Palestiinalaispakolaisten arjen epävarmuudet ja tulevaisuuden näkymät -seminaarissa 20.10.2021 käsiteltiin palestiinalaisten tilannetta monelta kannalta.
Antropologi Tiina Järvi pohti esityksessään, kuinka palestiinalaisten pakolaisuuden pitkittyminen jo yli 70 vuoden on ymmärrettävissä. Sen taustana on vuonna 1948 alkanut asutuskolonialistinen liike. Juutalaiset katsoivat olevansa Palestiinaan tullessaan oikeutettuja vaihtamaan sen väestön, poistamaan palestiinalaiset ja asettumaan itse tilalle. Tämä on edelleen vallitseva ideologia. Siksi pakolaisuus jatkuu.
Tiina Järven tutkimuksessa keskeiseksi Libanonin, Jordanian ja Länsirannan palestiinalaisten ajatuksissa osoittautui toive paremmasta elämästä. Vanhemmilla on halu saada lapset koulutetuiksi. Palestiinalaiset ovat perinteisesti arvostaneet koulutusta ja olleet alueella hyvin koulutettu ryhmä. Nyt lapset näkevät, etteivät kouluja käyneet pääse töihin ja kysyvät, kannattaako käydä koulua. Kun arki on työlästä, rajoitettua ja uhkaavaa, varjostaa se tulevaisuuden näkymiä. Maastalähtö on tullut tavaksi ajatella tulevaisuutta. Toiveena on löytää paikka, jossa on hyväksytty ja voi ponnistella oman elämänsä parantamiseksi. Kansallinen tavoite paluusta Palestiinaan on ajatuksissa mukana myös. Paluu merkitsee monia asioita, vapaata liikkumista, pääsyä Jerusalemiin, meren rannalle, opiskelupaikan valintaa.
Psykologien Sosiaalinen Vastuu ry:n puheenjohtaja Miranda Koskinen esitteli järjestön kollektiivisen taustan ja toimintaverkostoa. Varsinaisia jäseniä ovat Psykologiliitto, Psykologinen Seura ja Suomen Psykologian Opiskelijain Liitto. Psykologiliitto ja sen paikalliset yhdistykset tukevat psykososiaalista kehitysyhteistyötä Libanonissa. PSV:llä on toimintaryhmiä useilla paikkakunnilla. Lähi-idän tilanteeseen PSV tutustuu myös Eurooppa-Välimeri (euromed)-akselilla Anna Lindh-säätiön Suomen osaston jäsenenä. Global Clinicin vapaaehtoistyössä paperittomien tukemiseksi on mukana useita PSV:n aktiiveja.
PSV:n Libanonin työn koordinaattori Sirkku Kivistö kertoi PSV:n 1984 alkaneesta työstä palestiinalaisen järjestön kanssa Libanonissa. Libanon-työryhmä oli aloittanut sosiaalityöntekijöiden työn tukemisesta. Kumppanin 1990-luvun puolivälissä esittämään pyyntöön auttaa mielenterveysohjelman perustamisessa vastattiin myöntävästi. Jo yli 20 vuotta on oltu mukana mahdollistamassa perheneuvolapalveluita lapsille. Kuntoutuskummitoiminta erityislapsille aloitettiin 2010 perheneuvoloiden pyynnöstä. Ulkoministeriö on tukenut useita kehitysyhteistyöjaksoja. Oma työ ja varainhankinta kummikeräyksillä ovat kuitenkin työn perustana. Kuntoutuskummit auttavat perheitä erityislasten koulutuskuluissa. Tällaisella tukimuodolla osallistutaan Tiina Järven mainitsemaan hyvän elämän edellytysten luomiseen myös erityislapsille.
Tilaisuudessa herätettiin kysymys, miten olisi hyvä kertoa suomalaisille yhteistyöstä palestiinalaisten kanssa. Todettiin, että harva tietää palestiinalaisten historiasta ja asia tuntuu kaukaiselta. Silloin valokuvat heidän arjestaan voivat kiinnostaa. Konkreettisten asioiden kautta tulee tuntu, että palestiinalaisilla on samat tarpeet ja toiveet kuin meillä itsellämme.
PSV:n viestintätapa on koettu asialliseksi. Mainittiin, että pitkäjänteisestä työstä on välittynyt uskoa siihen, että eteenpäin mennään. Avun perillemenosta on saatu tietoa. Seminaarissa kannustettiin pitämään teemaa jatkuvasti esillä, koska palestiinalaisten toive hyvän elämän edellytysten varmistamisesta jää helposti unohduksiin maailman muiden kriisiuutisten taakse.