022-07-04T08:34:02","slug":"boat-refugee-foundationin-vapaaehtoisena-tyoskennellyt-psvn-sihteeri-taru-saari-turvapaikanhakijoiden-mielenterveyden-hoito-ja-euroopan-pakolaisleirit","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vastuu.fi\/?p=2272","title":{"rendered":"Boat Refugee Foundationin vapaaehtoisena ty\u00f6skennellyt PSV:n sihteeri Taru Saari: Turvapaikanhakijoiden mielenterveyden hoito ja Euroopan pakolaisleirit"},"content":{"rendered":"\n<p><em>Pakolaisleireill\u00e4 el\u00e4v\u00e4t turvapaikanhakijat joutuvat siet\u00e4m\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4rimm\u00e4ist\u00e4 psyykkist\u00e4 stressi\u00e4. Leireill\u00e4 tarjottavassa psyko-sosiaalisessa tuessa pit\u00e4isikin keskitty\u00e4 ihmisten resilienssin lis\u00e4\u00e4miseen. <\/em><\/p>\n\n\n\n<p>Euroopassa on juuri nyt paljon pakolaisia sek\u00e4 Ukrainasta ett\u00e4 muista maista, ja heid\u00e4n mielenterveytens\u00e4 hoitaminen on yh\u00e4 puutteellista. EU:n poliittiset p\u00e4\u00e4t\u00f6kset vaikuttavat suoraan turvapaikanhakijoiden mielenterveyteen. Erityisesti V\u00e4limeren tilanne on puhututtanut useamman vuoden, ja erityisesti Kreikkaan, Italiaan, Espanjaan sek\u00e4 Maltalle on tullut paljon pakolaisia. Kreikan saarilla pakolaistilanne on ollut erityisen pitkittynyt, ja saarella on suuriakin pakolaisleirej\u00e4. N\u00e4ille saarille on tullut paljon j\u00e4rjest\u00f6j\u00e4, jotka pyrkiv\u00e4t tukemaan pakolaisten tilannetta, mutta n\u00e4iden j\u00e4rjest\u00f6jen olemassaolo on kuitenkin samaan aikaan luonut poliittisia j\u00e4nnitteit\u00e4. Lis\u00e4ksi EU on syyllistynyt pakolaisten takaisinty\u00f6nt\u00f6ihin, mik\u00e4 tekee jo maanosaan p\u00e4\u00e4semisen eritt\u00e4in vaikeaksi.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Pakolaisleirit ja psyykkinen oireilu<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Pakolaiset ovat usein jo valmiiksi k\u00e4rsineet psyykkisesti paljon, ja pakolaisasema on erityisen stressaava tilanne. Esimerkiksi THL:n tekem\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa tulee esiin, ett\u00e4 Suomessa turvapaikanhakijat k\u00e4rsiv\u00e4t merkitt\u00e4v\u00e4sti masennus- ja ahdistuneisuusoireista (Skogerg N. ym. toim.). Muissa tutkimuksissa on tullut esiin, ett\u00e4 yleisin mielenterveydenh\u00e4iri\u00f6 pakolaisilla on post-traumaattinen stressireaktio (Muntz &amp; Melcop, 2018). Monissa Euroopan maissa on havaittu, ett\u00e4 post-traumaattiset oireet, masennusoireet sek\u00e4 muut mielenterveydenh\u00e4iri\u00f6t ovat yleisempi\u00e4 pakolaisilla kuin valtav\u00e4est\u00f6ll\u00e4, mik\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 turvapaikanhakijat ovat my\u00f6s mielenterveyden kannalta valmiiksi heikommassa asemassa. (Muntz &amp; Melcop, 2018)<\/p>\n\n\n\n<p>Siksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kysy\u00e4, miten EU-politiikkaa vaikuttaa turvapaikanhakijoiden terveyteen. On esimerkiksi n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4, ett\u00e4 EU:n turvapaikkapolitiikka lis\u00e4\u00e4 turvapaikanhakijoiden psyykkist\u00e4 oireilua. Erityisesti Kreikan valtio on alkanut rakentaa yh\u00e4 suljetumpia leirej\u00e4 (Smith, H., 2021). Suljettu leiri tarkoittaa rajoituksia perusvapauksiin, kuten liikkumiseen leirist\u00e4 ulos silloin, kun haluaa. Kreikassa on my\u00f6s huononnettu pakolaisaseman saaneiden sosiaaliturvaa. Pakolaisleireiss\u00e4 mahdollisuudet toimijuuteen ovat valmiiksi rajatut, joten lis\u00e4rajoitukset vaikuttavat varmasti my\u00f6s ihmisten psyykkiseen vointiin.&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Van de Wiel ym. (2021) tutkivat, miten oleskelu Kreikan Lesboksen saaren Moria-leirill\u00e4 vaikutti pakolaisten mielenterveyteen. Vaikka suoraa syy-seuraussuhdetta ei pystytty tekem\u00e4\u00e4n tutkimuksessa, pystyttiin kuitenkin toteamaan, ett\u00e4 leirien vaikeat olosuhteet huononsivat pakolaisten mielenterveytt\u00e4. Kreikassa leirit olivat alun perin tarkoitetut lyhytaikaiseen oleskeluun, mutta ihmiset ovat olleet pakotettuja j\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n niihin. Terveyspalvelut, erityisesti mielenterveyspalvelut, ovat heikkoja ja niit\u00e4 tarjoavat j\u00e4rjest\u00f6t, joiden vapaaehtoiset vaihtuvat usein.&nbsp;&nbsp;Monet j\u00e4rjest\u00f6t ovat nostaneet esiin huolen, ett\u00e4 saarella on k\u00e4ynniss\u00e4 mielenterveyskriisi. (van de Wiel ym. 2021) Tutkimuksessa todettiin, ett\u00e4 pidentyneet turvapaikkaprosessit ja vaikeat asumisolot vaikuttavat yhteisesti niin, ett\u00e4 ne korostavat jo aiempia oireita. P\u00e4ivitt\u00e4isill\u00e4 stressoreilla n\u00e4ytt\u00e4\u00e4kin olevan v\u00e4litt\u00e4v\u00e4 vaikutus mielenterveyteen. (van de Wiel W. 2021)<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Hoidossa huomioitavat asiat<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Pakolaisleireill\u00e4 on kuitenkin tarjottava mielenterveysapua. Psykososiaalisessa hoidossa olisi t\u00e4rke\u00e4 kuulla pakolaisia itse\u00e4\u00e4n ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hoitomuotoja, jotka on todettu toimiviksi. Varsinaista psykoterapeuttista ty\u00f6t\u00e4 ei tietenk\u00e4\u00e4n voida tehd\u00e4 tilanteessa, jossa ihminen el\u00e4\u00e4 jatkuvassa ep\u00e4varmuudessa. Ammattitaitoisten tulkkien k\u00e4ytt\u00e4minen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Lis\u00e4ksi kulttuurinen sensitiivisyys voidaan ottaa huomioon niin, ett\u00e4 my\u00f6s itse hoitomuotoihin voitaisiin kouluttaa samasta kulttuurista tulleita henkil\u00f6it\u00e4. Yksi menetelm\u00e4 tilanteessa, jossa pitk\u00e4aikaisia psykososiaalisia hoitomuotoja ei ole saatavilla, on METS-menetelm\u00e4. Sen on kehitt\u00e4nyt hollantilainen Laguna Collective, joka on keskittynyt tiedon levitt\u00e4miseen ja kouluttamiseen liittyen humanitaariseen psykososiaaliseen tukeen (<a href=\"https:\/\/lagunacollective.nl\/en\/development\/\">https:\/\/lagunacollective.nl\/en\/development\/<\/a>). Se on kehitetty olosuhteisiin, joissa ei ole saatavilla esimerkiksi traumaterapioita tai kovin yksil\u00f6llisi\u00e4 hoitomuotoja. T\u00e4ll\u00f6in yksil\u00f6n voimavaroihin ja selviytymiskeinoihin keskittyminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Hoitomuodossa keskityt\u00e4\u00e4n my\u00f6s identiteettiin ja sen uudelleenrakentamiseen. (Laguna Collective &amp; Cyprus Refugee Council METS \u2013 Open Groups Manual.). Ryhm\u00e4ss\u00e4 on viisi kertaa, joiden teemat ovat yhteys muihin, toivo, identiteetti, merkityksellisyys ja voimaantuminen. K\u00e4ytin my\u00f6s itse t\u00e4t\u00e4 menetelm\u00e4\u00e4, kun olin vapaaehtoisty\u00f6ss\u00e4 psykologina Boat Refugee Foundation -j\u00e4rjest\u00f6n kautta.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>S<strong>ovellettavissa my\u00f6s Suomen kontekstissa<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Pakolaisleireill\u00e4 kehitetyt psykososiaalisen tuen muodot ovat osin sovellettavissa my\u00f6s Suomen kontekstissa. Vastaanottokeskuksissa odotusajat ovat nykyisin pitki\u00e4, ja ihmiset el\u00e4v\u00e4t voimakkaan stressin alaisina. N\u00e4in ollen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 keskitty\u00e4 turvapaikanhakijoiden selviytymiskykyihin. Pakolaisten kanssa toimiville henkil\u00f6ille voidaan opettaa esimerkiksi psykologisen ensiavun menetelmi\u00e4. Resilienssin korostaminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Lis\u00e4ksi koko EU:ssa tarvitaan uudenlaista politiikkaa koskien turvapaikanhakijoita, koska nykyinen turvapaikanhakuj\u00e4rjestelm\u00e4 heikent\u00e4\u00e4 kaiken muun lis\u00e4ksi my\u00f6s turvapaikanhakijoiden mielenterveytt\u00e4.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>L\u00e4hteet<\/p>\n\n\n\n<p>Hernandez-Plaza S., Alonso-Morillejo, A., Pozo-Munos, C. Social Support Interventions in Migrant Populations. The British Journal of Social Work, Volume 36, Issue 7, October 2006, Pages 1151 \u2013 1169,&nbsp;<a href=\"https:\/\/doi.org\/10.1093\/bjsw\/bch396\">https:\/\/doi.org\/10.1093\/bjsw\/bch396<\/a>&nbsp;Published: 17 November 2005<\/p>\n\n\n\n<p>Laguna Collective &amp; Cyprus Refugee Council METS \u2013 Open Groups Manual (saatavilla Laguna Collectiven kautta METS-koulutuksen k\u00e4yneille). Ks. my\u00f6s&nbsp;<a href=\"https:\/\/lagunacollective.nl\/en\/development\/\">https:\/\/lagunacollective.nl\/en\/development\/<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>Dietrich Munz and Nikolaus Melcop: The psychotherapeutic care of refugees in Europe: treatment needs, delivery reality and recommendations for action.&nbsp;Eur J Psychotraumatol. 2018; 9(1): 1476436. Published online 2018 Jun 25. doi: 10.1080\/20008198.2018.1476436<\/p>\n\n\n\n<p>Skogberg, Natalia, Mustonen, Katri-Leena Koponen, P\u00e4ivikki Tiittala, Paula Lilja, Eero, Ahmed Haji Omar, Awa, Snellman, Olli, Castaneda, Anu E. (toim) Turvapaikanhakijoiden terveys ja hyvinvointi. Tutkimus Suomeen vuonna 2018 tulleista turvapaikanhakijoista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Helsinki 2019 (https:\/\/www.julkari.fi\/bitstream\/handle\/10024\/138298\/URN_ISBN_978-952-343-351-9.pdf?sequence=1&amp;isAllowed=y)<\/p>\n\n\n\n<p>Helena Smith in Athens: Why Greece\u2019s expensive new migrant camps are outraging NGOs. Guardian. Sun 19 Sep 2021 (https:\/\/www.theguardian.com\/world\/2021\/sep\/19\/why-greeces-expensive-new-migrant-camps-are-outraging-ngos)<\/p>\n\n\n\n<p>Willemine van de Wiel, Carla Castillo-Laborde, I. Francisco Urz\u00faa, Michelle Fish &amp; Willem F. Scholte: Mental health consequences of long-term stays in refugee camps: preliminary evidence from Moria BMC Public Health volume 21, Article number: 1290 (2021) (https:\/\/bmcpublichealth.biomedcentral.com\/articles\/10.1186\/s12889-021-11301-x)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Pakolaisleireill\u00e4 el\u00e4v\u00e4t turvapaikanhakijat joutuvat siet\u00e4m\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4rimm\u00e4ist\u00e4 psyykkist\u00e4 stressi\u00e4. Leireill\u00e4 tarjottavassa psyko-sosiaalisessa tuessa pit\u00e4isikin keskitty\u00e4 ihmisten resilienssin lis\u00e4\u00e4miseen. Euroopassa on juuri nyt paljon pakolaisia sek\u00e4 Ukrainasta ett\u00e4 muista maista, ja heid\u00e4n mielenterveytens\u00e4 hoitaminen on yh\u00e4 puutteellista. EU:n poliittiset p\u00e4\u00e4t\u00f6kset vaikuttavat suoraan turvapaikanhakijoiden mielenterveyteen. Erityisesti V\u00e4limeren tilanne on puhututtanut useamman vuoden, ja erityisesti Kreikkaan, Italiaan, Espanjaan sek\u00e4 [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"class_list":["post-2272","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-psvn-jarjestoblogi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vastuu.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2272","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vastuu.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vastuu.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuu.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuu.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2272"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/vastuu.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2272\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2280,"href":"https:\/\/vastuu.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2272\/revisions\/2280"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vastuu.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2272"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuu.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2272"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vastuu.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2272"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}