Libanon blogi

Äidit yhteistyökumppaneina Saidan perheneuvolassa

syyskuu 27, 2020
Äitien ryhmä Saidan perheneuvolassa psykologi Layal Khalifen johdolla.

Psykologien Sosiaalinen Vastuu ry:n käynnissä olevan (2019-2020), tukeman kehitysyhteistyöhankkeen nimi on Monitarpeisten ryhmien mielenterveystyö: moniammatillista yksilö- ja yhteisötyötä. Sillä mahdollistetaan lapsille ja heidän perheilleen mielenterveyspalvelut. Perheneuvoloiden toimintapolitiikan mukaisesti lasten vanhempia pidetään yhteistyökumppaneina lasten hoidossa ja kuntoutuksessa. Joskus vanhemmilla on tarvetta saada itselleen pohdintamahdollisuutta vanhemmuuden asioissa.

Kotona-aikana perheneuvolat jatkavat toimintaansa ja suojaohjeita noudatetaan tarkasti. Äitiryhmä kokoontui kesäkuusta syyskuun puoliväliin asti.

Kiitos kaikille perheneuvolatyötä tukevilla lahjoittajille, perheneuvolakummeille. Perheet elävät Libanonin talousromahduksen, sähkön ja jätehuollon infrastruktuurikriisien, pandemian ja räjähdysten takia entistäkin vaikeammassa tilanteessa. PSV näkee perheneuvoloiden työn vanhempien kanssa äärettömän tärkeänä lasten hyvinvointia turvaavana työnä. Kiitos Layalille ja koko perheneuvolan tiimille.

Tervetuloa mukaan perheneuvolakummiksi! Ota yhteys koordinaattori Sirkku Kivistöön sähköpostitse libanon (at) vastuu.fi.


Libanonin monikerroksinen kriisi – eniten kärsivät pakolaiset

elokuu 25, 2021

Yhteistyöjärjestö Beit Atfal Assumoud on koonnut kuvausta nykytilanteesta Libanonissa.

Turvallisuus- ja taloustilanne Libanonissa 16.8.2021.
https://vastuu.fi/wp-content/uploads/2021/08/Libanonin_monikerroksinen_kriisi_elokuu_2021.pdf


Toimintapäivä Saidan perheneuvolassa

kesäkuu 11, 2021

Saidan perheneuvolan johtaja Mariam Sleiman lähetti runsaasti 4.6.2021 pidetyn toimintapäivän kuvia. Perheneuvolan sosiaalityöntekijät olivat valmistelleet askartelu- ja pelitehtäviä lapsille ja heidän äideilleen. Kun kuvia katsoo, hämmästyttää niistä näkyvä keskittyneisyys ja yrittäminen. Perheneuvola on selvästi pystynyt luomaan lapsille ja vanhemmilleen mieluisan ja turvallisen paikan.


Korona-aikana lähetellään kortteja

kesäkuu 2, 2021

On tärkeää ilahduttaa ihmisiä yhteydenotoilla. Taiteilija Eero Caselius on Beit Atfal Assumoudin lasten kummitoiminnassa mukana. Hän on lahjoittanut maalauksiaan ja toinen kummi, OFFSET-painon omistaja, on painanut neljän kortin sarjan. Osta kortteja, lähettele niitä, voit antaa lahjaksikin, kaikki ovat iloisia. Korttien myynti on samalla varainhankintaa Libanonin työlle. Kiitokset!


Beit Atfal Assumoudin lapset 11.5.2021 YK:n pääsihteeri António Guterresille

toukokuu 11, 2021

Libanonin pakolaisleirien lasten nimissä Beit Atfal Assumoudin lapset Beirutin Shatilan ja Bourj el-Barajnehin leireistä ovat kirjoittaneet YK:n pääsihteeri Guterresille. He vetoavat pääsihteeriin,  että hän suojelisi heidän urheita siskojaan ja veljiään Jerusalemissa ja muualla Palestiinassa. Pääsihteerin tulisi lasten mielestä päättää toimista, joilla suojellaan lapsia Israelin raaoilta ja rasistisilta hyökkäyksiltä, joista viimeisin juuri oli Pyhässä kaupungissa. YK:n on tuomittava ja lopetettava tällaiset hyökkäykset ja pantava palestiinalaisia kohtaan tehtyjen rikosten tekijät vastuuseen. Myös lasten suojelun ja lasten oikeuksien kansainvälisten sopimusten ja oikeuden loukkaajat on saatettava vastuuseen. Erityisesti on huolehdittava lasten oikeudesta turvalliseen elämään kotimaassaan. 

Lapset muistuttavat pääsihteeri Guterresia Gazan lasten kärsimyksistä ja heidän oikeuksiensa loukkaamisesta epäoikeudenmukaisen piirityksen oloissa. Samoin lapset tuovat pääsihteerille esiin vaatimuksensa Länsirannan lasten tilanteesta, jotka altistuvat siirtokuntalaisten ja miehityssotilaiden rasismille ja julmuuksille. He muistuttavat  pakolaisleireissä elävien lasten kärsimyksistä, jotka johtuvat heidän paluuoikeutensa kieltämisestä. 

Kirjeen luovutuspaikka: UN ESCWA rakennus Riad al Solh aukio, Beirutin keskusta

”Herra Guterres, kuinka YK ja maailma voi jättää kokonaisen ihmisryhmän elämään alistettuina ja haavoittuvina apartheid-hallituksen alla toistuvasti dokumentoitujen ihmisyyttä kohtaan tehtyjen rikosten armoille”, päättävät lapset vetoomuksensa.
(Kirjeen referoinut Sirkku Kivistö)


Kuntoutuskummit kutsuvat tapaamiseen

huhtikuu 19, 2021
Sydämellisesti tervetuloa

PSV:n kautta 17 erityislapsella on Suomesta kuntoutuskummit. Vantaan rauhanpuolustajien kuntoutuskummiryhmä kutsuu kiinnostuneita tapaamiseen 26.4.2021 klo 17.30, jossa kuullaan kummipoika Ryadin kuulumiset. Kuntoutuskummit turvaavat erityislapsen koulunkäyntiä.

Linkki Skype-tilaisuuteen on https://join.skype.com/nS6XB2p0o9hM


Vaikuttamistyötä 2.4. maailman autismitietoisuuden päivänä

huhtikuu 2, 2021

Yheistyöjärjestö Beit Atfal Assumoudin perheneuvolat kampanjoivat perheiden ja perheneuvoloiden henkilökunnan kanssa 2.4. autismikirjon lasten parempien koulutus- ja hyvinvointimahdollisuuksien puolesta.


Äitienpäivän valmistelua Saidan perheneuvolassa

maaliskuu 27, 2021

Mikä keskittyminen, mikä tyytyväisyys! Perheneuvolan johtaja Mariam Sleiman lähetti kuvia äitienpäiväkorttien valmisteluhetkestä Saidan perheneuvolassa.

Libanonissa äitienpäivä on jo 21.3.2021. PSV:n Jyväskylän ryhmä oli kartuttanut perheneuvolan kassaa lasten toimintatarvikkeiden ostamista varten. Kynät ja paperit ovat nousseet huippuhintoihin talousromahduksesta kärsivässä Libanonissa. Kun PSV:n yhteistyöjärjestö saa avustukset euroina perille, on jyväskyläläisellä rahalähetyksellä ostoarvoa.

FI33 8000 1900 7035 30, viite 1656
Keräyslupa RA/2020/1295

Pojalta kukkakortti äidille
Keskittynyttä työskentelyä – tässäkin ehkä paperitarvikkeita, joiden hankintaan PSV-Jyväskylän aktiivit keräsivät rahaa.
Eikös tullutkin hyvä! Sydämellinen.
Hyvä keskittyminen
Pojat ja tytöt – kummatkin valmsitavat ädille kortin
Korttiaskartelussa tarvitaan myös malleja.
Pienissä ryhmissä, maskit kasvoilla – turvallista työskentelyä
Työvälineitä opitaan käyttämään.
Onnea ja iloa.
Minäkin onnistuin
Saidan perheneuvolan kerhohuone on alakerrassa
Äiti saa kortin

Luonnos toimintakertomukseksi vuodesta 2020

tammikuu 30, 2021

Ahkera, ankara oli vuosi 2020 PSV:n kehitysyhteistyöhankkeessa. Olisi hyvä jos siitä jäisi kunnon toimintakertomus muistoksi. Saako luonnoksesta selvää? Kommentit osoitteella libanon@vastuu.fi

PSV:n toteutti Libanonissa 2019-2020 UM:n rahoittamaa ”Monitarpeisten ryhmien mielenterveystyö: moniammatillista yksilö- ja yhteisötyötä” -hanketta. Hankkeella mahdollistettiin palestiinalaisille lapsille perhe- ja yhteisökeskeiset mielenterveyspalvelut Beit Atfal Assumoud (BAS) -järjestön Saidan ja El Bussin (Tyyroksen) perheneuvoloissa sekä erityislasten osalta Beirutin perheneuvolassa.

PSV auttoi BAS:n mielenterveysohjelmaa useilla tavoitealueilla: hyvä hoito perheneuvolassa, erityislasten koulutus ja kuntoutus, mielenterveyspalvelun koordinointi ja kehittäminen. Lisäksi hanke levitti monin keinoin tietoa Suomeen palestiinalaislasten ja perheiden oloista Libanonissa. Työstimme itse ja myös perehtyneen journalistin yhteistyöavulla sosiaalityöntekijöiden perheiltä keräämästä kertomusaineistosta ajankohtaisia kuvauksia suomalaiselle lukijakunnalle. Palestiinalaisten lisääntyneen työttömyyden ja maan talouskriisin aiheuttamiin ruokaturva- ja pandemialta suojautumisen tarpeisiin PSV vastasi humanitaarisilla avustuskeräyksillä. Mahdollistimme kuntoutuskummien yhteydenpitoa kummilapsiin.

Etelä-Libanonin (Saidan ja El-Bussin) perheneuvoloiden moniammatilliset työryhmät hoitivat kertomusvuonna kaikkiaan 585 lasta, joista 66 % oli poikia. Lapsista 195 oli uusia. 76 % oli Libanonin palestiinalaisia, muut Syyriasta paenneita palestiinalaisia ja syyrialaisia sekä libanonilaisia lapsia. Pandemian alkuvaiheessa palestiinalaisleirit säästyivät koronatartunnoilta (1). Tilanteen muuttuessa perheneuvolat ovat ottaneet suojatoimet käyttöön ja kuntouttavat lapsia osaksi etäyhteyksien avulla tehtävien ja videoiden avulla. Hanke tiivisti vuorovaikutusta perheneuvoloiden henkilöstön kanssa kannustavien kirjeiden ja soittojen avulla (2). 

Hoitojen hyödyllisyyttä arvioitiin perheneuvoloista saatujen kertomusaineistojen avulla (3,4,5). Lokakuussa vanhemmille tehtiin palautekysely. Vastaajat raportoivat hyötyneensä vanhempina saamastaan tuesta: moni koki, että on oppinut kärsivällisyyttä, lapsen haasteiden ymmärtämistä ja uudenlaisia keinoja toimia niiden kanssa. Asiakastyytyväisyys oli erittäin korkeaa: kaikki vastaajat olivat erittäin tyytyväisiä, ja yli 90% koki saaneensa tarpeeksi tukea (6)

Saidan perheneuvolasta saatujen viiden päättyneen puheterapian raporteista tuli esiin, että kaikkien lasten kyky kommunikoida ja olla vuorovaikutuksessa lisääntyi puheen ja kielen kehityksen kautta oleellisesti. Jo työskentely ennen varsinaisen puheterapian alkamista lisäsi lasten sosiaalisia taitoja, kykyä vuorovaikutukseen ja yhteistoimintaan yleensä. Kun puheterapian tuloksena oli puheen ymmärtämisen ja tuottamisen kehittyminen sekä sanavaraston kasvaminen, mahdollisuudet muuhun oppimiseen oli luotu. Tulosten saavuttaminen motivoi äitejä uudenlaiseen vuorovaikutukseen lasten kanssa ja tukemaan saavutettujen tulosten pysyvyyttä (7). Saidan ja El-Bussin perheneuvoloissa puheterapeutit ohjasivat kolmea Phoenicia-yliopiston puheterapeuttiopiskelijaa.

Erityisopetusta tai -kuntoutusta oli järjestetty 143 erityislapselle kaikkien viiden perheneuvolan hoidossa olevista lapsista. Osalla erityislapsista koulutuskulut tulivat hankerahoituksesta, mutta 17 lapsella oli suomalaiset kuntoutuskummit (78 henkilöä). PSV saa vuosittain kuntoutuskummilasten kertomukset ja niistä tehdään yhteenveto (8,9).

Mielenterveyspalvelua kehitettiin hankekauden aikana. Hankeavustuksella jokaiseen perheneuvolaan hankitut tietokoneet ja ohjelma mahdollistivat toiminnan dokumentoinnin entistä paremmin. Sosiaalityöntekijöiden stressinsäätelyn kouluttajakoulutus toteutettiin pandemian vuoksi 2020 Nina Lyytisen etäohjauksella paikallista psykologikouluttajaa tukien. Anna Tienhaara ja Reetta Puuronen keräsivät tietoa koulutuksen evaluoinnin pohjaksi (10) . Perheneuvoloiden henkilökunta kehitti pandemian alettua etätyökäytännöt, loivat kuntoutusta tukevat aineistot ja videot ja pitivät yhteyttä perheisiin puhelimitse. Vastaanotoille pidettiin huolta virustartunnan ehkäisystä. Sosiaalityöntekijät ja terapeutit tukivat perheitä henkisesti myös videoilla tietoa jakaen. Myös lapsia perehdytettiin tartuntojen ehkäisyyn (11).

Perheneuvoloiden toimintapolitiikkaa uudistettiin monitarpeisten ryhmien mielenterveysvaikeuksiin vastaamiseksi ja ehkäisevän työn kehittämiseksi. Vuoden aikana valmistui päivitetty 6-kohtainen mielenterveystyön strategia ja laadittiin pohjat jokaisen työntekijäryhmän työkuvista (12).  Mielenterveystyön koordinaattori teki 3-5 toimipaikkakäyntiä perheneuvoloihin ja keskusteli jokaisen perheneuvolan henkilökunnan kanssa uuden strategian toimeenpanosta. Työohjelma on tehty kolmevuotiseksi.

Suomessa hankkeen koordinoinnista vastasivat Sirkku Kivistö ja Veera Nieminen. Vuonna 2019 perustettiin hanketyöryhmä, jonka 20 jäsentä seurasivat hanketta ja osallistuivat siihen liittyviin tehtäviin. Hanketyöryhmän kokouksia pidettiin kolme, joista yhteen osallistui myös BAS:in mielenterveysohjelman koordinaattori ja psykologi kanssa. Hanketyöryhmän koordinaattorit kirjoittivat tammi-syyskuussa 21 sähköpostiviestiä hanketyöryhmän jäsenille, kunnes loka-joulukuussa siirryttiin kuukausikirje-käytäntöön.  Hankematkoja tehtiin kaksi, 15.-19.1., jolla oli mukana myös Lääkärin sosiaalinen vastuu LSV:n edustaja tutustumassa kohteeseen mahdollista myöhempää yhteistyötä varten. Toinen hankematka tehtiin 19.-23.2.2020 (13).  Hankematkalaiset kuljettivat Solidaarisuussilmukka-verkoston lahjoituksina neuleita sosiaalityön kautta perheille jaettavaksi. 

Hanketyöryhmän kokemuksia hankekaudesta kartoitettiin joulukuussa 2010. Vastaajien mielestä he ovat oppineet kehitysyhteistyön hankehallinnon, hankkeen toimintaympäristön ja kulttuurin asioista sekä yhteistyöstä kumppanijärjestön kanssa (14). 

PSV järjesti Vammaiskumppanuus ry:n World Vision Finlandin ja ulkoministeriön kanssa 22.1.2020 seminaarin ”Vammaiset henkilöt ja mielenterveys kehitysyhteistyössä ja humanitaarisessa avussa” ja Sirkku Kivistö osallistui vammaistyötä tekevien kehitysyhteistyöjärjestöjen vertaisopintopiiriin.  Ammatillisten rauhanjärjestöjen kanssa järjestettiin seminaari ”Maailmanrauha vaarassa” 4.11.2020 Musiikkitalossa Helsingissä. Kolmessa muussa yleisötilaisuudessa esiteltiin PSV:n Libanonin hanketta, samoin vastuu.fi -sivujen Libanonin blogissa ja facebook-sivulla (975 seuraajaa). 

Libanonin kriisien vuoksi entistä ahtaammalle joutuneiden palestiinalaisperheiden avustamiseksi toteutettiin kauden aikana 8 humanitääristä avustuskeräystä, joiden tuotto oli yhteensä 12 942 € (raportit 15, 16, 17).

Yhteistyökumppaneita olivat Arabikansojen ystävyysseura ry, Lääkärin sosiaalinen vastuu ry, Vammaiskumppanuus ry, Palestiinalaisedustusto Helsinki, Globaali Sosiaalityö ry, Setlementti Tampereen Didar -yksikkö, Suomen YMCA:n Liitto, Inter-Cultur ry. Erityislasten kuntoutuskummiasioissa yhteistyötahoja ovat italialainen Christian Codrai Foundation ja sveitsiläinen Palestinian Children PALCH. BASin mielenterveystyön kapasiteetin vahvistamistyötä tehdään yhdessä Norwegian Aid Committee NORWACin kanssa. Beit Atfal Assumoudin palveluissa on myös Syyriasta paenneita lapsia. Suomi-Syyria ystävyysseura antaa asiantuntija-apua tilanteiden arviointiin. PSV on Anna Lindh -säätiön Suomen eli Euro-Välimeri dialogiverkoston jäsen. 

Hankekauden jälkeen Libanonin tukitoiminta jatkuu ilman ulkoministeriön kehitysyhteistyötukea. PSV jätti 30.3. jatkohankehakemuksen ajalle 2021-2024. Hakemukseen tuli kielteinen päätös 30.6.2020. Jätetty oikaisuvaatimus ei muuttanut ulkoministeriön päätöstä (18). Hanke päätetään vuodelta 2020 siirtyneen avustussumman mukaisesti. PSV palaa yhteistyöhön Beit Atfal Assumoudin kanssa oman keräystoiminnan resurssein. 

Liitteet

1) Kivistö S ja Behm K: Hyviä uutisia Libanonista: korona ei ole levinnyt palestiinalaispakolaisten leireihin. ( http://lahi-itanyt.fi/nyt/hyvia-uutisia-libanonista-korona-ei-ole-levinnyt-palestiinalaispakolaisten-leireihin/). 

2) Toivotan teille voimia – kannustuskirjeitä yhteistyöjärjestö Beit Atfal Assumoudin työntekijöille

 (https://vastuu.fi/?p=1859)

3) Raittila J.: Yhteisöllistä tukea korona-arjessa: Libanonin pakolaisäidit kertovat (https://vastuu.fi/?p=1675

4) Puuronen R.: Pakolaisleirin isien tilanteesta pandemiaeristyksessä (https://vastuu.fi/?p=1750)

5) Kivistö S.: Äidit yhteistyökumppaneina Saidan perheneuvolassa (https://vastuu.fi/?p=1840)

6) Nieminen V., Tienhaara A. Palautekysely vanhemmille perheneuvolapalveluista. (https://vastuu.fi/?p=1947)

7) Palonen, K. Puheterapia vuorovaikutuksen ja oppimisen mahdollistajana. Viiden lapsen puheterapia Saidan perheneuvolassa (https://vastuu.fi/?p=1928)

8) Nieminen V: Erityislasten vuosi 2019 – 2020 (https://vastuu.fi/?p=1934&preview=true

9) Erityislasten huoltajilta kiitokset välittämisestä (https://vastuu.fi/?p=1758)

10) Nina Lyytinen Maailman mielenterveyspäivänä Libanonin palestiinalaisista (https://vastuu.fi/?p=1847)

11) Stay at home! -video

12) Palonen, K. Toimenkuvista yhtenevyyttä ja laatua perheneuvolatyölle (https://vastuu.fi/?p=1980)

13) Hankematkojen raportit: https://vastuu.fi/?p=1940)

14) Hanketyöryhmän kokemukset hankkeesta: https://vastuu.fi/?p=1958)

15) Kivistö, S. Helsingistä humanitaarista apua palestiinalaislapsille Libanoniin (https://hepsy.fi/2020/06/30/helsingista-humanitaarista-apua-palestiinalaislapsille-libanoniin/)

16) Oksa J. ”Palestiinalaisen erityislapsen hyvinvoinnin turvaksi Libanonissa” – raportti tukikeräyksen tuoton käytöstä kesällä 2020 (https://vastuu.fi/?p=1833)

17) Tyystjärvi K.: Äideiltä äideille. (https://vastuu.fi/?p=1890)

18) Ulkoministeriö hylännyt PSV:n oikaisuvaatimuksen kehitysyhteistyöhankkeen hyväksymisestä (https://vastuu.fi/?p=1913)


Luonnos PSV:n Libanonin hankkeen toimintasuunnitelmaksi

tammikuu 30, 2021

PSV:n työ palestiinalaisjärjestö Beit Atfal Assumoudin kanssa Libanonissa

Vuoden työn tavoitellut tulokset 
Kiinnostus palestiinalaislasten ja -perheidensä tilanteisiin ja tuen tarpeisiin on lisääntynyt Suomessa, mikä näkyy lisääntyneenä maksavien tukijoiden joukkona (perheneuvolakummit, kuntoutuskummit, erilliskeräyksiin osallistuneet lahjoittajat)

Psykologien ja psykologiyhdistysten piirissä kiinnostus kehitysyhteistyöhän on kasvanut (yhdistykset tuoneet esiin tietotarpeita ja osallistuneet rahallisesti päättämiinsä hankkeisiin) 

PSV on löytänyt hyviä tapoja edistää palestiinalaislasten oikeuksia Libanonissa, erityisesti Lapsen oikeuksien sopimuksen kohtia 19, vanhempien vastuun tuki, 22 pakolaislasten apu ja suojelu samalle tasolle kuin muillakin lapsilla ja 23 erityislasten osallistumismahdollisuudet, koulutus ja itsenäisen elämän edellytykset

Kehitysyhteistyöhankkeen 2019-2020 siirtyvät tehtävät rahoituksineen hoidetaan päätökseen ja raportoidaan ulkoministeriölle.
Stressinsäätelyn kouluttajakoulutus sosiaalityöntekijöille viedään päätökseen pandemiarajoitusten muokkaamissa puitteissa.

Työn tekijäjoukko on vapaaehtoisesti, mutta sydämellä mukana
Muodostetaan perheneuvola- ja erityislasten kuntoutuskummitoiminnalle hanketyöryhmä, joka toimii työn laadunvalvonnassa, ideoiden tuottamisessa, keräysten käynnistämisessä, huolehtii raportoinnista kummeille ja suurelle yleisölle.

Hanketyöryhmään muodostetaan eriaiheisia teemoja, mikä voi selkeyttää viestintää: Hankkeen opintotoimintaa varten BAS-opinto –sähköposti, BAS-tehtävät  -sähköposti, ajankohtaisten tehtävien esittely ja tehtävien työsuunnitelman aikataulutus BAS-Libanon kuukausi-info ja ideat -sähköposti

Lähi- tai etäkokouksia 4-5 vuoden mittaan

Tukiverkostosta huolen pitäminen
Kasvatetaan preheneuvolakummien määrää. Luodaan ”kummipsykologi” -toimintaa, joka sitoutuu keräämään  BAS:in perheneuvolapsykologien palkkauksen. 

Luvattujen tukimaksujen seuranta ja kontaktointi, jos sovituissa maksuissa katkoja.

Tapahtumat 
Musiikkiterapiakongressi Helsingissä kesäkuussa, johon tulee BAS:in psykologi-musiikkiterapeutteja ja PSV:llä on esitys. (https://www.jyu.fi/hytk/fi/laitokset/mutku/en/research/conferences/10-nordic-music-therapy-conference)

Paneli etäyhteyksin, jossa asiantuntijana sosiaaliantropologiasta väitellyt Tiina Järvi, joka on tutkinut erityisesti palestiinalaisnuorten tulevaisuustavoitteiden muodostumista arjen ja kansallisten teemojen ristipaineissa.

Päätavoitetta edistävät tapahtumat, joita työssä mukana olevilla syttyy ja joihin on järjestämishalukkuutta. 

Hallinnollisia asioita
Laaditaan hankkeen budjetti ja varaukset välttämättömiin menoihin (kirjanpito, tilntarkastus, toimistokulut). Huolehditaan raportoinnista ulkoministeriölle, rahankeräyksistä ja keräysraporteista Poliisihallitukselle, rahalähetyksistä Beit Atfal Assuoudille, informaatiosta lahjoittajille. informaatiotyöstä. 


Toimenkuvista yhtenevyyttä ja laatua perheneuvolatyölle

tammikuu 29, 2021

Beit Atfal Assumoud -järjestön mielenterveysohjelman strategia on uudistettu vuonna 2020. El Bussin perheneuvolan henkilökunta on valmistellut luonnokset toimenkuviksi, jotka liittyvät kiinteästi strategiasuunnitelmaan. Suunnitelma pohjaa yhteisöperustaiseen lähetymistapaan ja korostaa tiimityön merkitystä. Tämä näkyy myös toimenkuvaluonnoksissa samoin kuin pyrkimys kansainvälisiin standardeihin. Nyt nämä luonnokset on lähetetty perheneuvoloiden työntekijöille kommentteja varten.

Kirsti Palonen on tarkastellut strategiasuunnitelmaa ja toimenkuvaluonnoksia. https://vastuu.fi/wp-content/uploads/2021/01/BAS_toimenkuvat_290121-1.docx


Hanketyöryhmän jäsenten kokemukset hankkeesta ”Monitarpeisten ryhmien mielenterveystyö: moniammatillista yksilö- ja yhteisötyötä” 2019-20

tammikuu 29, 2021

Libanonissa toimivan kehitysyhteistyöhankkeen ”Monitarpeisten ryhmien mielenterveystyö: moniammatillista yksilö- ja yhteisötyötä” alkaessa tammikuussa 2019 koottiin 21 vapaaehtoisen PSV:n alaisuudessa toimiva ryhmä, joka on työskennellyt erilaisten hankkeeseen liittyvien tehtävien parissa. Osa vapaaehtoisista oli työskennellyt hankkeen parissa jo aiemmin, osa puolestaan aloitti uusina. Hanketyöryhmän toimintaa ovat koordinoineet verkostokoordinaattori Sirkku Kivistö sekä apulaiskoordinaattori Veera Nieminen. Työryhmän jäsenet arvioivat hanketyöskentelyä joulukuussa 2020.

Veera Nieminen kokosi kyselystä raportin. https://vastuu.fi/wp-content/uploads/2021/01/Hanketyoryhman-jasenten-kokemukset-hankkeesta-2019-2020-Raportti-1_2021.docx


Vapaaehtoisille hanketyöryhmän jäsenille annetaan todistukset


Palautekysely vanhemmille perheneuvolapalveluista

tammikuu 23, 2021

Vanhemmille tehdyssä palautekyselyssä vastaajat raportoivat hyötyneensä vanhempina saamastaan tuesta: moni koki, että on oppinut kärsivällisyyttä, lapsen haasteiden ymmärtämistä ja uudenlaisia keinoja toimia niiden kanssa. Asiakastyytyväisyys oli erittäin korkeaa: kaikki vastaajat olivat erittäin tyytyväisiä, ja yli 90% koki saaneensa tarpeeksi tukea.

https://vastuu.fi/wp-content/uploads/2021/01/The-parents-feedback-survey-concerning-Family-Guidance-service_FiPSR-report-11_2020.docx


Vuoden 2020 hankematkat Libanoniin

tammikuu 22, 2021

Hankematkoja tehtiin kaksi, 15-19. ja 19-23.2.2020

Matkraportit

Tammikuu 2020 https://vastuu.fi/wp-content/uploads/2021/01/Raportti-hankematkasta_tammikuu_2020_Veera-Nieminen.docx

Helmikuu 2020 https://vastuu.fi/wp-content/uploads/2021/01/Project-visit-from-Finland_February-2020.docx

Matkojen aikana valmisteltiin hanketta ajaksi 2021-2024. Hakemus jätettiin ulkomonisteriölle maaliskuun lopussa. Ulkoministeriöltä tuli kielteinen päätös, jota oikaisuvaatimuskaan ei muuttanut.


Puheterapia vuorovaikutuksen ja oppimisen mahdollistajana

tammikuu 22, 2021

Viiden lapsen puheterapia Saidan perheneuvolassa

Hoitopaikka: Beit Atfal Assumoud (BAS)/Saidan perheneuvola, Saida, Libanon

Puheterapeutti: Rita El Helou

Käytössä ollut aineisto: viisi Rita El Heloun kirjoittamaa raporttia puheterapian päätyttyä ja tiedot muista interventioista perheneuvolassa

– neljä poikaa, yksi tyttö[1]

– iältään 4-9 vuotta hoidon päättyessä

– puheterapian kesto: 6 kk – 4 v

– hoitokerrat: 25-70

Taustatietoja

Kahdesta lapsesta kerrotaan, että äidin raskausaika oli normaali, samoin synnytys. Kahden lapsen äideillä oli ongelmia raskauden aikana. Toinen äiti kertoi olleensa raskauden aikana hyvin stressaantunut. Hänen lapsensa oli syntyessään keltainen ja joutui keskoskaappiin 12 tunniksi. Lääkärit olivat kertoneet, että lapsella oli ylimääräistä nestettä päässä. Toisella äidillä oli raskauden aikana infektio, jonka laatua ei raportissa määritellä tarkemmin, ja hän käytti sen vuoksi runsaasti lääkkeitä. Synnytys oli kuitenkin normaali.

Yhdellä lapsella diagnosoitiin epilepsia, josta lääkärit olivat kuitenkin olleet erimielisiä. Joka tapauksessa hänelle määrättiin epilepsia- ja psyykenlääkitys. 

Yhdestä lapsesta ei ole raportoitu taustatietoja.

Kaikilla lapsilla oli erilaisia kehitysviivästymiä ja erityisesti viivästynyt puheenkehitys.

Perheneuvolan hoitoprosessi

Hoitoon tullessaan lapset olivat 3-5-vuotiaita. 

BASin perheneuvoloiden henkilökunta toimii moniammatillisena tiiminä, mikä näkyy näiden viiden lapsen hoidossa. Perheneuvolan käytäntönä on, että lastenpsykiatri tekee ensiksi arvion lapsen tilanteesta, minkä jälkeen tehdään hoitosuunnitelma tiimin kokouksessa. 

Hoitosuunnitelmassa kaikilla lapsilla oli puheeseen ja kieleen liittyviä tavoitteita: kehittää kommunikaatiokykyä ja puhutun kielen taitoja. Tavoitteena oli myös käytännöllisten elämäntaitojen lisääminen. Lisäksi pisimpään jatkuneen hoidon tavoitteena mainittiin riippumattomuuden lisääminen ja yhden lapsen kohdalla tavoitteena oli käyttäytymisen hallinta.

Jokaisella näistä viidestä lapsesta oli puheterapian lisäksi muita terapioita: neljällä psykologin musiikkiterapia ja samoin neljällä psykomotorinen terapia. Vanhempainohjausta on annettu osana terapiaa. Sosiaalityöntekijä on työskennellyt jokaisen perheen kanssa: kotikäyntejä 2019-2020 lasten kotona 4-15 ja niiden lisäksi tapaamisia perheneuvolassa 3-12.

Saaduista tiedoista ei selviä, ovatko lasten saamat hoidot olleet samanaikaisia vai peräkkäisiä. Yhdessä raportissa todetaan, että lapsi ohjattiin psykologille, koska puheterapia ei ensin onnistunut käyttäytymisongelmien vuoksi. Puheterapeutin oli vaikea tehdä alkuarviotakaan, koska ”hän oli yliaktiivinen, itki paljon, makasi lattialla ja löi päätään voimakkaasti joka puolelle”. Vasta lapsen rauhoituttua musiikkiterapian avulla puheterapia onnistui ja tuotti tulosta. Käyttäytymisongelmien häviäminen ja lievittyminen ovat sinällään jo merkittävä hoitosaavutus, mutta puheterapian toteutumiselle tämä on yksi edellytys. Kaikkien perheneuvolan työntekijöiden interventiot toimivat koordinoidusti samaan suuntaan tavoitteiden saavuttamiseksi.

Puheen ja kielen ongelmat hoidon alkaessa

Puheterapeutin raporteista erottuu kolme vaihetta: arviointi, edellytysten luominen varsinaiselle puheterapialle ja puheterapia.

Hoitoon tullessaan lapset eivät ymmärtäneet sanoja, joita käytettiin heidän arkiympäristössään, eivätkä yksinkertaisia kielellisiä ohjeita. He eivät pystyneet kommunikoimaan sanoilla, vaan käyttivät eleitä ja ääntelyä ilman sanoja. Äänteiden tuottamisessa oli ongelmia, yhden lapsen kohdalla todettiin, että tullessaan hoitoon neljävuotiaana hän äänsi oikein vain kuusi kirjainta. Useampi ei pystynyt jäljittelemään puheterapeutin äänteitä ja eleitä. 

Edellytysten luominen varsinaiselle puheterapialle

Lasten käyttäytymisongelmat olivat esteitä puheterapialle ja kaikkien kohdalla tarvittiin valmistelevaa työtä ennen kuin varsinainen puheterapia voi alkaa. Esimerkiksi yliaktiivisuus tai ujous tekivät vuorovaikutuksen ja yhteistoiminnan puheterapeutin kanssa mahdottomaksi ja näiden ongelmien kanssa oli ensimmäiseksi työskenneltävä. Tässä valmistelutyössä puheterapeutti sai apua muilta perheneuvolan työntekijöiltä. 

Kun yliaktiivisuus väheni ja lapsi rauhoittui, saatiin hoitotilanteeseen luotua sääntöjä. Yhteistyö mahdollistui. Lapsi pystyi noudattamaan puheterapeutin ohjeita ja suorittamaan tehtäviä loppuun.

Yhteistyö vanhempien, yleensä äidin kanssa oli myös tärkeä edellytys puheterapian alkamiselle ja tulosten saavuttamiselle. Kotona varmistuu, että puheterapiatulokset yleistyvät hoitotilanteen ulkopuolelle. Joskus luottamuksen saavuttaminen ja yhteistyösuhteen luominen terapeutin ja äidin välillä vaati aikaa. Tämä mainittiin erityisesti pisimpään jatkuneen puheterapian raportissa. Sosiaalityöntekijän työskentely perheiden kanssa nivoo perheyhteisöä antamaan oman panoksensa hoitoon.

Saavutettuja tuloksia

Puheterapian tuloksellisuus tulee esiin lasten passiivisen sanavaraston laajenemisena. Hoidon lopussa he pystyvät ymmärtämään yksinkertaisia ohjeita, jotkut monimutkaisiakin, sekä pitkiä lauseita. 

Yhdellä lapsella äänteiden prosessoinnin ongelmat korjaantuivat ja puhe tuli ymmärrettäväksi. Toinen pystyi terapian ansiosta puhe-elinten täsmällisiin liikkeisiin ja alkoi ääntää kaikki kirjaimet oikein.

Kaikki lapset edistyivät puheilmaisussa. Aiemmin vain elein ja ääntelyin kommunikoineet lapset pystyivät nyt puhekommunikaatioon, ilmaisemaan itseään kielellä ja osallistumaan keskusteluun. Yhdestä lapsesta mainitaan, että hän pystyy lähettämään WhatsApp-ääniviestejä.

Jotain hiottavaa joidenkin lasten kommunikaatiossa oli vielä hoidon päättyessä. Esim. lapsi, joka hoitoon tullessaan ei pystynyt katsekontaktiin, kehittyi tässä, mutta kykeni vain lyhyeen katsekontaktiin. Toisella lapsella oli edelleen joitakin ääntämisen ongelmia, mutta äiti jatkaa työtä niiden korjaamiseksi.

Puheterapian jälkeen

Vanhempainohjaus jatkuu kaikkien viiden lapsen kohdalla. Lapsista nuorin, 4-vuotias, osallistuu lapsiryhmätoimintoihin BASin toimintakeskuksessa Ein el-Helwehin pakolaisleirissä. Kolme lasta on erityisopetuksessa.

Päätelmiä

Perheneuvola nojaa hoidoissaan oleellisesti yhteistyöhön, niin myös puheterapiaan tulevien lasten kanssa. Yksittäisellä työntekijällä, tässä tapauksessa puheterapeutilla, on tukenaan perheneuvolan moniammatillinen tiimi (lastenpsykiatri, psykologi, sosiaalityöntekijä, psykomotorinen terapeutti), jonka koko ammattitaito otetaan tarvittaessa käyttöön. Tämä mahdollisti puheterapian sellaisten lasten kanssa, joiden käyttäytymisongelmat ja kotiolot tekivät aluksi sen mahdottomaksi.

Yhteistyö perheen kanssa oli oleellista hoidon aikana ja myös sen jälkeen hoitotulosten varmistamiseksi. Erityisesti äidin osuus yhteistyökumppanina on merkittävä. Hän saa ohjeita, miten harjoitellaan kotona. Sosiaalityöntekijän kotikäynneillä varmistetaan tarvittaessa perheen tuki hoitoprosessille.

Kaikkien lasten kyky kommunikoida ja olla vuorovaikutuksessa lisääntyi puheen ja kielen kehityksen kautta oleellisesti. Jo työskentely ennen varsinaisen puheterapian alkamista lisäsi lasten sosiaalisia taitoja, kykyä vuorovaikutukseen ja yhteistoimintaan yleensä. Kun puheterapian tuloksena oli puheen ymmärtämisen ja tuottamisen kehittyminen sekä sanavaraston kasvaminen, mahdollisuudet muuhun oppimiseen oli luotu. Tulosten saavuttaminen motivoi äitejä uudenlaiseen vuorovaikutukseen lasten kanssa ja tukemaan saavutettujen tulosten pysyvyyttä.

Yhteenveto: Kirsti Palonen


[1] Puheterapeutin hoidossa pojat ovat yliedustettuina. Vuonna 2019 BASin viidessä perheneuvolassa oli 428 lasta puheterapiassa. Heistä 71 % oli poikia ja 29 % tyttöjä. 

Kelan valtakunnallisessa lasten vaativan lääkinnällisen puheterapiakuntoutuksen selvityksessä (Kunnari S. ym 2018) todettiin, että sukupuolten välinen ero kuntoutusmäärissä on selkeä: pojat saavat huomattavan paljon enemmän puheterapiaa kuin tytöt. Se selittynee sillä, että pojilla kehitykselliset häiriöt ovat yleisempiä kuin tytöillä. On kuitenkin mahdollista, että tytöillä kehitykselliset häiriöt ovat alidiagnosoituja. 

Lähde: Kunnari Sari, Heikkinen Elisa, Loukusa Soile, Savinainen-Makkonen Tuula, Martikainen Anna-Leena ja Smolander Sini: Lasten vaativan lääkinnällisen puheterapiakuntoutuksen valtakunnallinen selvitys, (https://www.kela.fi/documents/10180/9663530/Lasten+vaativan+lääkinnällisen+puheterapiakuntoutuksen+valtakunnallinen+selvitys/750fcb48-c44f-4869-814d-bb12ede421b8)


Ulkoministeriö hylännyt PSV:n oikaisuvaatimuksen kehitysyhteistyöhankkeen hyväksymisestä

tammikuu 7, 2021

Tänään PSV sai tiedon jo 2.12.2020 UM:n tekemästä päätöksestä hylätä järjestön oikaisuvaatimus kielteiseen tukipäätökseen. Hakemus ei menestynyt riittävästi UM:n hakukierrokselle asettamien kriteerien puitteissa, eivätkä oikaisuvaatimuksessa esitetyt tiedot muuttaneet heidän arviotaan.

UM:n kymmensivuinen päätös:

https://vastuu.fi/wp-content/uploads/2021/01/UH2020-045268.pdf

Nyt jatketaan vuodelta 2020 jäljellä olevan avustuksen kanssa ja mietitään jatkoa. Tietenkin jatkamme perheneuvoloiden tukemista (perheneuvolakummitoimintaa) oman keräyksen turvin ja erityislasten koulutuksen tukemista (kuntoutuskummitoimintaa).

Päätös on tänään, 7.2.2021, ilmoitettu yhteistyöjärjestö Beit Atfal Assumoudille.

Beit Atfal Assumoudin johtaja Kassem Aina lähetti viestin uutisen saatuaan:

”I’m really shocked and frustrated too. I know that you have been working hard and exerting much efforts to continue supporting the mental health program. No matter how much we thank you, we will not be able to express our real honor to you.

However, let’s hope that we will succeed other donors for the future because we wont stop serving our people in the mental health program especially nowadays during Coronavirus crises where the psychological cases are increasing.

Many sincere thanks to Finnish-Arab Friendship Society and and Finnish Psychologists for Social Responsibility for their continuous support.”


Toimintauutisia Saidan perheneuvolasta

joulukuu 11, 2020

Beit Atfal Assumoudin (BAS) Saidan perheneuvola järjesti Ein el-Helwehin keskuksessa psykososiaalisen tukiryhmän erityisluokkien tytöille 26.10.-17.11. Sosiaalityöntekijä Mona Shaaban veti yhteensä kuusi istuntoa, kaksi viikossa. Psykologi Layal Khalifa toimi hänen työnohjaajanaan. Kokoontumisten aiheina olivat kommunikointi, kiusaaminen, nettikiusaaminen, varhainen avioituminen, murrosikä sekä jooga. BASin mielenterveysohjelma tukee muutenkin monin tavoin näiden luokkien tyttöjä.

Yhteisen tehtävän hahmottelua

Saidasta tulleen uutisen suomensi Kirsti Palonen


Erityislasten muistaminen Beirutin räjähdyksen jälkeen

joulukuu 10, 2020

Beirutin räjähdys 4.8.2020 vavahdutti myös kaupungin palestiinalaisyhteisöä. Psykologien Sosiaalinen Vastuu (PSV) ry sai yhteydenottoja ihmisiltä, jotka halusivat auttaa. PSV halusi kohdentaa avun yhteistyöjärjestö Beit Atfal Assumoudin (BAS) perheneuvolan hoidossa oleville perheille, joissa on erityislapsia. Avattiin keräystili ”Auta palestiinalaisia erityislapsia Beirutissa”.  Ensimmäinen lahjoituserä lähetettiin Beirutiin syyskuun lopussa. BASin sosiaalityöntekijät jakoivat käteisenä sadan erityislapsen perheelle 35 dollarin avustuksen. Kaksi kuukautta myöhemmin saatiin raportti, jossa jokaisesta sadasta avustuksesta oli kuittaus. Lisäksi raportti sisälsi tietoa lapsen ja vanhempien terveydestä, kansallisuudesta, perhekoosta ja asuinpaikasta. Niiden perusteella voitiin hahmotella kuvaa erityislasten tilanteesta Beirutin alueella.

Beirutin perheneuvolan palvelemien erityislasten terveysongelmista suurin osa kuuluu laaja-alaisiin kehityshäiriöihin ja lähes kaikilla on useampia ongelmia (67 %). Kehitysvammaisuus oli mainittu pääasiallisena vaikeutena 23 prosentissa, lisäksi oli aisti-, oppimis- ja itsesäätelyvaikeuksia sekä varhaisen vuorovaikutuksen häiriöitä 10 %. 

Useimmista perheistä (87/100) oli mainittu tieto vanhempien terveydentilasta. Valtaosa vanhemmista on terveitä (75%). Isillä on enemmän (18 %) terveysongelmia, myös kuolemia ja katoamisia, kuin äideillä (7 %). 

Lapset tulevat perheistä, joissa on kaikkiaan 510 jäsentä. Perhekoko vaihtelee 2-10 henkilöön, puolet on 4-5 hengen perheitä. Kolme neljännestä asuu Beirutin pakolaisleireissä, Shatilassa, Bourj el Barajnehissa ja Mar Eliasissa, muut leirien ympäristössä ja Beirutin lähiöissä. Kansallisuudeltaan he ovat Libanonissa asuvia tai Syyriasta paenneita palestiinalaisia (71 %), syyrialaisia (27 %) ja libanonilaisia (2%).  

Keräys viestitti perheille muistamista ja tukea, joka voi lievittää pelkoa ja toivottomuuden tunteita. Keräys jatkuu edelleen, koska maan huono taloudellinen tilanne, koronapandemia ja tuhoisa räjähdys on vienyt monien jo valmiiksi heikossa asemassa olevien perheiden voimavarat äärimmilleen. Räjähdys ei suoranaisesti raunioittanut leirejä, mutta vaikutus tulee töiden menettämisen ja toimeentulon romahtamisen kautta. 

Keräystili
Psykologien Sosiaalinen Vastuu
FI3380001900703530
Viitenumero 32308
Keräyslupa RA/2018/212

Osalla Beirutin perheneuvolan erityislapsista on pitkäaikaiset suomalaiset kuntoutuskummit, joiden apu mahdollistaa lapsille erityisopetuksen ja -kuntoutuksen. 

Agneta Kallström ja Sirkku Kivistö

7.12.2020


Äideiltä äideille

marraskuu 17, 2020

”I am the mother of the child Issam Hassan. I would like to write to you in this hard time that passes through the world due to the spread of the corona virus to make sure you are well and in good health”.

Sain kirjeitä Beirutista pakolaisäideiltä, joiden lapset ovat saaneet apua BAS-järjestön perheneuvoloista. Viidessä keskuksessa eri puolilla Libanonia on vuosien aja pystytty auttamaan Palestiinan pakolaisia, heidän lapsiaan ja perheitä. 

”Yacoub did a very great progress, he is calmer and more cooperative. That´s all because of your genrosity and help. Without you I would never be able to fund his education.”

Tärkeintä näille äideille on heidän lastensa hyvinvointi. Kirjeissä kerrotaan, miten lapset ovat edistyneet  esimerkiksi puheessa ja kirjoituksessa perheneuvolassa saamansa puheterapian avulla. Perheillä ei olisi ilman kuntoutuskummien tukea mahdollisuutta kustantaa lasten erityisopetusta.

Perhe on näiden palestiinalaisten turvaverkko. Palestiinalaisten asema Libanonissa on heikko, koska heillä ei ole kansalaisoikeuksia. Kun perheen lapset saavat järjestöjen kautta tukea, siitä hyötyy koko perhe. 

”Hamza is in good health, we are spending our time at home, studying on line all the home works which sent to us from the school.”

Koronapandemia on läsnä myös pakolaisleireillä. Koulut ovat kiinni, mutta järjestöjen tukemat erityislapset opiskelevat ohjatusti kotona on-line. Perheneuvoloiden työntekijät ovat jatkuvasti yhteydessä perheisiin. He varmistavat, että perheillä on kaikki kunnossa ja lasten kotityöt sujuvat.

Kotona touhutaan korona-aikana samoja asioita kuin suomalaisissakin kodeissa. Lapset tekevät tehtäviä, joita ovat saaneet perheneuvolasta. Kotona myös laitetaan yhdessä ruokaa ja siivotaan. Maria kirjoittaa ikävöivänsä koulua, mutta on iloinen siitä, että on saamansa tuen avulla pystynyt lukemaan pikkusisaruksilleen. Korona on myös lähentänyt perheenjäseniä toisiinsa. 

BAS-järjestön suomalaisena yhteistyöelimenä on Psykologien Sosiaalinen Vastuu ry (PSV). Me suomalaiset tuemme PSV:n kautta kummilapsia pakolaisleireissä. BAS-järjestön pääjohtaja Kassem Aina kirjoittaa: ”Kiitos myötätunnostanne ja siitä, että edustatte humanismia, joka ei tunne rajoja eikä esteitä”.

Kati Tyystjärvi
kahden lapsen kuntoutuskummi
Vantaa


Toivotan teille voimia – kirje yhteistyöjärjestö Beit Atfal Assumoudin työntekijöille

lokakuu 18, 2020

Beit Atfal Assumoud (BAS) -järjestön työntekijät ovat tiukilla sekä perheneuvoloissa että BASin muissa toimipisteissä. PSV:n hallitus pyysi perheneuvoloiden ja erityislasten tukijoita (kummeja) kirjoittamaan myötäeläviä ja rohkaisevia viestejä henkilökunnalle. Tässä alla erään tukijamme lähettämän kirjeen suomennos. Hän kertoo kirjoittaneensa niin, että kirje voidaan lukea lapsille. Kirje on jo jaettu perheneuvoloihin ja keskuksiin. Siitä on tullut ilahtunut kiitosviesti.

Päiväkodissa opetellaan englantia

Tutuille ja tuntemattomille ystävilleni Libanonissa!

Tänään lokakuun 14:ntenä 2020 muistelen menneitä ja elän toivoen parempaa tulevaisuudessa. Muistoissani palaan Libanoniin noin kahdeksan vuotta sitten.  Yhdessä Solidaarisuussilmukoiden kanssa minulla oli mahdollisuus vierailla siellä, olla vieraananne ja nauttia vieraanvaraisuudestanne. Toivo paremmasta tulevaisuudesta syntyy uskostani, että yhdessä pystymme enempään, voimme selvitä jopa sellaisista vaikeuksista, jotka ovat aivan liian suuria.

Ehdenin vaelluksella

Mieleeni nousee monia näkymiä ja tunteita tuolta matkalta, joka teki syvän ja unohtumattoman vaikutuksen. Muistan Bourj el-Barajnehin, Shatilan, Saidan, Wavelin, Baalbekin ja Ehdenin. Nimet saattavat vuosien myötä unohtua, mutta eivät ihmiset eikä työ, jota teette siellä hyvin vaikeissa oloissa.

Muistan ystävällisiä kasvoja, viisaasti ja erinomaisesti organisoitua työtä, tiloja, jotka olivat hyvin pieniä, mutta kauniisti koristeltuja ja lapsiystävällisiä. Tässä teille muutamia kuvavälähdyksiä tuolta matkalta!

Arvostan teidän työtänne, se on arvokasta ja se on vaikeaa. Toivotan teille voimia. Yhdessä voimme selviytyä, tuntea olomme turvalliseksi ja nauttia pienistä hyvistä arkisista asioista jokapäiväisessä elämässämme.

Nyt te ja me elämme erilaista aikaa – aikaa, jossa tulevaisuus on epävarma ja pelottava. Koronaeristyksen aikana täytin päiväni neulomalla sukkia ja virkkaamalla isoäidinneliöitä. Käsitöitä tehdessä ajatukset lentävät ja sitä miettii: “Kukahan tyttö, poika, isoäiti tai isoisä saakaan joskus nämä sukat? Mahtavatko ne sopia hänelle? Ilahtuuko hän? Pitävätkö sukat hänen varpaansa lämpöisinä?”

Kuinka suuri isoäidinneliöpeitosta tulee, sitä en tiedä? Jatkan neliöiden virkkaamista ja yhdistän ne peitoksi vasta kun COVID-19 on lakannut leviämästä. Sen jälkeen se lähetetään teille.

Koska tänään ei ole mahdollista lähettää teille paketteja Sirkku Kivistön tai jonkun muun mukana kuten aiemmin saattoi tehdä, lähetin teille muutamia kuvia, jotka näyttävät teille mitä on tulossa sitten, kun se on mahdollista. Ja uskoisin, että niitä tulee enemmänkin!


Maailman mielenterveyspäivänä Libanonin palestiinalaisista

lokakuu 10, 2020

Tänään vietetään Maailman mielenterveyspäivää. Sen teemana on kuunteleminen. Itse aloitin päivän kuuntelemalla Psykologien Sosiaalinen Vastuu ry:n (PSV) yhteistyöjärjestön Beit Atfal Assumoudin kahta mielenterveystyöntekijää. Kokoustin Libanoniin Zoomin välityksellä psykologi Maha Hodroujin, mielenterveyskoordinaattori Khawla Khalafin ja PSV:n taloudesta vastaavan Sirkku Kivistön kanssa. Agendalla oli tärkeä aihe: stressinsäätelyhankkeen kouluttajakoulutuksen muutos COVID-tilanteen vuoksi.
Me suomalaiset kouluttajat emme ole voineet matkustaa Libanoniin tämän vuoden aikana. Meillä ei myöskään ole tiedossa, milloin seuraava matka olisi mahdollinen. Tästä syystä muutimme koulutusta niin, että meillä on paikallinen kouluttaja, jota minä koulutan ja mentoroin Zoomin välityksellä. Maha Hodrouj, joka valittiin kouluttajaksi, on osallistunut useampiin stressinsäätelyvalmennuksiin ja on erinomainen kouluttaja. Olemme iloisia, että hän otti tehtävän vastaan.
Tilanne Libanonin palestiinalaisleireissä on todella huono. Libanonin taloudellinen tilanne on kriittinen. Elokuun räjähdys ja COVID ovat entisestään heikentäneet köyhien libanonilaisten ja pakolaisten asemaa maassa. Palestiinalaispakolaisten tilanne ei ole missään vaiheessa ollut hyvä, mutta tällä hetkellä tilanne on katastrofaalinen. Pakolaisperheistä suurimmalla osalla työt ovat loppuneet. Jos vielä on töitä, päiväpalkka on $2. Tällä rahalla ei perhettä elätetä. Nekin, joilla on vielä varaa ostaa ruokaa eivätkä ole täysin avustusten varassa, joutuvat pääsääntöisesti tyytymään vain esim. riisiin, ja ruokailu rajoittuu yhteen ateriaan päivässä. Perheillä ei myöskään ole rahaa lääkeisiin ja joitakin lääkeitä ei enää saa apteekista.
Leireissä ja Libanonissa yleisesti levottomuudet ovat lisääntyneet. Erilaiset taloudellisesta ahdingosta johtuvat tilanteet ovat altistaneet myös onnettomuuksille. Viimeksi eilen Beirutissa oli räjähdys, jossa neljä ihmistä menehtyi ja parikymmentä ihmistä loukkaantui. Tämä oli johtunut siitä, että bensaa yritettiin varastoida. Tänään yksi ihminen sai surmansa kaasusäiliön räjähdyksessä. Etelä-Libanonissa on ollut myös useita tulipaloja, johtuen ilmeisesti lämmöstä ja kuivuudesta. Tulipaloissa on tuhoutunut mm. oliivipuita.
Lapset ovat tällä hetkellä etäkoulussa. Etäkoulu on hyvä ja tärkeä, mutta köyhille palestiinalaisille mahdoton toteuttaa. Suurimmassa osassa perheitä ei ole tietokoneita tai tabletteja. Viiden hengen perheessä voi olla yksi puhelin. Tätä pitäisi käyttää useamman lapsen kotikoulun toteuttamiseen. Vanhemmat itse ovat matalasti koulutettuja eivätkä aina osaa auttaa lasten kotikoulun toteuttamisessa. Kotikouluun siirtyminen on lisännyt lasten ja perheiden turvattomuutta. Useimmille arjen rutiinit luovat turvaa, nyt nekin murentuvat.
Mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet. Pelko, epävarmuus ja turvattomuus tuottavat traumaperäisiä oireita, ahdistusta ja masennusta. Libanonissa muutokset ovat tällä hetkellä jatkuvia. Tämä koskee myös palestiinalaisleirejä. Muutoksia tulee päivän aikana useita. Psykologi Maha sanoi, että joka tunti voi olla muutoksen aika: ”Tämä haastaa mielenterveyttä ja jaksamista. Tämä ei enää ole normaalia, tähän mekään emme ole tottuneet.”

Mahan, Ninan, Sirkun ja Khawlan neuvottelu stressinsäätelyn kouluttajakoulutuksen jatkamisesta äärimmäisen vaikeiksi muuttuneissa oloissa

Itse olen tehnyt vapaaehtoistyötä Libanonin palestiinalaisyhteisössä jo yli kymmen vuotta. Olen ihmetellyt palestiinalaisten resilienssiä, kykyä selvitä erittäin haastavissa olosuhteissa. Minulla on ollut tapana tavatessamme ja koulutuksissa kysyä, mikä heitä auttaa selviämään. Tällä kertaa pohdin hetken, uskallanko kysyä tätä kysymystä. Pelkäsin, mitä he vastaavat. Mitä, jos he sanovat, ettemme selviäkään.
Kysyin kuitenkin ja onneksi kysyin. Samalla hetkellä kun heitin kysymyksen ilmaan kokouksen tunnelma muuttui. Sekä Maha että Khawla hymyilivät ja alkoivat kertoa vuorollaan, mikä heitä auttaa. He totesivat usein, että ”pienet asiat auttavat, kun tilanne on erittäin huono kuten nyt.” Kahvikuppi ystävän kanssa, kahvikuppi kauniista kupista; puemme töihin juhlavammat vaatteet, vaatteet joita emme normaalisti arjessa käyttäisi. Iloa täytyy hakea pienistä asioista. Sekin auttaa, että laitamme värikkäitä vaatteita. Värit tuovat iloa. Ilon hetki on sellainen, että on ruokaa, pysähdyn rauhassa syömään. Luonto on ollut tärkeimpiä asioita. Luonnossa liikkuminen, meren rannalla käyminen, aistien aktivointi ja hetkeen pysähtyminen, kävely.
Ilon jälkeen tuli hetken hiljaisuus ja Khawla sanoi, nämä auttavat meitä, mutta meillä on vielä palkka ja rahaa ruokaan. En tiedä onko näistä apua, jos ei ole ravintoa, jos perheellä ei ole ruokaa.

Nina Lyytinen


”Palestiinalaisen erityislapsen hyvinvoinnin turvaksi Libanonissa” – raportti tukikeräyksen tuoton käytöstä kesällä 2020

elokuu 31, 2020

Libanonin huolestuttavien uutisten vuoksi Psykologien Sosiaalinen Vastuu (PSV) ry:n hallitus päätti kokouksessaan 25.5.2020 käynnistää keräyksen kehitysyhteistyöhankkeen tukemien kolmen perheneuvolan erityislapsille. Helsingin psykologiyhdistyksen ja yksityisten henkilöiden lahjoituksista kertyi 5000 euroa. Beit Atfal Assumoud -yhteistyöjärjestön mielenterveysohjelman koordinaattori Khawla Khalaf ilmoitti tuen saajiksi Beirutin perheneuvolasta 75, Saidan perheneuvolasta 69 ja El-Bussin perheneuvolasta 75 lasta, yhteensä 219. Avustukset jaettiin perheille Eid Al Adha -juhlan yhteydessä heinäkuun lopussa. Raportit vastaanottokuittauksineen saatiin Suomeen 8.8.2020.

Yhteenveto FIPSR mielenterveysohjelman avustusta saaneiden luettelojen tiedoista. (Yhteenvedon laati Jukka Oksa 18.2020) 

Luettelot avun saajista ovat päivätty 21. heinäkuuta 2020 eli muutamia viikkoja ennen Beirutissa tapahtunutta räjähdyskatastrofia. Listojen maininnat avustettujen perheiden vaikeasta tilanteesta ovat siis ajalta ennen katastrofia, joka on sittemmin oletettavasti vaikeuttanut tilannetta ja lisännyt avun tarvetta.

Avunsaajista on kolme eri luetteloa, joiden tekijät ovat kolme perheneuvolaa: FGC Saida, FGC Beirut ja FGC Al Buss. Listoihin on kirjattu perheenpään nimi, kansallisuus, lasten lukumäärä sekä lyhyt luonnehdinta perheen terveydellisestä ja sosiaalisesta tilanteesta. Listoilla olevilla 219 perheellä on yhteensä 1010 lasta. Nämä lapset ja heidän vanhempansa muodostavat siis suomalaisen avun välittömän vaikutuksen piirin. Perheiden lasten lukumäärät ovat suuria: Suurimmissa perheissä on 7–10 lasta. Beirutin ja Al Bussin luetteloissa lasten keskimääräinen lukumäärä perhettä kohti on yli 5 lasta.

Kansallisuudeltaan avustettujen perheiden valtaosa (180) on palestiinalaisia, seuraavaksi suurin kansallisuusryhmä ovat syyrialaiset (22) ja Syyriasta paenneet palestiinalaiset (12).

Eri perheneuvoloissa tehdyt listat käyttävät hieman erilaisia nimityksiä ja luokituksia luonnehtiessaan perheiden terveydellistä ja sosiaalista tilannetta. Myös lasten ongelmia kuvaava sanasto vaihtelee. Joskus luonnehdinta on yleisluontoinen, kuten älyllisen kehityksen jälkeenjääneisyys tai käyttäymishäiriöt, joskus tarkempi lääketieteellinen termi kuten autismi, CP-vamma, epilepsia, ADHD. Lukumääräisesti useimmin mainittuja lasten ongelmia on autistiset häiriöt, älyllinen jälkeenjääneisyys, CP- vamma, epilepsia, ADHD. Downin syndrooma sekä oppimisen ja käyttäytymisen häiriöt. Lisäksi yksittäisissä tapauksissa on mainintoja puheen ja kuulon häiriöistä sekä nimetyistä sairauksista (esimerkiksi hemoglobiinin puutos, kilpirauhasen vajaatoiminto, sydänsairaus).

Vanhempien tilannetta kuvataan eri listoissa eri tavoilla. Beirutin listassa ei juuri lainkaan luonnehdita vanhempien tilannetta, paitsi jos isä on vakavasti sairas tai kuollut. Saidan ja Al Bussin luetteloissa on mainintoja isän työn keskeytymisestä tai työttömyydestä sekä avioliiton ongelmista.  Yhdistämällä Saidan ja Al Bussin luettelot saadaan karkea yleiskuva vanhempien ahdingosta: 144 avustetun perheen joukossa 97 isän mainitaan olevan ilman työtä (heistä 21 sairaana) ja kuuden perheen isä oli kuollut. Noin kolmasosalla perheistä (45 mainintaa) on lisäksi maininta avioliiton ongelmista ja kuuden kohdalla on merkintä avioerosta. Perheen äitien sairauksista on merkintöjä vähemmän (22). Merkintä viittaa useimmiten (19) psyykkiseen rasittuneisuuteen (psychological distress).

Viestissään  (12.8.2020) mielenterveysohjelman koordinaattori Khawla Khalaf välitti apua saaneiden lasten vanhempien kiitokset Psykologien Sosiaalinen Vastuu -järjestölle sekä oikea-aikaisesta erityisavusta että pitempiaikaisesta tuesta: ”Vanhemmat ja lapset elävät todella vakavan rahoituskriisin keskellä, mikä johtuu talouden romahtamisesta ja kriittisestä tilanteesta Libanonissa.”

Lisätietoja: 

Kivistö Sirkku: Helsingistä humanitaarista apua palestiinalaislapsille Libanoniin (https://hepsy.fi/2020/06/30/helsingista-humanitaarista-apua-palestiinalaislapsille-libanoniin/)


Auta palestiinalaisia erityislapsia Beirutissa -keräys

elokuu 8, 2020

Palestiinalainen Beit Atfal Assumoud -järjestö on PSV:n pitkäaikainen ja luotettava kumppani. Järjestön Beirutin perheneuvola hoitaa vuosittain 460 lasta, joista 80 on erityislapsia. Kuntoutuakseen erityislapset tarvitsevat hyvän tuen ja kannustuksen kotonakin. Libanonin taloudellisen tilanteen, pandemian ja räjähdyskatastrofin seuraamukset kiristävät perheiden voimavaroja äärimmilleen. Helpottaakseen perheiden taakkaa Beirutin perheneuvola pyytää avustuksia erityislasten jokapäiväisiin tarpeisiin, räjähdysjälkien korjaamiseen ja hygieniavälineisiin koronatartuntojen ehkäisemiseksi. Perheneuvolan sosiaalityöntekijät jakavat avustukset perheille. 

PSV:n keräystavoite on 80 x 50 € = 4 000 €.  Kampanjaa jatketaan tilanteen mukaan.

Tiliyhteystiedot
Psykologien Sosiaalinen Vastuu
FI 33 8000 1900 7035 30
Viite 32308
Keräyslupa RA/2018/212

Hankkeesta kerrotaan vastuu.fi Libanon-blogissa

30.9.2020 Elokuun lahjoitukset 620 € ja syyskuun lahjoitukset 2490 € on lähetetty Libanoniin. Avustuksen käytön toteuttavat mielenterveystyön koordinaattori ja Beirutin perheneuvolan sosiaalityöntekijät perheneuvolan huollossa olevien erityislasten hyväksi. PSV jatkaa keräystä, koska erityislasten perheiden tilanne on jatkuvasti tukala.

Beit Atfal Assumoudin solidaarisuuskuva räjähdyskatastrofin jälkeen

Lämmin kiitos tuesta!

.


Libanonin terveysministeriön mielenterveysosasto jakaa psykologisen ensiavun tietämystä toisiaan auttaville ihmisille yhdessä WHO:n kanssa

elokuu 7, 2020

Libanonin terveyshallinnon mielenterveysosaston ja WHOn yhteinen juliste on levityksessä Libanonissa. Esite neuvoo räjähdyksestä kärsineiden auttamisessa. Taustalla on WHO:n psykologisen ensiavun opaskirja. Psykologisen ensiavun taitoja on koulutettu jo Beit Atfal Assumoud -järjestön vuosittaisissa mielenterveyskonferensseissa.

Psykologisella ensiavulla tarkoitetaan tuen antamista kärsivälle ja avun tarpeessa olevalle ihmiselle. Psykologiseen ensiapuun kuuluu WHOn oppaan mukaan: 

– käytännöllisen avun antamista ja tunkeilematonta tukea

– tarpeiden ja huolten selville ottamista

– auttamista ilmaisemaan esimerkiksi ruuan, juoman ja tiedontarpeita

– painostamatonta kuuntelemista

– lohduttamista ja rauhoittumisapua

– auttamista tietojen, palvelun ja sosiaalisen tuen saamisessa

– lisävahingolta varjelemista

Esite:

https://www.moph.gov.lb/userfiles/files/How%20to%20support%20someone%20after%20a%20traumatic%20event-PFA%20based%20tips-Eng.pdf

Opasvihko

https://apps.who.int/iris/bitstream/handle/10665/44615/9789241548205_eng.pdf?sequence=1


Beirutin räjähdyksen jälkeen

elokuu 5, 2020

Kuva: Beit Atfal Assumoud -järjestön solidaarisuuskuva

Sosiaalityöntekijä Zuhour Akkawi tuli 4.8. töistä Shatilan keskuksesta kotiinsa Sabraan, kotitalonsa seitsemänteen kerrokseen. Hän alkoi valmistaa ruokaa vanhalle äidilleen ja itselleen. ”Ihmettelin, kun tuntui, että keittiö heilahti”, kertoo Zuhour.  Sitten hän kuuli räjähdyksen. Alkoi kuulua särkyvien lasien helinää ja ihmisten itkua. Zuhour selitti tilanteen äidilleen ja lähti ulos. Kuudennessa kerroksessa hän rauhoitti itkevän tytön. Pihalla kaikki olivat epätietoisia, mitä oli tapahtunut. Myös heitä Zuhour rauhoitteli. ”Ninan stressinhallintakoulutuksessa opituista taidoista on nyt hyötyä”, toteaa Zuhour.

Zuhour kertoo, että palestiinalaiset osallistuvat katastrofin jälkien hoitamiseen. Punaisen puolikuun ensihoitoryhmät auttavat ja palestiinalaiset luovuttavat verta. Punaisen puolikuun sairaaloihin otetaan loukkaantuneita hoitoon. ”Onhan Libanon kotimaamme Palestiinan jälkeen meidän toinen maamme”, toteaa Zuhour.

BAS-järjestön johtaja Kassem Aina ja mielenterveysohjelman koordinaattori Khawla Khalaf kertovat, ettei kellään BAS-järjestön työntekijällä ole fyysisiä vammoja, mutta kaikki ovat järkyttyneitä.

Libanonin kansallinen mielenterveysohjelma on perustamassa koordinaatiokeskusta räjähdyksen psykologisten seurausten hoitamista varten. Ministeriön ohjelma kartoittaa psykologiseen ensiapuun ja mielenterveystyöhön koulutettuja ihmisiä palvelun aloittamiseksi. 


Erityislasten huoltajilta kiitos avusta ja välittämisestä

elokuu 2, 2020

”Palestiinalaisen erityislapsen hyvinvoinnin turvaksi Libanonissa” – kampanjan avustukset on jaettu perheneuvoloiden erityislasten perheille. Helsingin psykologiyhdistykseltä (HEPSY) ja useilta yksittäisiltä lahjoittajilta saadut avustukset, yhteensä 5000 euroa lähetettiin Libanoniin heinäkuun 2020 alussa. 

PSV:n Beit Atfal Assumoud -yhteistyöjärjestön sosiaalityöntekijät jakoivat avustuksen erityislasten perheille heinäkuun viimeisenä päivänä vietetyn Eid Al-Adha -juhlan yhteydessä

Saidan perheneuvolan johtaja Mariam Sleiman lähettää lahjoittajille ja PSV:lle kiitokset. 

Kuvat: Beit Atfal Assumoudin kuva-arkisto

Perheneuvolassa äidit ja lapset askartelevat yhdessä. Tarkoituksena on kannustaa rohkaisevaan vuorovaikutukseen ja lisätä lapsen ja vanhemman välistä kielellistä kanssakäymistä.
Kiitos, että välität!

Avustuksen saajissa on vielä kahden muun perheneuvolan erityislapsia. Koko lahjoitussummasta saadaan vielä kirjanpitoon selvitys. 

Kiitos Hepsylle, kiitos lahjoittajille. Avustus välittää erityislapsille ja heidän perheilleen viestiä, että kaukana Suomessa on ihmisiä, jotka ajattelevat heitä ja tahtovat heille hyvää.


Julkaisuluettelo Libanonin hankkeen asioista puolessa välissä vuotta – ylpeyden aihe

heinäkuu 26, 2020

Hanna Hirvosen artikkelit

Sodan jälkeen jälleenrakennetaan, Rakentaja 10/2019 (Juttu Nahr El Baredin palestiinalaisleiristä ja UNRWA:n historian suurimmasta rakennushankkeesta)

Sairaanhoitaja Mariam Abu Eid asuu pakolaisleirissä ja painaa 50 tuntia yötöitä viikossa, Motiivi 21.11.2019 (Juttu palestiinalaisesta sairaanhoitajasta, joka työskentelee libanonilaisessa sairaalassa)

Kakun koristeena vesipiippu, Elintae 10 / 2019 (Juttu libanonilaisesta konditoriasta)

Pimeitä kuvia ja puhetta ikävästä – kurkistus toimittajan työhön Libanonin palestiinalaisten keskuudessa, Suomen Lähi-Idän instituutti 9.12.2019 (Blogiteksti toimittajan työstä palestiinalaisleireissä)

Libraries increase public space in Beirut, Elm Magazine 17.12.2019 (Juttu julkisista kirjastoista Beirutissa)

Lämpöä Libanoniin, TAITO 1 / 2020 (Juttu Solidaarisuussilmukoiden neulojista ja villasukkalahjoituksien matkasta Wavelin palestiinalaisleiriin Libanoniin. Haastattelussa myös Beit Atfal Assumoudin sosiaalityöntekijä Aziza Chehade)

Omaishoitajien puolella Libanonissa, Memocate 4.2.2020 (Juttu Alzheimerin taudin parissa työskentelevästä libanonilaisesta järjestöstä)

Kitkeriä päiviä pakolaisleirissä, Eläkeläinen 2 / 2020 (Kaksi palestiinalaisvanhusta kertoo tarinansa, molemmat ovat Akysin kummivanhuksia)

Refugee camp workers learn stress management to cope with desperate situations, Elm Magazine 1.4.2020 (Juttu palestiinalaisten sosiaalityöntekijöiden stressinhallintakoulutuksesta ja kouluttajakoulutuksesta. 
PSV:ltä Psykologi Nina Lyytisen ja BAS:ilta palestiinalaisen sosiaalityöntekijä Hala Al Saeydin haastattelut.)
https://elmmagazine.eu/adult-education-and-mature-learners/refugee-camp-workers-learn-stress-management-to-cope-with-desperate-situations/

Erityislasten tukena Libanonissa
, Talentia 3 / 2020 (Juttu PSV:n kuntoutuskummiudesta sekä BAS:in mielenterveystyöstä Libanonissa. Sirpa Ahosen vierailu kummilapsensa Nourhane Beddawin luona Beirutissa ja psykiatri Madeleine Tahan haastattelu.) Juttu on julkaistu myös netissä 15.5.2020.

https://www.talentia-lehti.fi/erityislasten-tukena-libanonissa/


Hetki äitien kesken
, Kansan Uutiset 25 / 2020 (Juttua erityislasten äitien komiteasta ja BAS:in Saidan perheneuvolasta). Juttu on julkaistu myös netissä 21.6.2020, otsikolla Leiriolot runtelevat lasten mieliä – Beit Atfal Assumoud -järjestö auttaa palestiinalaisleirin perheitä.
https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4278020-leiriolot-runtelevat-lasten-mielia-beit-atfal-assumoud-jarjesto-auttaa-palestiinalaisleirin-perheita


Studying as a refugee – instead of just waiting
, Elm Magazine 3.6.2020 (Juttua aikuiskoulutuksesta syyrialaisleireissä. MAPs-järjestön perustajan Fadi Al Halabin ja koulutusasiantuntija Brian Lallyn haastattelut. Jutussa myös yleistä asiaa syyrialaisten tilanteesta Libanonissa.)

https://elmmagazine.eu/adult-education-and-the-unexpected/studying-as-a-refugee-instead-of-just-waiting/

Koronaviruksen aiheuttama pelko kiristää pinnaa pakolaisleireillä Libanonissa – Äidit huolissaan mielenterveysongelmien kasvusta
, maailma.net 11.6.2020 (Juttua koronakaranteenista Libanonin palestiinalaisleireissä, keskiössä palestiinalaisäitien kirjoittamat kirjeet sosiaalityöntekijöille. Beit Atfal Assumoudin sosiaalityöntekijä Noor Al Saadin ja perheneuvolan johtaja Mariam Sleimanin haastattelut) 

https://www.maailma.net/uutiset/koronaviruksen-aiheuttama-pelko-kiristaa-pinnaa-pakolaisleireilla-libanonissa-aidit

Lehtiin lähetetyt, vielä julkaisemattomat, jutut

Into piukalla! Lapsen maailma 5 / 2020, julkaistaan 3.8.2020 (Reportaasi syyrialaisen MAPs-järjestön pyörittämästä koulusta Beqaan laaksossa)

Töiden loppu, mielenosoitusten alku, Kansan Uutiset (Juttu palestiinalaisten työlupa-asioista Libanonissa)

Muut

Kivistö, Sirkku, Puuronen, Reetta: Hyviä uutisia Libanonista: korona ei ole levinnyt palestiinalaispakolaisten leireihin” Lähi-itä nyt -blogi (http://lahi-itanyt.fi/nyt/hyvia-uutisia-libanonista-korona-ei-ole-levinnyt-palestiinalaispakolaisten-leireihin/)

Markkanen, Oona: Muutos löytyy nuorista Kimppu 6.3.2019 HYY kehitysyhteistyötoimikunta (https://kimppu.com/2019/03/06/muutos-loytyy-nuorista/)

Puuronen, Reetta: Pakolaisleirin isien tilanteesta pandemiaeristyksessä. PSV:n Libanon-blogi 22.7.2020 (https://vastuu.fi/?p=1750)

Tokola, Viola, Tokola Venla, Makkanen, Joel: Leirin lapset. Suomen Kuvalehti 9/2019 (https://suomenkuvalehti.fi/jutut/ulkomaat/lahi-ita/piti-tulla-telttakyla-muutamaksi-kuukaudeksi-70-vuotta-myohemmin-libanonin-pakolaisleirit-ovat-muuttuneet-kaupunginosiksi/).


Pakolaisleirin isien tilanteesta pandemiaeristyksessä

heinäkuu 22, 2020

Reetta Puuronen

Kuluneen kevään aikana karanteenimääräys asetettiin voimaan myös Libanonissa. Beit Atfal Assumoudin perheneuvoloiden työntekijät pitivät perheisiin yhteyttä eri tavoin, yksi tapa oli kuulumisten kysely viestien välityksellä. Perehdyin El Bussin perheneuvolan kertomuksiin (n=39), joissa perheenäidit kuvasivat millä tavoin karanteeni oli vaikuttanut heidän arkeensa. 

Monet huolista olivat kovin samanlaisia kuin ne, joita Suomessa koettiin kevään aikana. Suurin osa äideistä toi esiin omaa ja lasten tylsistymistä, joihin moni oli yrittänyt keksiä erilaisia keinoja TV:n katselun ja muun median käytön rinnalle. Karanteenista johtuen koulut olivat kiinni ja oppilaat etäopetuksessa kotona, mikä aiheutti päänvaivaa useille äideille. Saman katon alla tiiviisti eläminen koettiin toisaalta kuormittavaksi ja toisaalta lisääntynyt yhteinen aika nähtiin myös myönteisenä, perhettä vahvistavana asiana.

Taloudellinen huoli perheissä oli kova. Työllisyystilanne Libanonissa on heikko ja poikkeustilanteen myötä monet isät ovat jääneet työttömiksi. 28 % naisista kertoi puolison olevan kotona ja isän työttömyyden vaikutukset perheen hyvinvointiin näkyivät monin tavoin.

Tiedetään, että työttömyydellä ja köyhyydellä on sekä taloudellisia että sosiaalisia vaikutuksia. Roni Strier (2014) on tutkinut Israelissa asuvien palestiinalaisten isien kokemuksia työttömyydestä. Tutkimuksessaan Strier tuo esiin, kuinka isän rooli arabikulttuurissa on ennen kaikkea perheen elättäjä. Työnteko tuo miehelle merkityksen kokemuksen, jonka vuoksi työttömyys aiheuttaa Strierin mukaan taloudellisen ahdingon lisäksi miehissä häpeää, epätoivoa ja masennusta. Kun samanaikaisesti palestiinalaisten asema on yhteiskunnassa heikko ja syrjivät rakenteet vaikeuttavat työn saamista, on isien ahdinko usein syvä.

El Bussin perheenäitien kertomuksissa kuvautui hyvin samankaltaisia havaintoja isien työttömyyden vaikutuksista kuin Strierin tutkimuksessa. Äidit kertoivat miesten olevan stressaantuneita ja hermostuvan herkästi lapsilleen ja puolisolleen. Muutamassa kertomuksessa naiset nostivat suoraan esiin ristiriidan isän ”leiväntuojan”- roolin ja vallitsevan tilanteen välillä ja olivat huolissaan miestensä kokemasta stressistä. Niissä kertomuksissa, joissa mainittiin miehen työttömyys, yli 60 % naisista toi esiin myös kireää ilmapiiriä tai huolta puolison psyykkisestä voinnista. Näin ollen puolison työttömyys aiheutti myös naisille ylimääräistä henkistä kuormitusta.

Vastikään tehdyssä tutkimuksessa (Hein, Bick, Issa, Aoude, Maalouf, & Awar ym., 2020) Beirutin pakolaisten ja vähäosaisten perheiden keskuudessa tutkittiin miten äitien mielikuvat isien osallistumisesta vanhemmuuteen vaikuttivat perheiden hyvinvointiin. Tutkijat havaitsivat, että äidin kokemus isän osallistumisesta vanhemmuuteen oli yhteydessä äidin parempaan mielenterveyteen ja hyvinvointiin sekä myönteisempään vuorovaikutukseen äidin ja lapsen välillä. Isien osallistumisella vaikutti tutkijoiden mukaan olevan myönteinen vaikutus koko perheen vuorovaikutukseen. 

Vaikka El Bussin haastatteluaineistosta ei käynyt suoraan ilmi isien osallisuus vanhemmuuteen,  suurin osa naisista toi esiin stressin lisääntymisen ja kotitöiden määrän kasvun karanteenin myötä. Mukaan mahtui kuitenkin myös yksi poikkeus, jossa perheen mainittiin hoitavan kotiaskareet yhdessä.

Äitien kertomusten perusteella isien kokema ahdinko on suurta ja vaatii huomiota. Tutkimustieto palestiinalaisperheiden keskuudessa antaa näyttöä sille, että isien toiminnalla ja psyykkisellä voinnilla on keskeinen rooli koko perheen hyvinvoinnille. Keinoja isien tukemiseen ja työttömyyden aiheuttaman henkisen paineen käsittelyyn tarvitaan.

Lähteet: 

Hein S, Bick J, Issa G, Aoude L, Maalouf C, Awar A, et al. (2020) Maternal perceptions of father involvement among refugee and disadvantaged families in Beirut, Lebanon. PLoS ONE 15(3): e0229670. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0229670

Strier, Roni. (2014). Unemployment and Fatherhood: Gender, Culture and National Context. Gender, Work & Organization. 21. 10.1111/gwao.12044. 

Isä ja sosiaalityöntekijä saattavat Nouria kouluun. Kuva: Hanna Hirvonen

Saidan perheneuvolan kesäkuun aktiviteeteista – esimerkki tukemamme perheneuvolan erinomaisesta työstä

heinäkuu 11, 2020

Saamme kuukausittain uutisia Saidan perheneuvolan toiminnasta. Kesäkuussa 2020 perheneuvolan terapeutit suunnittelivat sosiaalityöntekijöiden kanssa tehtävät ja niihin liittyvän neuvonnan Leikitään yhdessä -tapahtumaan. Johtaja Mariam Sleiman oli suunnitellut äitien ja lasten vuorovaikutteiset tehtävät. Sosiaalityöntekijät ja äitikomitea toteuttivat ne perheneuvolan hoidossa oleville lapsille. Tietoisku-hetkiin osallistuneet äidit olivat sekä perheneuvolan asiakasäitejä että Ein el-Helweh -leiristä mukaan tulleita äitejä. Tapahtuma pidettiin väljemmissä tiloissa Beit Atfal Assumoudin Ein el-Helwheh -leirin toimintakeskuksessa. 

Kuvat Saidan perheneuvolan arkistosta.

Keskittymistä ja yhteistyötä
Äitien piiri
Kehon kaava
Koronatartunnan ehkäisyn neuvontapiste
Pelien avulla avulla harjoitellaan keskittymistä ja tarkkuutta. Kuvassa myös Huojuva torni -puupeli, jonka PSV on vienyt tuliaisena Saidan perheneuvolaan.
Liikekoordinaation harjoittelua

Yhteisöllistä tukea korona-arjessa: Libanonin pakolaisäidit kertovat

toukokuu 13, 2020

Libanonin pakolaisyhteisössä on kaksi kriisiä päällekkäin. Libanonilaisten tuskastuneet reaktiot hallintoonsa ovat myllänneet arjen vaikeaksi. Sen päälle tuli vielä pandemiaeristys maaliskuun puolivälissä. Sosiaalityöntekijät pyysivät äitejä kirjoittamaan tilanteestaan. Lapset saavat koulutehtävät Whatsupin kautta. Siinä on äideilläkin pärjäämistä, kun pitää useamman lapsen whatsup-tehtäviä seurata. Yllättävän paljon arjessa taitaa normaalisti olla tapaamisia ja tehtäviä kodin ulkopuolella. Nyt niiden tuoma virkistys puuttuu. Kodin puhtaanapito, ruuanlaitto, lasten läksyissä auttaminen täyttävät äitien päivät aikaisempaa enemmän. Miehillä on vaikeaa, kun työt ja tulot ovat loppuneet ja perheestä huolehtiminen ei onnistu. 

Pyysimme Libanonin palestiinalaisten oloja tuntevaa sosiaalityöntekijä-veteraani Jaakko Raittilaan lukemaan äitien kirjeet sosiaalityöntekijälleen. Hänestä kirjoituksista nousi tärkeimmäksi näkökulmaksi tukijärjestelmän toiminta, sen yhteisöllisyys pakolaisleireissä. Tuki on lähellä, ruohonjuurella, tuttua, henkilökohtaista. Tukeen luotetaan. Sosiaalityöntekijä ei valvo ”parempana” eikä iske haukkana ylhäältä vaan tulee vertaisena. Siis opittavaa meille suomalaisille. Toisaalta ei voi olla huolestumatta Libanonin ja leirien resurssipulan kärjistymisestä, toteaa Jaakko Raittila. Meidän ulkomaalaisten tukea tarvitaan.


Hankkeen voimin mielenterveyspalveluita lapsille ja perheille

helmikuu 26, 2020

PSV:n yhteydessä esiintyy usein puhetta Libanonista ja Libanon-hankkeesta, mutta mistä oikein on kyse, miten PSV liittyy Libanonin palestiinalaisleirien lapsiin ja missä tämä yli 35 vuotta kestänyt projekti menee nyt?

Mistä siis on kyse?

Kuvittele itsellesi seuraavanlainen tilanne: ei vakaata toimeentuloa, ei vapautta asua missä vain tai työskennellä unelma-ammatissa, seitsemän perheenjäsentä on menehtynyt vuosikymmenten takaisessa verilöylyssä, useammankin naapurin kumppani on menehtynyt alueen vaaralliseen infrastruktuuriin, useampi lapsi mahdollisesti yksin hoidettavana, ei minkään maan kansalaisuutta tai edes pakolaisstatusta, ei kohtuullista pääsyä terveyspalveluihin, ei toivoa muutoksesta tämän ”väliaikaisen” tilanteen ollessa käynnissä jo 73. vuotta ja kaiken päälle vielä inflaatio, jonka takia loppuu myös raha ostaa riittävästi ruokaa. Huh.

Esimerkiksi tällaisia tarinoita kuulimme, kun olimme tammikuussa hankematkalla Libanonissa. Kuulimme tällaisia hurjia elämäntarinoita myös kadulla, kun oppaanamme toimiva sosiaalityöntekijä törmäsi satunnaisesti palestiinalaisleirin kaduilla tuttuihinsa ja esitteli heitä meille. Siinä jäi itse kerta toisensa jälkeen sanattomaksi oman etuoikeutetun ja vakaan elämätilanteensa kanssa.

Libanonin palestiinalaisleireissä asuu palestiinalaisia, jotka ovat Israelin valtion perustamisen jälkeen 1948 joutuneet pakenemaan kotiseuduiltaan eri puolille lähialueita. Libanonin palestiinalaisilla ei ole kansalaisuutta eikä pakolaisstatusta, eikä heillä tästä johtuen ole tasavertaista pääsyä esimerkiksi terveydenhuolto- tai koulutuspalveluiden piiriin tai mahdollisuutta työskennellä tietyissä ammateissa. Lähihistoriassa leireihin on muuttanut myös paljon syyrialaisia pakolaisvirran ollessa suurta, ja esimerkiksi Beirutissa Shatilan leirillä väestötiheys onkin käsittämättömät 60 000 ihmistä/km2.

Leirien lapset ja PSV

Leireissä asuu paljon lapsia, joiden kasvuympäristöön kaikki vaikeat olosuhteet vaikuttavat suoraan. Esimerkiksi perheen ja vanhempien vaikea elintilanne heijastuu usein lapsiin esimerkiksi tuen puutteina tai ruoan vähyytenä, ja muiden haasteiden lisäksi kaikenlaisia erityistarpeita, kuten oppimisvaikeuksia, on monesti mahdotonta huomioida.

Tähän tilanteeseen on usean vuosikymmenen ajan puuttunut paikallinen järjestö Beit Atfal Assumoud eli BAS, joka tarjoaa mielenterveyspalveluita leirien lapsille ja heidän perheilleen. Järjestö priorisoi asiakaskunnassaan palestiinalaisia, mutta korostaa kuitenkin kansalaisuuden ja uskonnon olevan toissijainen asia, kun apua tarjotaan sitä tarvitseville. BASilla on yhteensä viisi perheneuvolaa, jotka toimivat palestiinalaisleirien yhteydessä ympäri Libanonia. Toiminta on palveluiden ja aktiviteettien järjestämistä perheiden tarpeisiin vastaamiseksi: neuvoloissa moniammatilliset tiimit jäsentävät, mistä lapsen vaikeuksissa on kyse, ja sen pohjalta järjestävät esimerkiksi kuntoutusta tai pääsyn erityisopetukseen. Neuvoloissa järjestetään monipuolista toimintaa, ja myös vanhempien kanssa työskennellään tiiviisti lasten ympäristön tukemiseksi.

Koska BAS on hankalista oloista kummunnut kansalaisjärjestö, ei sillä ole tuottoja omasta takaa. Suurin osa toiminnasta pyörii ulkomaisten tukien varassa – esimerkiksi PSV:n hankerahoituksen avulla. PSV:llä on siis oma Libanoniin sijoittuva hanke, jossa järjestö hakee tietyin syklein Ulkoministeriöltä kehitysyhteistyön rahoitusta. Rahoituksesta osa kuluu hanketyöhön, kuten posti- tai matkakuluihin, mutta suurin osa rahoituksesta menee suoraan BAS-järjestön käyttöön. PSV:n vapaaehtoistyöllä siis mahdollistetaan rahoitusta, jonka avulla altavastaaja-asemassa olevat lapset ja perheet voivat Libanonissa saada itselleen tukea.

Hanke nyt

Iloinen hankedelegaatio Ferdinand Garoff, Alva Grünthal, Veera Nieminen, Niina Markkula ja Päivi Seppälä kävi tammikuussa muutaman päivän vierailulla Libanonissa hankkeen tulevaisuuden jäsentämiseksi. Työskentelyn merkitys näkyi reissun aikana konkreettisesti, kun PSV:n tukemassa perhekeskuksessa kuulimme mahdottoman tuntuisia elämäntilanteita sekä kiittelyä siitä, että ilman viikottaisia psykologikäyntejä neljän lapsen äiti ei tietäisi, missä olisi. Rahoituksen jatkuminen tuntui olevan tärkeä asia, jotta vaikeissa tilanteissa kamppailevat ihmiset saisivat jonkin väylän kautta tukea ja toivoa itselleen.

Tällä hetkellä Libanonissa on käynnissä paha talous- ja hallituskriisi. Suomen poliittiset kuohunnat tuntuvat mitättömiltä, kun paikallisissa uutisissa kerrotaan 80 sairaalaan joutuneesta mielenosoittajasta ja kun kaduilla kävellessä käveleekin yhtäkkiä pankin ohi, jonka ikkunat on rikottu pahasti säpäleiksi. Paikallinen valuutta kokee pahaa inflaatiota, mikä näkyy esimerkiksi kauppojen tuotteiden hintojen nousuna, asiakaskunnan vähenemisenä ja kauppojen sulkemisena. Ensimmäisiä kärsijöitä ovat vähävaraiset ihmiset, joihin palestiinalaisleirien asukkaat myös lukeutuvat – BASin johtaja kertoo meille, että ensimmäistä kertaa hän näkee leireillä vallitsevan köyhyyden lisäksi myös nälän, kun ihmisillä ei ole enää varaa ruokaan.

Tammikuisella matkallamme tämä kriisi oli hyvin esillä, ja matkamme aikana Beirutissa sattui olemaan myös suuria ja väkivaltaiseksi yltyneitä mielenosoituksiakin. Tuntui, että lähes kaikki tapaamamme ihmiset ottivat hankalan tilanteen esiin jollain tapaa. Yleinen ilmapiiri oli se, että jo valmiiksi vaikeat olot vaikeutuvat vielä entisestään.

Mahdottoman keskellä ulkoa saatu empatia on kaikki kaikessa. PSV:n hanke tekee konkreettisia muutoksia monien lasten ja perheiden elämään.

Perhekeskusten moniammatilliset tiimit suunnittelevat, miten lapsen tarpeisiin voisi parhaiten vastata ja kasvuympäristöä tukea.

Tammikuussa monta kuukautta jatkuneet hallitus- ja talouskriisi näkyivät Beirutissa monin tavoin.

Teksti ja kuvat: Alva Grünthal


Lahjoita – kiitokset!

joulukuu 22, 2018
Mielenterveyspalvelut palestiinalaislapsille Libanonissa
Psykologien Sosiaalinen Vastuu ry
FI33 8000 1900 7035 30
Viitteellä määritellään lahjoituksen kohde:
Perheneuvolakummit: Saidan perheneuvolaan ohjattujen lasten tutkimus ja hoito 1656
Kuntoutuskummit: erityislasten koulutus ja kuntoutus 3232
Keräyslupa RA/2018/212

Psykologien Sosiaalinen Vastuu ry on mukana kansainvälisessä solidaarisuustyössä Libanonissa elävien palestiinalaispakolaisten lasten oikeuksien tukemisessa ja ahdinkotilan lievittämisessä. Sienätaulu Shatilan pakolaisleirissä.


Tiiviisti kuntoutuskummilasten vuosiraporteista 2017 -18

joulukuu 4, 2018

Psykologien Sosiaalinen Vastuu ry on muiden eurooppalaisten järjestöjen ohella tukenut palestiinalaisperheitä rahoittavaa “Sponsorship program for children with multiple special needs”-ohjelmaa. Ohjelman tavoitteena on tukea erityistarpeisten palestiinalaislasten arkea ja koulunkäyntiä sponsoroimalla kuntoutusta ja koulunkäyntiä. Lukuvuoden 2017-18 aikana ohjelmassa oli mukana yhteensä 160 kuntoutuskummilasta, joista 28 oli oma kuntoutuskummi Suomesta, Italiasta tai Sveitsistä. Tässä raportissa tarkasteltiin 30 lapsen otosta, eli otokseen sisällytettiin 2 projektin rahoittamaa kummilasta edustavan otannan takaamiseksi. Raportti on kuvaus lasten ajankohtaisesta tilanteesta, millaista apua he ovat saaneet ja kuinka siitä hyötyneet.

Raportissa tarkastellut lapset olivat iältään 4 – 24 -vuotiaita, suurin osa (60%) kuitenkin 12-vuotiaita tai sitä nuorempia. Syyt kuntoutustarpeelle vaihtelivat, mutta yleisimmin mainittiin kehitykselliset häiriöt. Myös tunne-elämän ja käytöksen ongelmia sekä elimellisiä sairauksia esiintyi. Vaikeudet näyttivät olevan päälekkäistyviä, sillä usean lapsen kohdalla oli mainittu useampi kuin yksi syy. Lasten kohdalla arvioitiin yksilöllisesti erityisopetuksen ja muun kuntoutuksen tarve. Yhtä lasta lukuun ottamatta kaikki olivat saaneet paikan erityiskoulusta. Puheterapia, psykoterapia ja psykomotorinen terapia olivat usein mainittuja kuntoutusmuotoja. Perheneuvolan sosiaalityöntekijät tekivät jokaisen lapsen perheeseen ainakin yhden kotikäynnin vuoden aikana, ja lisäksi perheneuvolassa tehtiin seurantaa lasten tilanteista.

Tyytyväisyys palveluihin arvioitiin hyväksi. Raportteja koonneet perheneuvoloiden työntekijät arvioivat yhteistyön suurimmassa osassa tapauksista hyväksi tai erittäin hyväksi kodin, koulun ja perheneuvolan välillä. 80 % lapsista oli edistynyt kuntoutuksen tavoitteissa hyvin tai erittäin hyvin: monen kohdalla mainittiin arkielämän taidoissa ja sujuvuudessa tai tunne-elämän ja käyttäytymisen osa-alueilla tapahtuneen parannusta. Lapsen lähiverkoston ymmärrys lapsen tilanteesta ja tuen tarpeista lisääntyi. Kokemukset yleisesti raportissa olivat positiivisia, joskin esiin nousi myös erittäin haasteellisissa olosuhteissa eläviä perheitä.

PSV:n yhteistyöprojektin tavoitteena on, että mahdollisimman moni lapsi saa edellytykset itsenäiseen ja normaaliin elämään.

Veera Nieminen
Libanonin hankkeen apulaiskoordinaattori

Beit Atfal Assumoud -järjestön tunnuskuva


Henkilökohtaista sotahistoriaa ensimmäisen maailmansodan päättymisen 100-vuotispäivänä

marraskuu 11, 2018

Sabran ja Shatilan massamurhan muistomerkillä syyskuussa 2018.[/caption]En ole ollut sodassan sotimassa, mutta sota-asiat ovat nousseet mieleen kun media muistuttaa, että ensimmäisen maailmansodan päättymisestä on kulunut tänään 100 vuotta. Tuntuu kaukaiselta, mutta siitä sodasta oli kulunut vain 25 vuotta kun synnyin ja synnyinkin Suomen jatkosodan aikana. Sodan jälkiä en omassa arkiympäristössäni maalaisoloissa kotona huomannut, mutta Kasselissa au-pairina 1963 näin 20-vuotiaana sodan tuhuoamia, vielä korjaamattomia rakennuksia Seuraavan kerran sota iski omakohtaisesti tajuntaani 1963 Bourj el-Barajnehissa, Beirutin pakolaisleirissä 42-vuotiaana, kun näin sen kesäiset ns leirien sodan uhrien hautausmaan .Haudoille oli laitettu vainajien kuvia ja yhdestä kuvasta ikäiseni nainen katsoi minua. Beirutissa kuuli silloin koko ajan ampumista ja näki militaarien kadunkulmiin vartioon asettamia poikapartioita aseineen. Tutustuin Sabran ja Shatilan verilöylystä 16.-18.9.1982 selvinneisiin ihmisiin ihmisiin, joita edelleen tapaan. Sodan keskellä olevien ihmisten asiat tulivat arkeeni ollessani 63-vuotias Palestiina-aktiivi.Israelin armeijan ja Hizbollahin kesäsodan 2006 aikana Israel tuhosi Libanonin infrastruktuurin ja miljoona ihmistä vaelsi Etelä-Libanonista pohjoisempaan ja Syyriaan. Tutuiksi tulleet ihmiset olivat sen hävityksen keskellä ja pidin heihin yhteyttä tekstareilla. Seuraava iso hävitys oli Pohjois-Libanonissa 2007, jonka jälkien hidasta korjaamista olen juuri käynyt 75 -vuotiaana syyskuussa 2018 katsomassa. Kun on tutustunut palestiinalaisten tilanteeseen Libanonissa, ovat myös Gazan sodat 2008, 2012 ja 2014 iskeneet voimakkaasti tajuntaan, kun on nähnyt. miten voimakkaasti ne vaikuttavat Libanonissa eläviin pakolaisiin. Minun isäni kuoli jo kuusikymppisenä sodasta peräisin olevien terveysongelmien ja sodan jälkeisten aikojen raskaiden töiden katkaisemana. Setäni on löydetty 75 vuotta kaatumisensa jälkeen Karjalasta ja tuodaan muodollisuuksien jälkeen Suomeen. Tiedossa on siis sankarihautajaiset. – Tulipa oikein isänpäivän tarinaa. Mutta kirjankustantajatkin tarjoavat sotajuttujaan isille.

Not involved directly in any war, but the military incidents and political violence have affected my existence in many ways during up to now 75 years.

Sabran ja Shatilan massamurhan muistomerkillä syyskuussa 2018.


Stressinhallinta äärimmäisen stressaavassa työssä

lokakuu 23, 2018

Nina Lyytinen kertoo stressinhallinta-koulutuksesta työntekijäryhmille. Hän piti Beirutin mielenterveyskonferensissa työpajan asiasta ja on aloittanut stressinahllinta-koulutusryhmät Beit Atfal Assumoudin keskuksissa sosiaalityöntekijöille.

Kun tiedämme, mikä on ongelma, etsimme siihen ratkaisun

https://psykologilibanonissa.blogspot.com/2018/10/kun-tiedamme-mika-on-ongelma-etsimme.html

Psykologinen hyvinvointi ja mielenterveys

https://psykologilibanonissa.blogspot.com/2018/10/psykologinen-hyvinvointi-ja.html

Aistien aktivointi – Stressinsäätelyharjoitus yliopiston kampuksella. Kuva: Markku Andelin


Ensisijaisesti lapsi

kesäkuu 5, 2018

Lapsen kehitykseen vaikuttavat tekijät otettava huomioon turvapaikkahakuprosessin aikana

 

Turvapaikkahakuprosessin aikana ei Suomessa huomioida riittävästi lapsen tarpeita ja hänen kehitykseensä vaikuttavia tekijöitä. Tämä on ongelmana erityisesti, kun lapsi saapuu Suomeen yksin alaikäisenä, mutta samalla tavoin, kun lapsi hakee turvapaikkaa huoltajansa kanssa.

Kun lasta ei nähdä ikänsä vuoksi erityishuomiota tarvitsevana, loukataan lapsen oikeuksia, joista huolehtimiseen Suomi on sitoutunut. Aiemmin keväällä YK:n lastenjärjestö UNICEFin totesi tutkimuksessaan, että Suomi kohtelee lasta ensisijaisesti turvapaikanhakijana – ei lapsena.

Lapsi on riippuvainen huoltajien läheisyydestä ja tuesta, jotta hänen kehityksensä olisi turvattu. Kun alaikäinen lapsi saapuu yksin Suomeen, olisi tärkeää, että hänet yhdistettäisiin perheensä kanssa niin pian kun mahdollista. Tällä hetkellä Suomen ulkomaalaislaki on tehnyt perheenyhdistämisen lähes mahdottomaksi tai saattaa kestää jopa useita vuosia ennen kuin perhe saatetaan Suomeen.

Turvapaikanhakijalasten ja -perheiden säilöönotto merkitsee lapsen sulkemista vankilaa muistuttavaan laitokseen, jossa hänelle ei ole tarjolla kehityksen edellyttämiä virikkeitä. Vaikka hän olisi säilössä perheensä kanssa, tilanne kuormittaa liikaa vanhempien mahdollisuuksia ottaa huomioon lapsensa tarpeita.

Yksin tulleille nuorille maahanmuuttoviranomaiset antavat vuoden kestäviä oleskelulupia. Ilman jatkuvampaa tulevaisuuden näkymää on mahdotonta kehittyä ja kasvaa myönteiseen suuntaan sekä rakentaa luottamusta ihmisiin ja elämään.

Yksin tullut alaikäinen tai perheen kanssa saapunut lapsi kärsii monesti psyykkisistä traumoista. Lapsille pitäisi turvata asianmukainen ja riittävä psyykkinen tuki jo alkuvaiheessa, kun he tulevat Suomeen. Muuten psyykkinen kuormittuneisuus jättää syvempiä jälkiä kehitykseen ja saattaa laukaista monenlaisia sairauksia ja ongelmia.

Turvapaikanhakuprosessissa lapsi on nähtävä ensisijaisesti lapsena – haavoittuvana ja kehityksessä olevana. Yksin tulleiden turvapaikkahakijalasten hyvinvoinnin pitäisi olla jo hakuprosessin aikana lastensuojeluviranomaisten vastuulla samalla tavoin kuin muidenkin lasten hyvinvointi Suomessa. Työssään viranomaisilla tulisi olla mahdollisuus psykologin asiantuntemuksen käyttöön.

Ann-Christin Qvarnström-Obrey

Psykologien Sosiaalinen Vastuu ry


Erityislasten raporttien yhteenveto

kesäkuu 1, 2018

Seitsemällätoista erityislapsella on suomalainen kuntoutuskummi tai -kummiryhmä tukenaan. Vuoden 2017 raporteista tehtiin yhteenveto, josta saa yleiskuvaa tilanteesta. Psykologien Sosiaalinen Vastuu ry:n kuntoutuskummien lailla on sveitsiläisellä ja italialaisella järjestöllä kummilapsia. Yhteenveto tehdään yhdessä. Raportissa on lyhyt suomenkielinen yhteenveto.

Kummikertomusten yhteenveto:

Review of individually sponsored children_progress reports_2016-2017

Leenin kummiryhmänjäsenet piirsivät kukin suomalaisen puun Eid-juhlan tervehdyskorttiin kummitytölle.


Jatkohankehakemus on jätetty ulkoministeriölle

kesäkuu 1, 2018

UM:n tukemana on käynnissä Etelä-Libanonissa yhteistyöjärjestön kahden perheneuvolan alueella mielenterveyshanke ”Lasten mielenterveys- ja erityispalveluiden kehittäminen kriisioloissa Libanonissa: Beirut ja Etelä (UM:n hankenumero 85 202 501). Koska hankejakso päättyy vuoden 2018 lopussa eikä tarve yhteistyöhön ja rahalliseen avustamiseen ole loppunut, PSV on jättänyt jatkohankehakemuksen vuoksiksi 2019-2022. Jatkohankkeen nimi on ”Monitarpeisten ryhmien mielenterveystyö: moniammatillista yksilö- ja yhteisötyötä”.

Ulkoministeriöön jätetty hankehakemus (sisältää makroja, aukeaa ehkä parhaiten Esikatselu-klikkauksella)

KYT_FiPSR_2019-2022_en

Kaikki kommenntit ovat tervetulleita!

Sirkku Kivistö
hankekoordinaattori osoite: psv at vastuu.fi

Veera Nieminen
apulaiskoordinaattori

 

Alva Grünthal tarkastaa 31.5.2018 alkuvuoden kirjanpitotositteita. Kyse on PSV:n taloushallinnon sisäisestä kontrollista. Seitsemän kohtaa löytyi, joista puhutaan kirjanpitäjän kanssa. Oikealla hankekoordinaattori Sirkku Kivistö.

i


PSV:n Libanonin hankkeen toimintasuunnitelma 2018

maaliskuu 18, 2018

Libanonissa seurataan ja edistetään PSV:n “jokaiselle oikeus psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin” –tavoitteen toteutumista palestiinalaislasten ja –perheiden keskuudessa yhteistyöjärjestö The National Institution for Social Care and Vocational Training (NISCVT) kanssa. Järjestö tunnetaan palestiinalaiselta nimeltään Beit Atfal Assumoud (BAS) (jatkossa BAS).

Kehitysyhteistyöhankkeelle jatkoa 20192022

“Lasten mielenterveys- ja erityispalveluiden kehittäminen kriisioloissa Libanonissa: Beirut ja etelä” –hanke päättyy 2018. (UM projektikoodi 85202501). Toimintavuoden aikana kerätään aineistoa hankejakson arviomiseksi. Kehitetään yhteistyöjärjestön kanssa tapaa kerätä palautetietoa lapsilta.

Suunnitellaan Beit Atfal Assumoud –järjestön kanssa nelivuotinen jatkohanke ”Mental health for vulnerable groups: A complex multidisciplinary model combining client centred and community approaches” ja haetaan avustusta ulkoministeriön kansalaisjärjestöyksiköstä samansuurisella omarahoitusosuudella ja budjetisssa kuin käynnissä oleva hanke on. Suomessa muodostetaan hankkeelle toimintaryhmä. Vapaaehtoistyö dokumentoidaan.

Stressinhallintakoulutus jatkuu

Sosiaalityöntekijöiden työkykyä tuekeva sstressinhallinta -koulutus on etenemässä kouluttaja-koulutuksen vaiheeseen. Nina Lyytinen ja Kirsti Palonen jatkavat yhteistyössä Arabikansojen ystävyysseura ry:n kanssa Stress reduction –hanketta järjestämällä BAS:in sosiaalityöntekijöille kolme G-TEP-typpajaa sekä yhden Stress reduction – patikointipäivän. Hankkessa koulutetaan paikallsiai kouluttajia. Hankekäynnin yhteydessä järjestetään lapsiryhmille ohjattuja patikointipäiviä luonto- ja liikuntaharrastusten tueksi.

Kummitoiminta muodostaa kummeille suoran yhteyden palestiinalaisperheiden yhteisöön. Vastataan viestinnän keinoin heränneeseen tiedontarpeeseen. Selvitetään edellytyksiä tehdä tutustumis- ja opintomatka Suomesta Libanonin palestiinalaisleireihin. Alustava ajankohta on syyskuussa.

Beirutin mielenterveyskonferenssi

Osallistuaan 19.-20.10.2018 BAS:in 12. mielenteryskonferenssiin “Psychological Wellbeing and Mental health: Interaction Between Children, Parents and Environment”

Solidaarisuussilmukat

Solidaarisuussilmukat jatkaa entiseen tapaan neuleiden toimittamista Beit Atfal Assumoudiin lievittämään kylmän kauden haittoja heikoimmassa asemassa olevissa perheissä.

 PSV:n viestintä- ja vaikuttamistyöhön osallistuminen

Suomessa osallistutaan PSV:n viestintätyöhön ja tehdään kehitysyhteistyön ja pakolaisleireissä toteutettavan mielenterveystyön teemoja tunnetuksi yleisölle ja kiinnostuneille. Edistetään kummien ja kummilasten yhteydenpitoa. Hankematkojen jälkeen pidetään selostustilaisuudet. Osallistutaan kehitysyhteistyön tapahtumapäiviin.

 Kehitysyhteistyön yleiset tehtävät, valmiuksien ylläpitäminen ja yhteistyöverkosto

Osallistutaan Kepa & Kehys –järjestön ja UM:n koulutuksiin ja kampanjoihin. Neuvotellaan hankkeista Suomen Beirutin suurlähetysötn ja EU:n Beirutin delegation kanssa.

 Vammaiskumppanuus ry:tä pyydetään hankkeen vammaisnäkökulman toteutuksen asiantuntijaksi. Osallistutaan Suomen Lääkäriliiton kehitysyhteistyöneuvottelukunnan seminaareihin. Pyydetään Arabikansojen ystävyysseura AKYSiä ja Anna Lind Suomen verkostoa asiantuntija- ja yhteistyökumppaneiksi. Lisätään yhteistyötä muiden Libanonin alueella työskentelevien ja mielenterveystyötä tekevien (Lääkärin sosiaalinen vastuu ry) kehitysyhteistyöjärjestöjen kanssa. Suunnitellaan viestintä- ja vaikuttamistyötä ja tulosraportointia yhdessä.

Ulkomaisten yhteistyökumppaneiden kanssa neuvotellaan parhaasta mahdollisesta tavasta tukea Beit Atfal Assumoudin mielenterveystyötä ja etsitään vaikutuskeinoja palestiinalaisten oikeuksien edistämiseksi. Suomen edustuston ja Suomen Lähi-idän instituutin kanssa seurataan poliittisen tilanteen ja elinolojen kehitystä alueella. BAS-järjestön kanssa informoidaan UNRWA:aa ja ILOa palvelun kehittymisestä.

Vapaamuotoisia tukitoimintaryhmiä otetaan mielellään vastaan määrämuotoisen kehitysyhteistyöhankkeen rinnalle.

Rahankeräyslupa:
Poliisihallitus RA/2018/212 myönnetty 23.2.2018 ajaksi 23.2.2018-31.12.2020 koko maassa Ahvenanmaata lukuunottamatta
Kirjanpito ja talaoushallinnon neuvonta:
Tilitoimisto Häkkinen Oy
Tilintarkastus:
Tilitoimisto Antti Väliaho
Vastuuvirkamies UM:n kansalaisyhteiskuntayksikössä
Tarkastaja Leila Riitaoj


Perheneuvolakummien työ jatkuu

tammikuu 21, 2018

Vuonna 2017 Psykologien Sosiaalinen Vastuu ry:n perheneuvolatyö oli mukana Järjestöt100 -saavutusten luettelossa. PSV esitteli vuonna 1995 alkaneen hankeyhteistyön palestiinalaisen Beit Atfal Assumoud (BAS) -järjestön kanssa. BAS on luonut viiden perheneuvolan verkoston, joka on Libanonin palestiinalaisyhteisössä mutta myös koko Libanonin kannalta katsottuna ainutlaatuinen kokonaisuus: mielenterveyspalvelut köyhien perheiden lapsille. Järjestöt100 -hankkeet on esitelty nuorisotyöjärjestö Allianssin sivuill ”Pakolaislapsille apua mielenterveyteen”.

Työ jatkuu. Hankkeen toimijoita ovat perheneuvolakummit, jotka lahjoittavat päättämänsä summan kuukausittain hankkeeseen. UM arvostaa työtä ja antaa  2018 tukea hankkeella ”Lasten mielenterveys- ja erityispalveluiden kehittäminen kriisioloissa Libanonissa”. Hanke sisältää vammaiskomponentin, jolla mahdollistetaan 60 erityislapsen erityisopetus- ja erityiskuntoutuspalvelut. Perheneuvoloissa hoidetaan sekä Libanonissa asuvia, sinne Syyriasta paenneita palestiinalaislapsia, mutta myös köyhien perheiden libanonilaisia ja syyrialaisia lapsia.

Hanke toteutetaan vapaaehtoisvoimin. Monet psykologit ja myös muiden ammattikuntien edustajat antavat asiantuntemusalansa työtä ja yleistä kansalaisjärjestön hallinto- ja ”jokapaikantyötä” PSV:n kautta palestiinalaislapsille. Toteutamme kansainvälistä Lapsen oikeuksien sopimuksen vastuttamaa työtä Lähi-idässä.

Perheneuvolakummeilla on suora, henkilökohtainen yhteys maailmankolkkaan, jossa lasten tilanteen parantaminen vaatii sekä poliittisia ratkaisuja että ruonjuuritason avustus- ja kehitysyhteistyötä. Tervetuloa mukaan!

Saidan perheneuvolan kyltti. Perheneuvola sijaitsee Libanonin suurimman pakolaisleirin, Ein el-Helwehin, sisäänkäynnin lähellä. Perheneuvolatiimiin kuuluvat psykiatri, sosiaalityöntekijä-johtaja, psykologintutkimuksia tekevä psykologi, terapiapasykologi, kaksi puheterapeuttia, psykolomotorinen terapeutti. He työskntelevät -osa-aikaisesti 1-2 päivän viikossa. Johtaja-sosiaalityöntkijän lisäksi perheneuvolatiimiin kuuluu kolme sosiaalityöntekijää. He ovat kokoaikaisia. Perheneuvolassa on myös siivooja-emäntä.


Perheneuvolakummeille vuoden ensimmäinen kummikirje

tammikuu 11, 2018

11.1.2018

Hyvä perheneuvolakummi, kiitos tuestasi kahden perheneuvolan työlle Etelä-Libanonin palestiinlaisleireissä Hyvää vuoden jatkoa!

Perheneuvoloiden lapset ovat lähes kaikki kouluikäisiä. YK:n palestiinalaisten avustusjärjestö UNRWA järjestää palestiinalaislapsille perusopetuksen – toivottavasti USA ei lopeta omaa osuuttaan UNRWAn avustamisessa. Perheneuvolan työ auttaa lapsia selviytymään monista koulunkäyntiin liittyvistä vaikeuksista: puhe tuiee selkeämmäksi, hieno- ja karkeamotoriikka kehittyvät, mieltä rasittavat asiat lievenevät, ilmaisulliset valmiudet lisääntyvät. Sosiaalityöntekijät tukevat lasten ja perheiden selviytymistä.

Perheneuvolatyötä johtaa psykiatri ja tiimiin kuuluvat psykologit, puheterapeutit, psykomotoriset terapeutit ja sosiaalityöntekijät. Sosiaalityöntekijät ovat kokopäivätyöntekijöitä, muut työskentelevät neuvoloissa 1-2 päivänä viikossa.

Kummina olet suorassa yhteydessä yhteen mailmanpolitiikan kuumimmista paikoista. Pystyt levittämään asiallista tietoa palestiinalaisten asemasta pakolaisuudessa. Kummius on ihmisoikeusperustaista vaikuttamistyötä.

Seuraava yleisötilaisuus on 1.3.2017 klo 17-19 Kirjasto 10:ssä, Elielinaukio 2 G, Postitalo, Helsinki. Sirkku Kivistö kertoo helmikuisen hankematkan tuloksista.

Saidan perheneuvolan väkeä Saidan rantapuistossa retkellä ja tapaamassa PSV:n edustajaa 24.9.2017. Perheneuvolan johtaja Ibtissam Khalil äärimmäisenä oikealla.


Kuntoutuskummitoiminnan kokemuksia Libanonin palestiinalaisleireissä

tammikuu 8, 2018

“Lasten mielenterveys- ja erityispalveluiden kehittäminen kriisioloissa Libanonissa” -hankkeella Psykologien Sosiaalinen Vastuu ry tukee palestiinalaisen Beit Atfal Assumoud (BAS) –järjestön mielenterveyspalveluja lapsiperheille. Hankkeen vammaiskomponentissa on resurssit 60 lapsen erityiskoulu- ja kuntoutuspalveluihin. Seitsemällätoista erityislapsella on suomalaiset kuntoutuskummit, jotka lahjoittavat 1000 euroa vuodessa lasten erityiskoulu- ja kuntoutuspalveluihin. Ulkoministeriö on myöntänyt hanketukea vuosiksi 2017-2018.

 

Beit Atfal Assumoud -järjestön nimi arabiaksi

 

Erityislapsillekin kuuluu oikeus oppimiseen – mitä jos perhe ei siitä huolehdi?

Isä ei anna Miriamin jatkaa koulunkäyntiä. Miriam täyttää pian 11 vuotta. Hän on yksi PSV:n kuntoutuskummilapsista Libanonissa. Suomalaisten psykologien ryhmä maksaa erityiskoulumaksut ja BAS–järjestön perheneuvolan hoidon. Miriamilla on kaksi vanhempaa veljeä, jotka kävvät samaista koulua kuin Mariamkin aikaisemmin. Perheneuvolan työntekijät ovat taivutelleet isää, samoin Miriamin isoäiti. Heikkolahjainen äiti ei ole ilmaissut mielipidettään. Nyt Miriam vain oleskelee kotonaan, joka on kunnoltaan Shatilan pakolaisleirin heikoimpia.

Mitä voi kaukainen kummiryhmä tehdä? Miten isän kanssa voi työskennellä? Miten toimii psykologi Suomessa, jos vanhemmat eivät pidä huolta erityislapsensa koulunkäynnistä? PSV:n hankkeessa on ideoitu ja lähetetty ehdotuksia Beirutin perheneuvolan tiimille. Todettiin, että kyllä perheneuvola varmaan tietää, mikä on isällä mielessä. Liittyisikö koulukielto tytön lähestyvään murrosikään? Hänet on suljettava pois pahan maailman vaaroilta kotiin? Mutta sulku on vakava loukkaus Miriamin oikeudelle saada edellytystensä mukaista koulutusta. Entäpä jos isä kävisi tutustumassa Miriamin kouluun?  Koulussa asenne vanhempien kanssa tehtävää yhteistyötä kohtaan on kohdallaan: kaikki suunnitellaan yhdessä perheen kanssa. Tai jos Beit Atfal Assumoudin kulttuuriohjaaja työskentelisi isän kanssa ja tekisi hänen kanssaan sarjakuvatarinoita Miriamin tulevaisuudesta. Yksi tarina ilman koulutusta. Toinen tarina niin, että Miriam on jatkanut koulunkäyntiä. Kolmas tarina – mikä se voisi isän piirustuksissa olla? Miriamin Suomen ystävien ehdotusten tulva jatkui. Voisiko perheneuvola kysyä apua Shatilan keskuksen sosiaalityöntekiöiltä, jotka tuntevat perhen hyvin? Isä on kertonut, että tytön puhe on tullut selvemmäksi ja kirjainten kirjoittamisenkin perusteet ovat alkanet hahmottua. Isällä on jotain vieläkin tärkeämpää mielessä, kun Miriamin edistymisestä huolimatta hän haluaa karsia koulunkäynnin tyttärensä elämästä.

Koulunkäyntiin kannustaminen

Tietoon tulleissa ongelmatilanteissa Suomen kuntoutuskummit haluavat ratkaisuja ideoimalla osoittaa olevansa henkisenä tukena. Yleensä on niin, etteivät ehdotukset toimi käytännössä. Paikalliset keksivät parhaat keinot. Laillista velvoitetta pakottaa Miriamin isää ei ole. Libanonilaisilla lapsilla oppivelvollisuusikä on 6-14 vuotta, mutta se ei koske palestiinalaisia. Palestiinalaisilla ei ole Libanonissa kansalaisoikeuksia, joten sitäkään kautta ei saa pontta lapsen oikeuksien toteutumiseen. Osa vanhemmista ei laita lapsiaan kouluun. Palestiinalaista erityislapsista Libanonissa 28,9 % ei pääse kouluun ollenkaan. Miriam ei ole ensimmäinen lapsi, jonka kohdalla perheneuvola joutuu tekemään lujasti töitä, että vanhemmat huolehtisivat lapsen koulunkäynnistä. Perheen ymmärtämättömyys tai voimattomuus on yksi lapsen koulusta poisjäämisen syy, vaikka tavallisesti sekä Libanonin palestiinalaisyhteisössä että Suomessakin vanhemmat suorastaan taistelevat koulutuksen puolesta. Useimmiten kyse on sopivan erityisopetuksen puuttumisesta ja palvelun kalleudesta. Normaalikouluissa ala-asteen koulutukseen 6-12 –vuotiasta lapsista osallistuu 97 %, keskiasteen luokille 84 %, mutta yläasteen 10-12 luokille enää 61 %. Syyriasta Libanoniin paenneista koluluikäisistä palestiinalaislapsista vain 64 % käy koulua (Chaaban ym. 2016). Lyhyeksi jää monen palestiinalaislapsen koulutie, vaikka palestiinalaiset perinteisesti arvostavat koulutusta.

Camillan koulunkäynti unohtui pakomatkalla

Pikkuinen Camilla tuli 6-vuotiaana Syyrian sodan jaloista 2012 Beirutiin. Vuonna 2013 Camillan perhe otti ensi kertaa yhteyttä Beirutin perheneuvolaan. Kehityksessään Camillalla  on monia ongelmia. Perheneuvolan avulla Camillan vanhemmat järjestivät paikan erityiskoulusta, jossa Camilla kävi lukuvuoden 2015-2016. Hän sai suomalaisen kummiryhmän, jonka avustamana koulunkäynti oli mahdollista. Tarkoitus oli jatkaa samassa koulussa lukuvuosi 2016-2017, mutta kävi ilmi, että Camilla olikin jäänyt pois koulusta syksyllä 2016. Syyksi osoittautui perheen pyrkiminen  eteenpäin, pois Libanonista. Isä halusi kovasti lähteä, äiti olisi jäänyt odottamaan paluuta Syyriaan. Perhe oli YK:n kehitysjärjestö UNDP:n listoilla. Vanhempien pähkäillessä heiltä jäi Camillan koulunkäynnistä huolehtiminen taka-alalle. Vihdoin perhe sai luvan muuttaa Beirutista Ruotsiin. Muutto onnistui kohtuullisen hyvin. Perheneuvola pitää edelleen yhteyttä Camillan perheeseen – Camilla ei itse puhu – ja yhteistyö ruotsalaisten viranomaisten kanssa tuntuu sujuvan hyvin. Camillalta jäi sodan pakomatkan vuoksi kouluvuosi väliin. Isä ei ole periaatteessa lapsen koulunkäyntiä vastaan, mutta hänellä oli niin paljon muuta ajateltavaa, että Camillan tarpeet jäivät toissijaiseksi Nyt tyttö on päässyt Ruotisssa erityiskouluun. Loppu hyvin, toivottavasti jatkokin.

Hyvää edistymistä kuntoutuskummilapsilla vuonna 2017

Perheneuvolat kirjoittavat kuntoutuskummeille vuosiraportit lasten edistymisestä ja hankaluuksista kuten Miriamin ja Camillan tapauksissa (tyttöjen nimet muutettu). Vuoden 2017 raporteista näkyy työn tuloksekkuus. Kysymykseen “Millaista oli perheen, erityiskoulun ja perheneuvolan yhteistyö lukuvuonna 2016-2017”, perheneuvoloiden arvio on: hyvää 12, kohtalaista 4, ei hyvää 1. Perheneuvolat olivat arvioineet 10 lapsella

Edistyminen kuntoustustavoitteissa oli arvioitu hyväksi 10 lapsella, kohtalaiseksi 5 lapsella ja heikoksi 2 lapsella. Koti- ja muu toimintaympäristö oli kohentunut hyvin 10 lapsella, 5 lapsella kohtalaisesti ja 2 lapsella heikosti. “Vaikka lapsen ongelmat olisivat sen laatuisia, ettei edistymistä voi havaita, tuemme silti perheitä pitämään huolta erityislapsestaan”, toteaa Beirutin perhneuvolan psykiatri Madeleine Badaro Taha.

Kuntoutuskummit tai -kummiryhmät lahjoittavat vuodessa 1000 euroa lapsen erityiskoulu- ja perheneuvolan järjestämän tai organisoiman kuntoutuksen tarpeisiin.

 

Sirkku Kivistö

PSV:n Libanonin hankkeiden koordinaattori.

 

 

Perheneuvolan kyltti Tyyroksessa sijaitsevasta El-Bussin perheneuvolasta

 

Saidan perheneuvolan kyltti

 

Saidan perheneuvolan odotushuoneessa sosiaalityöntekijän kanssa

 

UNRWA:n Ramallah-koulun sisäänkäynti Shatilassa

 

 

Lähde: Chaaban, J., Salti, N., Ghattas, H., Irani, A., Ismail, T.,

Batlouni, L. (2016), “Survey on the Socioeconomic Status of Palestine Refugees in Lebanon 2015”, Report published by the American University of Beirut (AUB) and the United Nations Relief and Works Agency for Palestine Refugees in the Near East (UNRWA).


Hankkeen ”Lasten mielenterveyspalvelut Etelä-Libanonin pakolaisleireissä” evaluointiraportin tiivistelmä.

marraskuu 24, 2017

PSV:llä on jo käynnissä jatkohanke, jolla tuetaan 2017-2018 UM:n avun turvin perheneuvolatyötä Etelä-Libanonin leireissä. Edellisen hankekauden tuloksia on arvioinut terveystieteiden tohtori Aziza Khalidi. Raportista on tehty suomenkielinen tiivistelmä.

Terveystieteiden tohtori, tutkija Aziza Khalidi on seurannut yhteisöperustaisen toimintakäytännön kehitystä Beit Atfal Assumoud -järjestön perheneuvoloissa 2014-2016.

“Lasten mielenterveyspalelut Etelä-Libanonin pakolaisleireissä” (2014-2016, UM:n hankenumero 85202501), tiivistelmä evaluointiraportista 7/2017

Evaluointiraportti: Khalidi, Aziza (2017) Implementing Community Based Mental Health Framework at NISCVT/BAS Family Guidance Centers (FGCs) in South Lebanon, Expressions from the Family Guidance Center (FGC) Community, Report of Final External Evaluation submitted to FiPSR covering 2016, Project number 85 202 501

Beit Atfal Assumoud (BAS) –järjestön (The National Institutiion of Social care and Vocational Training NISCVT) kahden perheneuvolan monitammatilliset tiimit hoitivat lapsia ja nuoria ulkominiseriön tukemassa hankkeessa 2014-2016. Hanke sijaitsi Etelä-Libanonissa. Saidan perheneuvola palveli Ein el-Helwehin ja Mieh u Mieh leirejä ja El-Bussin perheneuvola Tyyroksen alueen leirejä El-Buss, Bourj el-Shemali ja Rashidieh sekä leirien ymärilllä olevia palestiinalaisten haja-asumuksia.

Perheneuvolaan ohjattujen uusien lasten lukumäärä sukupuolen ja kansallisuuden mukaan (PRL = Libanonissa elävä palestiinalainen, PRS = Syyriasta Libanoniin paennut palestiinalainen)

Hankevuodet Uudet lapset Poikia uusista lapsista % Neuvolaan ohjattujen uusien lasten kansallisuus
PRL PRS Libanon Syyria Muu
2014 243 66 156 46 27 14
2015 255 68 177 36 17 24 1
2016 163 68 129 21 13
Yhteensä 661 462 103 44 51 1

Hoidon toteutuminen perheneuvoloissa

Alkaneet uudet terapiat * Käyntikerrat Sosiaalityön-tekijöiden kotikäynnit Erityislapset, ohjaus ja seuranta
2014 126 1299 802 22
2015 332 3833 517 22
2016 280 2481 802 30
Yhteensä 738 7613 2121 74

* psykiatria, psykologia, puheterapia, psykomotorinen terapia, toimintaterapia.

Hankkeen tuloksellisuutta (effectiveness) kuvaavat vanhempien tyytyväisyys ja valmius suositella perheneuvolapalveluita tuttavapiirissään (n=82):

71 % vanhemmista ilmoitti olevansa hyvin tyytyväisiä, 29 % melko tyytyväisiä
98 % suosittelisi tuttaviaan ottamaan yhteyttä perheneuvolaan, jos heillä on huolta lapsestaan

Tyytyväisyyden syistä evaluoija on poiminut kuvauksia haastatteluaineistosta: “olen kiitollinen, olemme saaneet paljon, he ottavat vain nimelliskorvauksen, muut paikat ovat hyvin kalliita”, ”perheneuvolasta välittyy hyväksyvä suhtautuminen, on tuntu kuin olisi perheenjäsen, vuorovaikutuksessa ei ole yhtään ylimielisyyttä”, “ensinnäkään he eivät valehtele minulle, he selittävät hoidon selkeästi ja vastaavat selvästi”.

Toiminnan tehokuutta (efficiency) arvioitiin hoitoon tuloa seuraavan arviointijakson pituudella. Yleensä arviointiaika kestää kuukauden tai vähemmän, monimutkaisissa tapauksissa pitempään, 1-2 kuukauteen. Joidenkin lasten arviointi voi vaatia useita kuukausia tilanteen kompleksisuuden takia.

Vaikuttavaa työtä konfliktoituneessa ympäristössä (impact)

Vanhemmat (n=82) raportoivat arviointihaastatteluissa lastensa tilanteen parantuneen hoidon alkamisen jälkeen:

Muutos parempaan huomattava 63 %, rajallinen 22 %

Suppeammassa kyselyotoksessa (n=50):

Muutos parempaan koulussa, huomattava 44 %, rajallinen 14 %, ei edistymistä 8 %, (kolmannes vanhemmista ei antanut vastausta tähän kysymykseen)

Muutos parempaan kotona päivittäisissä toiminnoissa, huomattava 68 %, ei muutosta 6 % (neljännes vanhemmista ei antanut vastausta tähän kysymykseen)

Muutosten kuvauksia vanhempien haastatteluista: “Aikaisemmin olin herkkänä ihmisten puheille kun käytin tyttöäni perheneuvolassa, nyt en enää välitä huomautuksista”, “poikani alkoi olla tekemisissä naapuruston toisten lasten kanssa”, “opettajalla oli ennakkoluuloja perheneuvolaa kohtaan, äiti puhui hänelle, ja opettaja perui puheensa”, “minä lopetin kokonaan lasten lyömisen”, “ennen emme ymmärtäneet mitään hänen puheestaan, nyt ymmärretään kokonaan, mitä hän sanoo”, “tänä vuonna tyttäremme käy koulua mielellään”, “iso muutos viimevuotiseen, nyt hän käy vessassa omin avuin”.

Lasten tärkein ympäristö on hänen kotinsa, joka on yhteisöperustaisessa mielenterveystyössä keskeinen yhteistyöyksikkö. Kyselyotoksessa (n=50) perheensisäistä vastuunjakoa kuvattiin: 8 % vanhemmat yhdessä, 88 % äiti pääasiallisesti, 4 % isä pääasiallisesti

Perheneuvolayhteistyön vaikuttavuudesta (n=50):

76 % vanhemmista osallistui lapsen hoitoon perheneuvolassa

82 % vanhemmista ilmoitti haluavansa tukea lasta hoidon päättymisen jälkeen (tulosten kestävyys)

77 % vanhemmista ilmoitti Perheneuvolan hoitokulttuurin hyväksyttävyydestä lähiyhteisössään vanhemmista (n=50) ilmoitti 44 % sen olevan täysin hyväksyttyä ja 26 % osittain hyväksyttyä. Kolmannes kertoi, ettei hoitokulttuuri ole ollenkaan hyväksyttyä.

Perheneuvolapalveluja saavat perheet ovat merkittävä ennakkoluuloja murtava voima yhteisöissään. Arvioijan poimintoja haastatteluista: “nyt on enemmän tietoisuutta, enemmän myötätuntoa, vaikkei niinkään yhteistyötä”, “perheneuvolatoiminta on täysin hyväksyttyä niiden erityislasten perheissä, jotka ovat saaneet apua, mutta vähemmän hyväksyttyä muiden keskuudessa”, “sanotaan, hävetkää, lapsihan on normaali, miksi viette hänet sinne”, “sukulaisilla on mielipiteitä, mutta me olemme hänen vanhempiaan, jotka näkevät asian oikean laidan, … kun sukulaiset näkivät hänen tilanteensa parantuvan, hekin alkoivat tukea”

Evaluointiraportti nostaa esiin lasten hyvinvointiin vaikuttavia lasten elinympäristön ongelmia:

  • toistuvat aseelliset konfliktit etelässä, erityisesti Ein el-Helweh –pakolaisleirissä
  • Syyrian pakolaisuuden entisestään heikentämät toimeentulomahdollisuudet Etelä-Libanonissa
  • YK:n avustusjärjestö UNRWA:n riittämätön rahoitus lasten palveluille, varsinkin vammaisten lasten erityispedagogisille palveluille
  • Syyriasta paenneiden lasten vaikeat mielenterveysongelmat paineena palvelutarpeille

Näiden vaikeuksien kanssa työskentelyssä tarvitaan yhteistyötä muiden paikallisesti toimivien yhteisöjen kanssa: palestiinalaisten ja libanonilaisten kansalaisjärjestöjen ja erityislaitosten kanssa. Eteläisillä perheneuvoloilla oli yhteistyötä myös kunnallishallinnon kanssa esim. lapsiystävällisen ja autismihäiriöisille lapsille sopivan puiston perustamiseksi Bourj el-Shemaliin. Al-Bussin perheneuvolalla oli yhteistyökumppaneita 29 ja Saidan perheneuvolalla 19. Yhteistyö liittyi useimmiten potilasohjauksiin ja toimintakapasiteetin kasvattamiseen koulutuksella ja tietovaihdon avulla (Khalidi A. Baseline Monitoring & Evaluation 2014). Eteläiset perheneuvolat ovat hyvin kiinteästi osa paikallista toimijaverkostoa lasten elinolojen parantamiseksi.

Arvioinnin mukaan PSV:n suomalaisten perheneuvola- ja kuntoutuskummien ja UM:n tuki Beit Atfal Assumoudin perheneuvoloille on merkittävää siksikin, että perheneuvolat ovat kehittyneet etelän toimijaverkostossa luotetuiksi palvelu- ja toiminnan kehittäjäyksiköiksi. Ongelmana on palvelutarpeen laajuus, johon vastaamisessa UNRWAlla on vaikeuksia puutteellisen rahoituksen takia.

Arvioinnin suositukset PSV:lle

Hankeyhteistyötä suositellaan jatkettavaksi vahvistamaan perheneuvoloiden yhteisöperustaista työtapaa mm seuraavin keinoin

  • sosiaalityöntekijöiden kapasiteetin kasvattaminen
  • sosiaalityöntekijäresurssien turvaaminen Saidassa Ein el-Helweh –leirin epävakauden aiheuttaman palvelutarpeen takia
  • vuosittaisen mielenterveyskonferenssin tukeminen mielenterveystyön näkyvyyden lisäämiseksi ja mielenterveystyötä tekevien tueksi ja kannustukseksi BAS:in ja muiden toimijoiden piirissä
  • tuki BAS:in valistustustoiminnalle mielenterveystyötä kohtaan tunnettujen ennakkoluulojen vähentämiseksi erityisesti epävakaan Ein el-Helweh –leirin piirissä
  • vetoaminen alueen viralliseen terveyspalveluiden tuottajaan, UNRWA:aan,  mielenterveystyön kehittämiseksi. Silloin BAS:in mielenterveystyön (perheneuvoloiden) paine voisi lievittyä ja neuvoloiden rooli asiantuntijayksikköinä korostua. Neuvolat voisivat lisätä yhteistyötä alueen koulutusyksiköiden kanssa ja tuottaa tutkimustietoa.

31.10.2017 SK


Epilepsiasta ja kehitysvammaisuudesta kehitysyhteistyöhankkeissa

lokakuu 26, 2017

Vammaiskumppanuus ry oli järjestänyt 26.10.2017 valtavirtakoulutuksen epilepsia- ja kehitysvammaisuusaiheista.

Mari Koistinen Vammaiskumppanuudesta ja luennoitsija Terttu Heikinheimo-Connell

Epilepsialiiton asiantuntija, neurologi-lääkäri Terttu Heikinheimo-Connell kertoi epilepsian huomioonottamisesta kehityshankkeissa. Epilepsia on yleisin neurologinen sairaus, aivojen sähköisen toiminnan säätelyhäiriö. Lääkärin työn lisäksi on aina tehtävä valistustyötä. Afrikassa tapaa uskomatonta taikauskoa, mutta meidänkin valistuneisuutemme saattaa olla aika ohutta ja epilepsian kohtaamisessa on epävarmuuksia.

Kun 18-vuotias nuori tyttö Shatilan leiristä haluaa opiskella lääkäriksi, herää kysymys, onko niin hyvä vai menevätkö opiskelusatsaukset hukkaan, kun nuori ei ole ihan terve. “Suomessa toimii lääkäreitä, joilla on epilepsia”, kertoi Terttu Heikinheimo. Tämä pitää kertoa opiskelijalle. Samoin pitää ottaa yhteyttä Libanonin WHO:hon ja kysyä., onko maassa Epilepsiayhdistystä. Palestiinalaisleireissä on jo vanhempaintoimintaa Maailman aurismipäivänä 1. huhtikuuta. Koskahan Maailman epilepsiapäivä on. Sen ympärille voi hankkeissamme koota vanhempia ja alkaa muodostaa toimintaryhmiä.

 

Sisko Rauhala Kehitysvammaliitosta.

Sisko Rauhala, Kehitysvammaliiton kansainvälisten hankkeiden asiantuntija kertoi, että hänellä on usein hankekäynneillä mukanaan kehitysvammaisia henkilöitä. Hankkeissa nykyään on pääfokuksena ammattikoulutuksen kehittäminen, tuettu työllistäminen, tietoisuuden lisääminen, vertaistuki, kokemusasiantuntijuuden vahvistaminen, myös kehitysvammaisia naisia ja tyttöjä koskettavat erityiskysymykset kuten seksuaalinen hyväksikäyttö.

Kehitysvammaliiton hankekokemuksen perusteella korostetaan kehitysvammaisen henkilön itsetunnon herättelyä tuomalla esiin hänen vahvuutensa sen sijaan, että korostetaan heikkouksia.


Eteläisten perheneuvoloiden evaluaatioraportti – ”joka viikko huomaan edistymistä”

lokakuu 22, 2017

Terveystieteiden tohtori Aziza Khalidi on toiminut PSV:n hankekauden 2014-2016 ulkoisena evaluaattorina. Perheneuvolatyön vaikutusten arvioimiseksi hän selvitti vanhempien (n=82) havaintoja lastensa tilanteen muutoksista:

huomattava muutos parempaan 63,4 %
rajallinen muutos parempaan 22,0 %
ei muutosta 14,6 %

Poimintoja vanhempien haastatteluista (Taulukko 5):

”Heidän (perheneuvolan) suhtautumisensa minuun on hyvä, he auttoivat minua paljon poikani asioissa, saivat oloni tuntumaan levolliseksi … olin henkisesti väsynyt poikani kanssa pärjäämisestä”
”Lopetin kokonaan lapsen lyömisen”
”Tänä vuonna tyttäreni käy mielellään koulua”
”Täällä etelässä … ei hyväksytä ollenkaan … ennen me emme tienneet oppimisvaikeuksista”

Raportti:
Khalidi, Aziza (2017) Implementing Community Based Mental Health Framework at NISCVT/BAS Family Guidance Centers (FGCs) in South Lebanon, Expressions from the Family Guidance Center (FGC) Community, Report of Final External Evaluation submitted to FiPSR covering 2016, Project number 85 202 501

Saidan perjeneuvolan perheitä retkellä merenrantapuistossa 24.9.2017- Perheneuvolan johtaja Ibtissam Khalil äärimmäisenä oikealla.


Yhteistyöstä Vammaiskumppanuuden kanssa

kesäkuu 14, 2017

Psykologien Sosiaalinen Vastuu ry:n kuntoutuskummitoiminta saa asiantuntijatukea vammaisjärjestöjen yhteistyöjärjestö Vammaiskumppanuudelta. Sirkku Kivistö PSV:stä ja Mari Koistinen tapasivat 14.6.2017.

Sirkku Kivistö ja Mari Koistinen Vammaiskumppanuus ry:ssä 14.7.2017
Sirkku Kivistö ja Mari Koistinen Vammaiskumppanuus ry:ssä 14.7.2017

Kaikkiaan PSV:n ja Arabikansojen ystävyysseuran kehityshteistyöhankkeissa on budjetoitu 60 + 30 erityislapselle tukea kuntoutukseen ja erityisopetukseen. Osa lapsista on Syyriasta paenneita palestiinalaisia tai syyrialaisia. Mari Koistinen lupasi käydä läpi Lebanon Crisis Response Plan 2017-2020 -ohjelman ja kirjoittaa tiivistelmän siitä, miten vammaisten ihmisten tarpeet on otettu suunnitelmassa huomioon.

PSV:n kahden kuntoutuskummilapsen kohdalla on maailman pakolaisjärjestö UNHCR:n epätyydyttävä toimintatapa tullut esiin. UNHCR:llä muuttohakemus saattaa olla vireillä kuukausia, jopa vuosia. Sitten tulee päätös: lähde viikossa uuteen maahan. Viime kesänä yksi tyttö ”napattiin” siten perheineen Sveitsiin. Ei minkäänlaista yhteyttä tyttöä hoitaneeseen perheneuvolaan. Tänä vuonna toisen tytön kohdalla sama juttu: kuukausien odottelun jälkeen päätös: kahdessa viikossa Ruotsiin. Perhe pani toimeksi, karsi omaisuuttaan neljään matkalaukkuun. Matka tyssäsi siihen, kun tytölle UNHCR vaatii lääkärin saattajaksi matkalle Ruotsiin. Perheneuvolamme psykiatrin, joka on myös pediatri, oli antanut lausunnon, ettei lapsi tarvitse perheensä kanssa matkustaessaan lääkäriä saattamaan. Mutta UNHCR passittaa tytön omalle asiantuntijalääkärilleen. Saa nähdä, koska matka toteutuu vai toteutuuko koskaan.

Päätimme, että kysytään Suomen Beirutin edustustolta UNHCR:n toiminnasta: miten UNHCR siirtää perheitä Libanonista toisiin maihin ja huolehtiiko UNHCR perheestä uudessa paikassa alkuun, vai jäävätkö he selviytymään omin neuvoin.

Tällä hetkellä 17 lapsella on suomalaiset kuntoutuskummit tai kuntoutuskummiryhmät.


UM:lle raportoitu edellinen hankekausi

toukokuu 31, 2017

IMG_0734

UM avusti PSV:n edellistä hanketta ”Lasten mielenterveyspalvelut Etelä-Libanonin pakolaisleireissä” (2014-2016). Hanke on nyt raportoitu. Raportti on kirjoitettu englanniksi, koska se on yhteinen asiointikieli palestiinalaisen The National Institution of Social Care and Vocational Training / Beit Atfal Assumoud -järjestön kanssa. Vuoden 2016 osuuden raportin yhteenveto:

How well project activities have been executed during reporting year 2016?

Family Guidance Centers El-Buss and Saida in South Lebanon served their 9th and 7th year respectively in implementing the mental health program of The National Institution of Social Care and Vocational Training. Overall, 163 new patients got their assessment and treatment plan. There are 263 boys and 124 girls, 4-18 years of age, who continued their treatment within 2481 treatment appointments with therapists. By nationality, there were 354 Palestinians in Lebanon, 21 Palestinians from Syria and 13 Syrians. The social workers made 673 home visits.

Impact: 86 % of children booked sizeable or some progress as reported by the parents.

To support the families, there were monthly workshops and campaigns regarding child development, protection, autism, stress and the influence on siblings. The FGC staff cooperated with 10 local schools and institutions and with 5 INGOs, with FGCs being important reference centers in mental health.

Impact: 80 % of parents were very satisfied, 18 % somewhat satisfied.

Development of the FGC setting progressed towards the community-oriented mental health model: FGC El-Buss was the partner of Handicap International developing and publishing “Community Based Mental Health – A Practical Methodological Guide Based on Experiences of two Multidisciplinary Mental Health Teams in Working with Children and Families in Palestinian Camps. 2010-2016”. FGCs presented studies at annual mental health conference in Beirut and contributed to the development of The National Mental Health Programme of Lebanon (Strategic objectives 5.12.1. Establish a leadership and governance mechanism for agencies working for mental health of Palestinian refugees supported by UNRWA in line with the Ministry of Public Health (MOPH) structure, 5.12.2. Establish a sustainable referral system between actors in the field supported by UNRWA and the MOPH.

Impact: A community based model has been developed and connected to the larger advocacy work.

The persisting difference in child’s rights between Palestinian and Lebanese children is an important challenge for future work.


Taisteluista Ein el-Helweh -leirissä Saidassa, alueella, jossa PSV tukee lasten mielenterveyspalveluja

huhtikuu 12, 2017

Saidan kaupungissa sijaitsevan Ein el-Helweh –pakolaisleirin hälyttävät taistelu-uutiset liittyvät arvioiden mukaan leirin turvallisuusjoukon (joint security forces) sopimuksen uusimiseen. Poliittis-uskonnollisten ryhmien vuonna 2014 tekemä sopimus leirin turvallisuusjoukoista päättyi helmikuussa 2017. Islamistisen ryhmän johtaja Bilal Badrin vain 40-päinen, mutta muiden islamistiryhmien tukema ryhmä, avasi tulen pääpuolue Fatahin joukkoja vastaan perjantaina 7.3.2017. Palestiinan suurlähettiläs Ashraf Dabbourin mukaan islamistiryhmät yrittävät saada Ein el-Helweh –leirin hallintaansa.  Parhaillaan Bilal Badr on poistunut omalta reviiriltään toiselle alueelle eikä olinpaikkaa tiedetä. Löydettäessä hänet luovutetaan Libanonin viranomaisille. Valtapuolue Fatah on tyytymätön, että islamistiset ryhmät ovat auttaneet Badria pakenemaan.

Beit Atfal Assumoud jatkaa työtään kriisialueella

Yhteistyöjärjestö Beit Atfal Assumoudin toimintakeskus, joka sijaistee leirin sisällä (katso kuvasta, punakattoinen mökkikuvio), on joutunut siirtämän työntekijänsä Saidan perheneuvolan (kuvassa vasemmalla toinen punakattoinen mökkikuvio) tiloihin. Perheneuvola sijaitsee virallisen leirialueen ulkopuolella ja on työntekijöille ja heidän asiakkailleen turvallisempi. Perheneuvolan psykiatri on sanonut, että alueen lapset näkevät joka päivä aseita ja aseellista toimintaa. Nyt tilanne on lapsille todella pelottava.

Ein el-Helweh_map
Punainen alue on Ein el-Helweh -leiriä. Punakynällä rajattu alue on jatkuvien konfliktien aluetta. Kuvassa keskuskadun yläpuolella oleva alue on Fatah-puolueen hallussa ja alapuolella oleva osa on islamististen ryhmien aluetta. Keskuskatua asukkaat joskus kutsuvat Kuoleman kaduksi. Sinisellä viivoitetut palkit ovat koulukeskuksen aluetta. Koulut siis sijaistavat kondliktiherkällä alueella. Taisteluiden aikana ne ovat kiinni. Punakattoiset mökki-ikonit näyttävät missä Beit Atfal Assumoudin toimintakeskus ja Saidan perheneuvola sijaitsevat. Kaavakuva on Ein el-Helweh -toimintakeskuksen johtaja, sosiaalityöntekijä Bahaa Tayyarin PSV:n käyttöön piirtämä.

Ponnisteluja tilanteen rauhoittamiseksi
Tulitaukoa on yritetty saada aikaan useamman kerran, mutta se ei ole pitänyt. Saidan kaupungintalo on avannut ovensa leiristä paenneille ihmisille. Taisteluiden leviäminen leirin ulkopuolelle on onnistuttu estämään. Libanonin puolustusministeri Yaacoub Sarraf on vieraillut Saidassa alueen parlamenttiedustaja Bahia Haririn luona neuvottelemassa tilanteesta.

Leirin viereinen sairaala jatkaa toimintaansa
Terveysministeri Ghassan Hasbani määräsi sunnuntaina 9.3.2017 aivan leirin pääsisäänkäynnin vieressä sijaitsevan valtion sairaalan evakuoitavaksi. Sairaalan johtaja, tohtori Ahmad al-Samadi kuitenkin kieltäytyi siirrosta ja ilmoitti, että henkilökunta jatkaa työtään ja hoitaa kaikkia sairaalaan lähetettyjä potilaita. Hänelle ja sairaalan henkilökunnalle PSV:n täytyy esittää suuret kiitokset.

Lähde: Ein al-Hilweh security deployment held up. Fatah Movement airs disapproval over deal between factions that allowed Badr fo flee. The Daily Star (Lebanon) 12 April 2017 by Mohammaed Zaatari. (http://www.pressreader.com/lebanon/the-daily-star-lebanon/20170412/281509341048872)


Kaikkein haavoittuneimpien puolesta

maaliskuu 30, 2017

”Kiitos, ettet ole unohtanut meitä”, Beit Atfal Assumoudin (BAS) johtaja Kassem Aina sanoi, kun hyvästelin hänet järjestön toimistolla. Oli viimeinen päiväni Beirutissa, jossa olin saanut tutustua tähän tarmokkaaseen palestiinalaisjärjestöön. Jätin hyvästit myös BAS:in Shatilan toimintakeskuksessa, jossa Jamile Shehade otti minut jälleen mielellään vastaan, tarjosi arabialaista kahvia ja alkoi juttusille.

Viimeksi kirjoitin siitä, miten Arabikansojen ystävyysseurassa (AKYS) ja Psykologien Sosiaalinen Vastuu ry:ssä (PSV) toimiva Sirkku Kivistö etsii ja löytää palestiinalaislapsille kummeja Suomesta. (Jutun, jossa kerrotaan esimerkiksi erilaisista kummisuhteista, eli lapsi-, vanhus-, ja päiväkotikummiudesta voi lukea täältä.) Nyt päätin kysyä Jamile Shehadelta, miten kummilapsia valitaan palestiinalaisista.

Vuodesta 1976 toiminut järjestö tuntee palestiinalaisleireissä asuvien perheiden tilanteita hyvin. Ja kun joku perhe kohtaa kuoleman, BAS:in sosiaalityöntekijä menee – heti tiedon saatuaan – käymään perheen kotona. Kotikäynnillä hän selvittää perheen pärjäämistä alustavasti. ”Seuraava tapaaminen on BAS:in
sosiaalikeskuksessa, jossa teemme tarvittaessa hakemuksen kummiohjelmaan pääsystä.”

Sosiaalityöntekijä kirjaa hakemukseen kaiken olennaisen perheestä: lasten koulunkäyntiin liittyvät asiat, kuvauksen perheen taloudellisesta tilanteesta sekä kodin kunnosta. Hän kertoo myös mielipiteensä siitä, millaista apua perhe tarvitsee. ”Jos perhe on iso, kummilapsiksi saatetaan ottaa 3-4 perheen lapsista”, Jamile Shehade jatkaa. Lopuksi hakemus lähetetään BAS:in keskustoimistoon, johtaja Kassem Ainalle, joka tekee lopullisen päätöksen.

blogi 5 (1) pieni

BAS on vuosikymmenien jalkautumisensa ansiosta erittäin tunnettu ja luotettu järjestö palestiinalaisleireissä. ”Toisinaan, kun joku perheessä kuolee, ihmiset tulevat tänne oma-aloitteisesti.” Kummilapsiksi otetaankin useimmiten lapsia, jotka ovat menettäneet toisen tai molemmat vanhempansa.

Lisäksi kummiohjelmassa on lapsia, joiden vanhemmat ovat elossa, mutta kykenemättömiä huolehtimaan lapsistaan. ”Jos perheen isä on sairas tai ei muusta syystä pysty hankkimaan elantoa, lapsi pääsee usein kummiohjelmaan. Tai silloin, jos perheen äiti ei kykene pitämään huolta lapsistaan”, Shehade lisää.

Sitten hän huomauttaa: ”Tärkeintä on koulu – lapsia, jotka eivät sitoudu käymään koulussa, ei oteta kummiohjelmaan. Sanomme perheille, että emme voi auttaa lapsia, jotka elävät kadulla.” BAS tarjoaa myös koulunkäyntiä tukevia palveluja, esimerkiksi tukiopetusta. ”Tukiopetukseen pääsevät ne, jotka eivät saa koulunkäyntiin apua kotona.”

Kun lapsella on kummi esimerkiksi Suomesta, perhe saa kuukausittain rahallista apua. Tärkeitä ovat myös keskustelut perheen ja sosiaalityöntekijöiden välillä. ”Haluamme auttaa perheitä selvittämään ongelmansa. Jos äiti pitää huolta lapsista, teemme kotikäynnin vain kerran kuussa. Mutta olemme aina täällä, tänne voi tulla aina tarvittaessa pyytämään apua.”

Kummiohjelmassa lapsi pääsee osallisiksi myös harrastuksista: BAS:illa on viikonloppuisin ryhmiä, joissa piirretään, askarrellaan, lauletaan ja soitetaan. Toisinaan lapset viedään piknikille tai pelaamaan palloa.

33 vuotta BAS:issa työskennellyt Jamile Shehade sanoo, että kummitoiminta muistuttaa palestiinalaisille, että heitä ei ole unohdettu, että he eivät ole yksin maailmassa. ”Jos lapsi on menettänyt vanhempansa, kummin ansiosta hän saattaa tuntea, että hänellä on vanhemmat Suomessa, että hän ei ole yksin. Lapselle on tärkeää, että hän saa joskus kuulumisia, kortin, valokuvia tai syntymäpäivälahjan Suomesta.”

blogi 5 (3) pieni

En tietenkään aio unohtaa kohtaamiani palestiinalaisia, mistä Kassem Aina minua kiitteli. Libanonista vasta palattuani näin lähes joka yö unta, jossa kävelin Shatilan pakolaisleirissä. Unessa ei tapahtunut juuri mitään erikoista, kävelin vain yksikseni, ja olin hiukan hämilläni ihmispaljoudesta ja kaaoksesta.

Unet ovat sittemmin loppuneet, mutta mietin kohtaamiani ihmisiä päivittäin. Yhtenä tärkeimmistä asioista opin heiltä toivosta. Shatilan leirissä tapasin ihmisiä, jotka elävät äärettömän ahtaasti. Ahtaus ei tarkoita heille vain tilan vähyyttä vaan myös mahdollisuuksien puutetta. Heidän elämässään ja haaveissaan moni asia on poissuljettu pelkästään sen takia, että he sattuvat syntymään palestiinalaisleirissä. Esimerkiksi 36 ammattia Libanonissa ovat palestiinalaisille kiellettyjä (muutamia mainitakseni: lääkäri, bussikuski, asianajaja ja turistiopas leirien ulkopuolella).

Opin, että tuota rajoitettua elämää jaksaa paremmin, kun on mielekästä tekemistä, jonka parissa toivo vapaammasta arjesta pysyy yllä. Tapaamillani palestiinalaisilla on heidän perustamansa järjestö, BAS. He tekevät päivittäin töitä, jotta palestiinalaislapsilla olisi parempi arki ja realistisia unelmia. Ja aina silloin, kun järjestön työntekijät näkevät lapsen elämässä uutta valoa, esimerkiksi lämpimän ruoan kerran päivässä, he itse saavat energiaa, hyvän syyn hymyillä, hyvän syyn jatkaa.

Jamile Shehade sanoi minulle monta kertaa, kuinka tärkeää kummitoiminta järjestön työssä on. Hahmotin hiljalleen, että Suomesta tulevan tuen ansiosta apua eivät saa vain palestiinalaislapset vaan myös aikuiset, kuten sosiaalityöntekijät, jotka saavat paremmat mahdollisuudet tehdä työtään. Tietysti he saavat työstään rahallisen korvauksen, mutta vähintään yhtä tärkeää lienee työn tekemisen mukanaan tuoma toivo.

Kirjoittanut ja kuvannut Hanna Hirvonen, 27.2. ja 30.3.2017


Erään lauantain tunnelmia Shatilassa

helmikuu 20, 2017

Libanonissa viralliset vapaapäivät ovat perjantai ja sunnuntai. Lauantaisin toimitaan arkisesti, niin myös Beit Atfal Assumoudin (BAS) sosiaalikeskuksessa Shatilassa. Saavuin paikalle hieman kymmenen jälkeen aamulla ja päätin ikuistaa keskuksen toimintaa kuviin päivän aikana.

lauantai (1) pieni

Hammaslääkäri Ahmad Abou Rayya oli saapunut keskukseen aiemmin. Hän oli ottanut pakolaisleirin lapsia vastaan aamulla yhdeksästä kymmeneen. Rayya kertoi, että Shatilassa asiakkaita riittää, ja lasten hampaat ovat usein huonossa kunnossa. Kuluvan aamupäivän aikana hammaslääkäri oli paikannut reikiä. ”Köyhissä perheissä ei välttämättä ole kunnollisia vesipisteitä, hammastahnaa tai -harjoja”, Rayya sanoi. Hän lisäsi, että BAS:in Shatilan toimintakeskuksessa lapsille järjestetään hammaslääkärin palvelujen lisäksi koulutusta suuhygieniasta.

lauantai (2) pieni
lauantai (3) pieni

lauantai (4) pieni

Päiväkoti-ikäiset olivat paikalla vieraillessani riehakkaalla päällä – ainakin viimeisen puolituntisen, kello kahteentoista saakka. Lapset piirsivät, juoksentelivat ympäriinsä, askartelivat, pelasivat jalkapalloa tai pukeutuivat palestiinalaisasuihin sekä näyttivät muutamia perinteisiä tanssiliikkeitä. Osa touhusta näytti olevan tilanteeseen heittäytymistä, leikkiä kavereiden kesken, osa puolestaan lastentarhanopettajien, kuten Feda Shehaden, ohjaamaa toimintaa.

lauantai (5) pieni
lauantai (6) pieni
Lauantaina kokoontui myös esikouluryhmä. Lapset olivat rakentaneet tien ja ajeluttaneet leikkiautoja sitä pitkin. Esikoulunopettajan mukaan tarkoituksena oli opetella erilaisten ajoneuvojen nimiä. Luokan seinälle oli ripustettu arabiankieliset aakkoset. Kirjaimet opetellaan kuulemma pienissä sarjoissa. Minulle kerrottiin, että moni keskuksessa käyville lapsille tarkoitettu toiminta on yhtä aikaa opiskelua ja hauskanpitoa.

lauantai (7) pieni

Sosiaalikeskuksen johtaja Jamile Shehadella (vas.) piti kiirettä koko päivän. Hänen luonaan kävivät esimerkiksi norjalainen vapaaehtoistyöntekijä sekä paikallisen perheen äiti. ”Moni haluaa puhua kanssani perheensä ongelmista. Toisinaan avuksi saattaa riittää, että kuuntelen ja annan neuvoja”, Shehade sanoi. Joissakin perheissä tarvitaan kokonaisvaltaista ohjaamista. Shehaden ja muiden sosiaalityöntekijöiden täytyy huolehtia myös vanhemmista, jotta he oppisivat pitämään huolta lapsistaan.

lauantai (8) pieni

lauantai (9) pieni

Abdel Hadin perheen kaikilla kahdeksalla lapsella on kummi Suomessa Arabikansojen ystävyysseuran kautta. Jamile Shehade (vas.) kertoi, että kummien rahallisella tuella hän on pystynyt auttamaan Abdel Hadin perheen kaaoksesta kohti parempaa arkea. Vanhin tytär, Nour, 8, käy nykyisin koulussa päivittäin. Isällä, Fadi Abdel Hadilla, on aikaa lapsille, koska Shehade järjesti hänelle työn läheltä, Shatilasta. Mutta – mikä tärkeintä – isä on ymmärtänyt lasten tarvitsevan häntä.

Lauantaina sain seurata Nourin, 8, koulumatkaa. Yleensä tyttö kulkee kouluun itsenäisesti, jotta isä voi saattaa nuoremmat lapset päiväkotiin BAS:in sosiaalikeskukseen. Nour sanoi, että koulumatka taittuu ongelmitta myös yksin.

lauantai (10) pieni

Hammaslääkäri Ahmad Abou Rayyan työt jatkuivat iltapäivään. Iltapäivän kuvan hänestä nappasi Nour.

lauantai (11) pieni
lauantai (12) pieni
Kahden aikaan koululaiset kokoontuivat tukiopetukseen. Ohjelmassa oli englannin ja arabian harjoittelua neljään saakka.

lauantai (13) pieni

Beit Atfal Assumoud -palestiinalaisjärjestö sijaitsee hämärän kujan varrella Shatilassa. Sosiaalikeskuksen ovi on aina auki. Yhtäkään ihmistä ei käännytetä pois kuulematta häntä ja pohtimatta yhdessä, onko avulle tarvetta – ja millaiselle. Paikalla toimittajana vieraillessani tunsin itseni erittäin tervetulleeksi.

Hanna Hirvonen, teksti ja kuvat


Erityistuen tarpeessa olevien perheiden kotikayntiauttaminen

helmikuu 19, 2017

Helmikuun 17 paivana Beirutin Amerikkalaisen Yliopiston Division of Child and Adolescent Psychiatry jarjesti konferenssin, joka paivitti tietoa elaman varhaisimman vaiheen psykiatrisista kysymyksista. Esityksissa toistui, kuinka puutteiden lisaksi on koko ajan kiinnitettava huomiota lapsen vahvuuksiin ja tuettava niita. Lapsen kanssa tyoskennellaan niin, etta hanta pidetaan aktiisivena tieteentekijana, maailmaan tutustujana. Yhtena toteamuksena esitettiin, ettei lapsi ole viela kielellisen kommunikoinnin vaiheessa, mutta hanella on kuitenkin paljon sanottavaa.

Psykiatri Madeleine Badaro Tahan ja sosiaalityontekija (psykologian opiskelija) Maha Hodrojn esitys Beit Atfal Assumoudin (BAS) perheneuvoloiden Portage-menetelmaa soveltavasta tyosta vanhempien kanssa toi konferenssiin oman savayksensa. Esitys sai kiitosta siita, etta BAS:in esitys toi esiin haavoittumimmassa asemassa elavien lasten ja heidan perheidensa auttamisen tapoja. Portage-menetelmaan koulutetut sosiaalityontekijat tyoskentelevat kodin ja perheneuvolan valimaastossa, sanoin perheen ja opetustoimen valissa.

(PS Tekstikirjoitettu koneella josta puuttuvat aan ja oon pilkut, Ne on sijoitettava paikoilleen itse.)

IMG_1053
Maha Hodroj ja Madeleine Badaro Taha AUB:n Safe Start -konferenssissa 17.2.2017. Esityksen otsikko oli Home based interventions in complex families.


Hyva alku lapselle – lastenpsykiatrian uusinta aluetta

helmikuu 17, 2017

(aan ja oon pisteet paikoilleen omatoimisesti, kayttamani tietokone ei sita tee)

Beirutin Amerikkalaisen Yliopiston (AUB) kampus on houkutteleva, monimuotoinen paikka. Tana aamuna siella viuhtoi juoksijoita pikavauhdilla, kissoja venytteli polkujen varsilla, luennoille menijat huutelivat toisilleen. Yhtakkia vahan haikea olo yllatti: mina en ole enaa nuori, vaan vanha, vaikken oikein niin tunnekaan.

AUBn alueella on urheilukentta, uimahalli ja liikuntatilat. Kuntosalien ylakerrassa oli auditorio. Sinne kokoonnuimme neljanteen Safe Start: Early Childhood Mental Health Updates -konferenssiin. Olin etukateen pyytanyt, etta voisimme pitaa pienet palaverit Beddawin ja Nahr el Baredin perheneuvoloiden kanssa. UM on edellyttanyt toimintasuunnileman, budjetin ja joidenkin toimintojen tarkistusta. Katsoimme Neddawi psykiatri Ritan ja psykologi Layalkin kanssa kysymykset. Yritan jarjestaa, etta ensi viikolla paasisin viela kaymaan Beddawissa, kun ei kongressipaivan hulinassa oikein voitu keskittya asiaan. Nahr el Baredin psykologi oli sairastunut, mutta kavimme UM:n listat lapi psykiatri Vivianen kanssa.

Tapasin myos Saidan perheneuvolan psykiatri Jihanen ja psykologi Mohammadin. Jihane sanoi, etta he lisaavat valistustyon osuutta Ein el-Helwehin alueella parantaakseen vanhempien osallistumista lastensa tilanteen kohentamiseen.

El Bussin neuvolasta oli yhteisotyontekija (sosiaalityontekija) Maha, joka piti Beirutin perheneuvolan psykiatrin kanssa esityksen Portage-menetelman soveltamisesta neuvolan ja vanhempien yhteistyon parantamisessa ja vanhempien paaroolin vahvistamisessa lastensa hoidossa. Maha pitkin esityksensa arabiaksi ja kuiskaustulkkauksen avulla en oikein saanut selvaa asiasta, joten ensi viikolla El-Bussin kaynnilla taytyy kysella lisaa.

Valokuvista

Tanaan puhuimme psykologi Mohammadin kanssa Saidan perheneuvolan kuntoutuskummilapsista, joiden kuulumisia olen luvannut kummeille valittaa. Kerroin hanelle pienen liikuttavan hetken, joka sattui aiemmin talla viikolla Saidassa kaydessa. Tapasin erasta kuntoutuskummilasta, jonka aiti kuoli kaksi vuotta sitten. Viime syksyna tytto oli jaanyt pois koulusta. Hanen mukanaan oli pikkusisko, joka myos oli jaanyt pois koulusta. Isa ei osaa pitaa huolta lapsista. Siina jutellessamme pikkusisko otti yhtakkia laukustaan esiin kuvan, jossa oli aiti ja isosisko. Kuva oli minun ottamani. Yritan aina tuoda ottamiani kuvia takaisin asianomaisille. En tosin ole koskaan tullut ajatelleeksi, etta saatan olla ainoa, joka on ottanut kuvia heidan aidistaan. Aarimmaisen heikoissa perheoloissa kuvia tuskin kertyy. Paatin, etta etsin kaikki vastaavat kuvat arkistoistani ja teetan niista tytoille kopiot.

Olen tehnyt joillekin perheille albumeita kotikayntien kuvista. Tamanpaivaisessa konferenssissa muuan luennoitsija kertoi etta vanhempien refletiokyky omasta ja vauvansa tilanteesta saattelee lasta hyvaan alkuun. Jollain hamaralla tavalla minulla onkin ollut ajatus, etta kuva-albumit voisivat toimia reflektion kaynnistajina, kun joku ulkopuolinen on tallentanut arjen tilanteita lasten ja perheen elamasta.

IMG_2749
AUB:n kampukselta opiskelijoilta on nakoala Valimerelle. 17.2.2017


Kuntoutuskummilapsia tapaamassa Saidan perheneuvolassa

helmikuu 15, 2017

Etukirjoitus: Sijoita aakkosten pisteet omilla silmilla paikoilleen, kaytossa oleva tietokone ei sita tee.

Olipa eloisa paiva! Sain osallistua Saidan perheneuvolan tiimikokoukseen, jota johti psykiatri Jihane Rohayem. Tunnistin esimerkin siita, mita perheneuvolan seuranta tarkoittaa. Muuan 13-vuotias poika oli ollut psykiatrin vastaanotolla. Poika on ollut hoidossa vuodesta 2010. Psykiatri oli kiinnittanyt huomiota siihen, etta poika oli ollut erityiskoulun samassa ohjelmassa kolme vuotta. Nyt tiimi paatti tehda tarkan arvioinnin ja haluaa miettia sen jalkeen kouluasiaa. Asiat eivat siis vain luista eteenpain, vaan lapsen tilannetta seurataan.

Kokouksen jalkeen oli hetki, jolloin kannettiin mahfava kakku siisaan ja laulettiin onnittelulaule keskuksessa tyoskentelevan vapaaehtoisen Zaynabin syntymapaivan kunniaksi. Muuan kummilapsen aiti oli tehnyt kunnon lounaan, riisia ja kanaa ja salaattia.

IMG_2739
Paasin herkkulounaalle Saidan perheneuvolan tyontekijoiden kanssa. Vasemmalla kurkistaa sosiaalityontekija, istumassa puheterapeutti. Oikealla psykiatri Jihane Rohayem.

Keskuksen johtaja Ibtissam Khalil oli kutsunut kuntoutuskummilapset iltapaivaksi neuvolaan. Tapasin vanhat tutut ja pystyin useimmille kertomaan saaneensa kummeilta henkilokohtaisesti terveiset tuotaviksi. Kylla oli iloiset ilmeet lapsilla, kiitos kummit! Sitten tapasin kolme uutta kuntoutuskummilasta, joilla jo on kummiryhmat Suomessa. Pojat olivat pienempia kuin olin papereiden perusteella ajatellut. En oikein pysty blogissa samana paivana kirjoittamaan, millaisissa kohtaloissa lapset elavat. Sen voi sanoa, etta takuuvarmasti kaukaisen maan kummit ovat turvatekijoita lapsille.

Sitten paneuduttiin oikein urakalla kahden tyton tilanteeseen. Aitinsa kuoltua ja perhetilanteen muututtua epavakaaksi he ovat jaaneet koulusta pois. Nuorempi tytto ilmaisi jossain vaiheessa, etta hanta koulun jattaminen kaduttaa. Mutta isompi, varsinainen kuntoutuskummilapsi, kuunteli kylla mielellaan, vaikkakin paa painuksissa ja valilla uhmakkaan oloisesti. Kun kysyimme, kaipaako han kuollutta aitiaan, paa painui hetkeksi syvaan. ”Sanokaa nyt onko tama elamaa!”, han tuiskaisi valilla.  Tytto olikin paassyt Najdi-jarjeston koulupudokastoimintaan, mutta oli hylannyt sen sen takia, etta siella oli poikiakin. Minakin olin naisten kuorossa ja sanoin, etta kylla pitaa jatkaa lukemisen ja kirjoittamisen opettelua, etta jokaisen naisen maailmassa pitaa osata lukea ja kirjoittaa. Taitojen opettelu olisi mahdollista Beit Atfal Assumoudin keskuksessa Ein el Helwehissa, jossa toimii koulupudokasluokka. Ein el Helwehin keskuksen johtaja oli tilanteessa mukana ja varmasti tekee voitavansa asiassa. Tytto sai kummien lahettaman paketin ja lupasi, etta hanen kuulumisiaan saa kysella, vaikka kuntoutuskummisopimus raukesi koulusta pois jaamiseen.

Psykiatri puhui erikseen syyriasta paenneista palestiinalaiskaksosista, joiden hanen mielestaan pitaisi saada elinmahdollisuudet jossain turvallisemmassa maassa. Libanonissa he paperittomina voivat joutua kiinni ja palautetuiksi Syyriaan. Terveys ei kestaisi armeijaan joutumista. Libanonissa ei ole mahdollisuuksia itsenaistya sopivan tyon kautta. Miten paasta terveydelle sopiviin parempiin oloihin, joissa olisi jotain toivoa?

Kummeille on lapsista saattajineen kuvia, mutta blogeihin tulee oheiskuvia. Niistakin toivottavasti valittyy sitkean ja lasten etuja ajavan keskuksen tunnelmaa.

Syntymapaivasnakari ja tyotoverit
Syntymapaivasankari tyotovereineen


Ensitapaamisia ja jälleennäkemisiä Shatilassa

helmikuu 13, 2017

Sain tänään ensikosketukseni Beirutin palestiinalaisyhteisöön. Pääsin jututtamaan Beit Atfal Assumoud -palestiinalaisjärjestön (BAS) työntekijöitä Shatilan pakolaisleirissä, yhdessä Sirkku Kivistön kanssa. Kivistö on varmasti yksi parhaista oppaista viemään minut palestiinalaisten pariin. Kivistö tuntee palestiinalaiset järjestötyöntekijät ja perheitä, koska hän koordinoi kummitoimintaa kahden suomalaisjärjestön (Psykologien Sosiaalinen Vastuu ja Arabikansojen ystävyysseura) sekä BAS:in välillä.

Iltapäivällä seisoin BAS:in ylläpitämän, Shatilan pakolaisleirissä sijaitsevan, sosiaalikeskuksen ylimmässä kerroksessa ja katsoin ympärilläni olevia, aina vain korkeammalle kohoavia asuinrakennuksia. Siellä tiesin olevani oikeassa paikassa työni kannalta. Olen freelancetoimittaja ja täällä Libanonissa minua kiinnostavat etenkin ihmisoikeudet ‒ jotka palestiinalaisilta näyttävät suurelta osin puuttuvan.

Kuva 1 pieni

Shatilan pakolaisleiri on perustettu Beirutiin 1940-luvun lopussa. Tämän jälkeen leirissä asuvien ihmisten määrä on moninkertaistunut, mutta leirin pinta-ala ei ole kasvanut. Ainoa vaihtoehto saada lisätilaa taloihin on siis rakentaa niitä kohti taivasta. Rakentaminen näyttää olevan käynnissä jatkuvasti.

Jamile Shehade, BAS:in sosiaalityöntekijä ja Shatilan keskuksen johtaja sanoi tänään, että elämä leirissä käy koko ajan raskaammaksi. Yhtenä syynä tähän on ahtaus. Myös työttömyys palestiinalaisten keskuudessa on viime vuosina kasvanut hurjasti. Nykyisin Shatilan leirissä asuu joukoittain myös Syyrian pakolaisia, jotka avaavat omia liikkeitään Shatilaan. Kaikille ei tässä yrittäjien paljoudessa riitä tarpeeksi asiakkaita.

Shehade huomautti, että palestiinalaiset ovat oikeutettuja työntekoon, esimerkiksi avaamaan kauppoja, vain pakolaisleireissä. Muualla vapaus siihen puuttuu. Köyhyys ajaa perheitä ahdinkoon. Kun esimerkiksi lasten koulunkäynti vaarantuu, tarvitaan kipeästi suomalaisia kummeja.

Kokonaisuudessaan tämä päivä oli omalta osaltani täynnä uusia tuttavuuksia. Sirkku Kivistö puolestaan iloitsi lukuisista jälleennäkemisistä:

Kuva 2 pieni

BAS:in johtaja Kassem Aina (oik.) ja Sirkku Kivistö tapasivat ensimmäistä kertaa vuonna 1984. Tänään aamulla Kivistö ja Aina keskustelivat kummitoiminnan vaikutuksista palestiinalaisleirien lapsiin. Puhetta riitti myös kasvavista haasteista leirien lasten ja nuorten keskuudessa; esille nousivat muun muassa Shatilassa voimakkaina rehottavat huumeongelmat.

Kuva 3 pieni

BAS:in kummitoiminnan vastaava Fatima Khaizaran sai Sirkku Kivistöltä suomalaiskummien lähettämät tuliaiset. Hän toimittaa tuliaiset palestiinalaisleireille eri puolille Libanonia.

Kuva 4 pieni

   Kuva 5 pieni

Sosiaalityöntekijät Hanane Dabdoub (ylempi kuva) ja Sara Al Sayed työskentelevät perhetukikeskuksessa Shatilan läheisyydessä. Kävimme Sirkku Kivistön kanssa tervehtimässä näitä naisia matkallamme kohti Shatilaa. Al Sayed oli tänään erityisen iloinen; palestiinalaisnainen oli päässyt töihin BAS:ille noin kuukausi sitten.

Kuva 6 pieni

Kun laskeuduimme parvekkeelta takaisin BAS:in Shatilan keskuksen alakertaan, Jamile Shehade kertoi eläneensä pakolaisleireissä koko elämänsä. Shatilassa hän on asunut vuodesta 1958. Hän ei usko elämänsä aikana pääsevänsä Palestiinaan tai kotikaupunkiinsa ‒ paikkaan, josta hän kuuli isovanhemmiltaan, mutta jota hän ei itse ole koskaan nähnyt.

Vaikka elämä leirissä on raskasta ja osittain arvaamatonta, BAS ei lopeta työtä palestiinalaisten elämän parantamiseksi. Jamile Shehade sanoi tähtäävänsä päivittäin siihen, että niillä lapsilla, jotka ovat leireissä kaikkein heikoimmassa asemassa olisi parempi tulevaisuus. (Heikoimmassa asemassa ovat lapset, jotka ovat menettäneet vanhempansa tai joiden perheissä on vakavia mielenterveysongelmia.)

Nyt 9-vuotias Nour eli ennen lähes pelkästään kadulla, mutta käy nykyisin päivittäin koulussa ja nukkuu kotonaan. Esimerkiksi Nourin tarina saa Jamile Shehaden hymyilemään. Rankkojen kertomusten ohessa tuntuu hyvältä nähdä myös muita BAS:in Shatilan keskuksessa leikkiviä lapsia, jotka näyttävät pitävän elämästään – tai ainakin he nauttivat tästä hetkestä.

HANNA HIRVONEN

Kuva 7 pieni


Kuvia Suomesta

helmikuu 11, 2017

Minulla on tapana ottaa mukaan hankematkoille Libanonin palestiinalaisleirin suomalaisia postikortteja. Kun yhteisen kielen niukkuuden vuoksi laajempi keskustelu ei onnistu, otan kortit esiin. ”Valitse näistä kortti, joka on Sinulle mieluisin”, sanon. Vain yksi aikuinen mies on jättänyt tämän tehtävän väliin, kaikki muut ovat valinneet. Valinnasta tulee sitten aina vähän juttua, miksi juuri se kortti miellytti.

Kuntoutuskummit ovat lähettäneet hankematkan viemisinä kortteja, kirjeitä ja minipaketteja kummilapsille. Lumiukkokortissa riittää palestiinalaisleirissä ihmettelemistä.

IMG_0641
Terveisiä Suomesta kummeiltasi!


Käynti Kehitysvammaliitossa – valmistautumista kohta alkavaan hankematkaan

helmikuu 9, 2017

Hankematkan aikana (12.2.-25.2.2017) pääsen mukaan Beirutin Amerikkalaisen Yliopiston neljänteen conferenssiin, jonka järjestää lasten ja nuorten psykiatrian ohjelma. Konferenssin nimi on Safe Start: Early Childhood Mental Health Updates”, vapaasti suomennettuna ”päivitetään menetelmiä, jotka liittyvä varhaislapsuuden turvalliseen kulkuun”. Yhteistyöjärjestöstämme Beirutin perheneuvolan psykiatri ja El-Bussin perheneuvolan sosiaalityöntekijä kertovat Portage-menetelmän käytöstä ja toiminnan tuloksista. Menetelmää Beit Atfal Assumoudin perheneuvoloissa käytetään neuvolan ja kodin välisessä yhteistyössä.

Kehitysvammaliiton Opike-keskukessa kuulin, että Portaat-menetelmän aineistoa on enää vain päiväkoti- ja 1-3 vuotiaiden kasvun seurantaan. Päiväkoti-Portaissa on ohjeet ja seurantalomakkeet lapsen omatoimisuuden, motoriikan, kognitiivisten taitojen, sosioemotionaalisten taitojen ja kommunikoinnin seurantaan.

Miten Beit Atfal Assumoudin perheneuvolat ja sosiaalityöntekijät kotikäynneillä ohjaavat vanhempia näkemään lapsensa kehityksessä?

OPIKE-keskuksen ainaistoa.
OPIKE-keskuksen ainaistoa.

”Meidän aineistothan on vaikeavammaisten perheiden ja hoitotahojen käyttöön. Usein on vaikea nähdä lapsen edistymistä, mutta menetelmät auttavat tunnistamaan pienetkin edistysaskeleet. Niistä tulee ilon hetkiä”, kertoi Kehitysvammaliiton asiantuntija.

Olen ensimmäisellä portaalla


Käytännöllinen, yksityiskohtainen yhteisöpohjaisen mielenterveystyön menetelmäopas valmistunut Beit Atfal Assumoudin käyttöön

helmikuu 3, 2017

Beit Atfal Assumoudin perheneuvola El-Bussin pakolaisleirissä (Tyyroksessa) ja The Community-Based Rehabilitation Association (CBRA) Pohjois-Libanonissa ovat järjestötoimijoita, jotka yhdessä Handicap Internationalin kanssa jalostivat tekemästään työstä oppaan, joka nyt on julkaistu.

”Community Based Mental Health” A Practical Methodological Guide Based on Experiences of two Multidisciplinary Mental Health Teams in Working with Children and Families in Palestinian Camps. 2010-2016. (Acronym Community Based Mental Health Guide).

PSV:n ja ulkoministeriön tukema työ on tuottanut palvelutoiminnan kehittämisen tuloksena käyttökelpoista tietoa lasten ja perheiden palvelemiseksi erittäin haastavissa oloissa.

 

IMG_0609

 


Säätytalolla helmikuun ensimmäisenä

helmikuu 1, 2017

IMG_0581
Tänään (1.2.2017) oli kehitysyhteistyön ja kehityspolitiikan alivaltiosihteeri Elina Kalkun keskustelutilaisuus juhlavissa tiloissa Säätytalolla. Järjestöjen edustajia oli ilmoittautunut niin paljon, ettei muualle olisi sovittu.

IMG_0585
Kansalaisyhteiskuntayksikön päällikkö Jyrki Nissinen kertoi, että UM:n koulutuspäivä kansalaisjärjestöille on 1.3.2017. Kehityspoliittisen osston osastopäällikkö Satu Santala sanoi, että Suomi voi olla ylpeä kehitysyhteistyöstään ja siksi on keksittävä uusia keinoja kertoa kehitysyhteistyön merkityksestä kaikille kansalaisille. ”Tarvitaan uutta narratiivia, ei surkeuteen perustuvaa”, sanoi joku yleisöstä. Uusi kertomus sisältää tasaveroista tiedon ja kokemuksen vaihtoa järjestöjen, hallinnon ja kehitysyhteistyömaan toimijoiden kesken.

Päällikkönaisia: osastopäällikkö Satu Santala ja alivaltiosihteeri Elina Kalkku kertoivat, etteivät ole "osallistamassa" kansalaisjärjestöjä, vaan pyrkivät luomaan käytäntöjä, joilla todellinen vuoropuhelu kentän tekijöiden ja ulkoministeriön hallinna välillä olisi jatkuvaa, toimivaa ja idearikasta.
Päällikkönaisia: osastopäällikkö Satu Santala ja alivaltiosihteeri Elina Kalkku kertoivat, etteivät ole ”osallistamassa” kansalaisjärjestöjä, vaan pyrkivät luomaan käytäntöjä, joilla todellinen vuoropuhelu ja yhteistyö kentän tekijöiden ja ulkoministeriön hallinnon välillä olisi jatkuvaa, toimivaa ja idearikasta.

IMG_0591
Auli Starck Kepasta esitti ideoita yhteisen kehittämistyön käytännön järjestelyiksi.

 

Kehitysyhteistyöstä ei saisi puhua korkealentoisella hienolla kielellä kuten nykyään - siitä ei saa selvää. Pienet kansalaisjärjestöt työskentelevät lähellä kehitysmaan kumppaneita ja osaavat kertoa asioista. "Tarvitaan kuusia Kekkosia, Helenoita ja Ristoja. Heidän hankkeistaan mikään ei ollut miljoonahanke, mutta he saivat valtavasti myönteistä julkisuutta kehitysyhteistyölle", sanoi Suomi-Namibia -seuran puheenjohjaja Seppo Kalliokoski
Kehitysyhteistyöstä ei saisi puhua korkealentoisella hienolla kielellä kuten nykyään – siitä ei saa selvää. Pienet kansalaisjärjestöt työskentelevät lähellä kehitysmaan kumppaneita ja osaavat kertoa asioista. ”Tarvitaan uusia Kekkosia, Helenoita ja Ristoja. Kekkosten hankkeista mikään ei ollut miljoonahanke, mutta he saivat valtavasti myönteistä julkisuutta kehitysyhteistyölle”, sanoi Suomi-Namibia -seuran puheenjohjaja Seppo Kalliokoski.

Millaisin keinoin järjestöjen ja UM:n hallinnon yhteistyötä voisi jatkaa tuloksekkaasti ja samalla avata asiaa kansalaisille? Tähän kiperään kysymykseen tapaaminen päättyi.

Vasta jälkikäteen nousi mieleen ajatus: järjestetään ideatilaisuus, jossa lapset istuisivat Säätytalon salin korokkeella pöydän takana ja ottaisivat vastaan kehitysyhteistyön järjestöiltä ja hallintovirkamiehiltä kysymyksiä ja ehdotuksia. Lapsilla olisi avustajia, jotka kirjaisivat kaiken muistiin, että he itse voisivat keskittyä olemaan kuulolla, mitä aikuisilla on kehitysyhteistyöstä sanottavaa ja kysyttävää. Lapset voisivat kommentoida kaikkia puheenvuoroja, kuten alivaltiosihteeri Kalkku taitavasti teki 1.2. tilaisuudessa. Tilaisuuteen kutsuttaisiin Lasten uutiset ja kaikki maakuntalehdet ja muutakin mediaa.


PSV:n Libanonin hankkeen kulttuuri-CV

tammikuu 29, 2017

Erästä rahoitushakua varten kokosimme näyttely- ja julkaisutoiminnan historiaa PSV:n Libanonin kehitysyhteistyöhankkeen historiasta. Aika vaikuttava, eikö totta? Kotimaassa on kerrottava, mitä yhteistyökohteessa on opittu ja mitä sieltä on suomalaiselle yleisölle viestitettäväksi annettu.

2002 Pitkä pakolaisuus – toivoa tulevaisuuteen. Beit Atfal Assumoud ja psykososiaalisen pakolaistyön kehittäminen. Video

2002 Palestiinalaisuus leireillä – identiteetti säilyy. Video

2002 Kotka – Beirut –satusilta. Video 2002
https://www.youtube.com/watch?v=yfNyd0x39n0

2007 Elämässä eteenpäin. Beddawin pakolaisleirin lasten taideryhmän piirustuksia, Kallion kirjasto, Helsinki, 4-29.9.2007

2007 Aikuiset taistelevat – lapset kertovat, lasten piirustuksia ja maalauksia Libanonista, Huittisten kirjasto, 1.8.-31.8.2007

2007 Oikeus psyykkiseen hyvinvointiin. Valokuvanäyttely Psykologia-kongressissa, PSV-Stadin ryhmä Anna Salmi, Silja Salmi, Ferdinand Garoff ja Kaisa Kanerva, Tampere, 20.8.–22.8.2007

2008 Toivon siemeniä, pelon siemeniä, valokuvanäyttely yhteistyössä Kirkon Ulkomaanavun ja Amnesty Internationalin Suomen osaston kanssa. Sanomatalo, Mediatori, Helsinki, 19.1.-3.2.2008 ja sen jälkeen kymmenellä muulla paikkakunnalla

2009 Heimatlos – Homeless – Sans pays – Koditon, valokuvakalenteri 12 lapsen tarinasta Libanonin pakolaisleireistä. Yhdessä Flüchtlingskinder im Libanon e.V. –järjestön kanssa (http://www.lib-hilfe.de/infos_kalenderheimatlos.html)

2010 Minimaratoonari –patsas, PSV:n kuvanveistäjä Anneli Sipiläiseltä tilaama patsas, paljastettiin Maailma kylässä –festivaalissa 29.5.2010. Teoslainana Jokelan koulukeskuksessa 2010-2011. Hyvinkään taidemuseo, Anneli Sipiläisen näyttely 6.2.–29.3.2015. Teoslainana Kellokosken koulussa 2012-

2010 Aikuiseksi pakolaisleirissä – palestiinalaisten nuorten sarjakuvia Libanonista, Sarjakuvanäyttely, Kallion kirjasto, Helsinki, 22.-26.10.2010

2011 Yhdessä me onnistumme – Together we succeed – Beit Atfal Assumoudin Shatillan toimintakeskuksen lasten maalauksia sekä valokuvaseinäke ”Kuvauta itsesi BAS:in Ein el-Helwehin toimintakeskuksen lasten kanssa”, Kirjasto 10, Helsinki, 6-19.6.2011

2012 Lahza – Tuokiokuvia –Libanonin pakolaisleirien lasten valokuvanäyttely. Yhteistyö valokuvaaja Ramzi Haidarin ja Zakira-järjestön kanssa. Koivukylän kirjasto, Vantaa, 20.3. – 31.3.2012

2012 Utters of Shutters. Palestinian Tellers and Listeners from Beit Atfal Assumoud (BAS). Toim. Faizah Masri, Monika Riihelä. PSV:n ja BAS:in yhteistyö. e-kirja/Into, http://www.into-ebooks.com/book/utters_of_shutters/

2012-2013  Shatillan urheat tyttäret – Brave Girls of Shatila. PSV:n tuottama Mikko Takkusen valokuvanäyttely ja Kirsti Palosen tekstivihko, kiersi 11 paikkakunnalla eri puolilla Suomea (http://bravegirlsofshatila.org)

2014 Lahza – Tuokiokuvia – Libanonin pakolaisleirien lasten valokuvanäyttely. Antikvariaatti Sofia, Helsinki, 11.- 21.11.2014

2016 Pakolaisena omalla maallaan ja naapurimaissa – valokuvanäyttely. Merja Salo, Leena Saraste, Laura Junka-Aikio, Jarkko Tiitinen. Arabikansojen ystävyysseura yhteistyökumppaninaan PSV. Pasilan kirjasto, Helsinki, 3.11.-30.11.2015 sekä Porin pääkirjasto, 31.5.-11.6.2016 ja Rovaniemen kirjasto, 24.10.-15.11.2016

Nahr el-Baredin keskuksen päiväkoti 2016
Nahr el-Baredin keskuksen päiväkoti 2016


Nuoret ja vanhat pakolaisleireissä Libanonissa torstaina 19.1.2017 klo 18-20 Rikhardinkadun kirjaston kokoustilassa

tammikuu 8, 2017

Kaksi nuorta naista on perehtynyt paikan päällä Libanonissa nuorten ja vanhojen selviytymiseen ankarissa pakolaisleirioloissa.

koulupoikia_shatilassa_kp
Koulupoikia Shatilassa. Kuva: Kirsti Palonen

Lähi-itään erikoistuva valtiotieteiden ylioppilas Eveliina Kupula oli Beit Atfal Assumoudissa (BAS) vapaaehtoistyöntekijänä 2,5 kuukautta viime vuoden lopussa. Hän selvitti, mitkä tekijät liittyvät koulun keskeyttämiseen ja millä keinoin koulupudokkuutta pyritään ehkäisemään. Aihe on BAS:ille hyvin tärkeä, koska perinteisesti järjestö on korostanut koulutusta oleellisena keinona selvitä pakolaisoloissa.

Milja Rämö opiskelee kehitysmaatutkimusta Helsingin yliopistossa ja toimi viime vuonna harjoittelijana Suomen Lähi-idän instituutissa. Hän tutustui Shatilan pakolaisleirissä Beirutissa ja Bourj el-Shemalin leirissä Tyroksessa vanhusten elämään ja tapasi suomalaisten kummivanhuksia. Sosiaalietujärjestelmän puuttuessa palestiinalaisvanhusten elämä leireissä on monin tavoin riskialtis.

Tervetuloa kuulemaan Eveliinaa ja Miljaa. Leirien elämään ja BAS:in toimintaan jo tutustuneillekin heidän tuoreet havaintonsa voivat avata uusia näkymiä.


Aloitettu hankkeen puhelinneuvottelut Suomi-Libanon

tammikuu 3, 2017

Hankkeen ”Lasten mielenterveys- ja erityispalveluiden kehittäminen kriisioloissa Libanonissa: Beirut ja etelä” koordinaattorit, Beirutissa Liliane Younes ja Vantaalla Sirkku Kivistö, päättivät aloittaa uutena vuotena yhteydenpidon myös puhelimitse. Tänään päätös pantiin toimeen ja ensimmäinen puhelinkeskustelu on käyty. Kun Suomesta soitettiin Beirutin perheneuvolaan, mielenterveystyön koordinaattori Liliane Younes oli kirjoittamassa mielenterveystyön vuosikertomusta eli kokoamassa viiden perheneuvolan toiminta- ja tulostietoja vuodelta 2016.

Puhelun asialistalla oli hankkeen yhteistyösopimuksen valmisteleminen allekirjoitusta varten, UM:n ohjeiden mukaisten lisätietojen haku ja hankkeen evaluointiraportin valmistuminen. Seuraavan hankekäynnin ajankohdaksi sovittiin helmikuun puoliväli.

Beit Atfal Assumoud -järjestön mielenterveystyön koordinaattori. Pitää viiden perheneuvolan langat käsissään.
Beit Atfal Assumoud -järjestön mielenterveystyön koordinaattori. Pitää viiden perheneuvolan langat käsissään.


Säpsähdyttävät jouluevankeliumit

joulukuu 25, 2016

Jouluevankeliumit tuntuivat tänä vuonna säpsähdyttäviltä. Joosef ja Maria lähtivät Beetlehemiin verolle pantaviksi ”…Kyreniuksen olleessa Syyrian käskynhaltijana”. Luukkaan evankeliumi kertoo, miten Jeesuksen perhe lähti kolmen kuninkaan kumarruksen jälkeen Egyptiin pakoon Herodeksen murha-aaltoa ja eli siellä pakolaisuudessa hirmuhallitsijan kuolemaan asti.

PSV:n yhteistyöjärjestö Beit Atfal Assumoudin logo

bas-logo

(lisää…)


Vastuuvirkamies kutsui käymään uuden vuoden alussa

joulukuu 20, 2016

img_0143Tänään ulkoministeriön kansalaisjärjestöyksikkö oli kutsunut kansalaisjärjestöjen edustajat pikkujouluun Katajanokalaiturin tiloihin. Psykologien Sosiaalinen Vastuu ry:llä ja Arabikansojen ystävyysseura ry:llä on sama järjestö yhteistyökumppanina Libanonissa. Tessa Rintala (vasemmalla) on AKYSin hankkeen vastuuvirkamies ja Kimmo Nikkinen PSV:n vastuuvirkamies. UM:n kansalaisjärjestöyksikössä hankepäätökset on jo työstetty. Eduskunnan odotetaan hyväksyvän budjetin ensi vuodeksi ennenkuin päätökset julkistetaan.

Kimmo Nikkinen kutsui kaikki PSV:n hankevastuuhenkilöt palaveriin vuodenvaihteen jälkeen. Hän tarkastaa edellisvuoden raportteja ja haluaa kysellä lisää hankkeiden kokemuksista.

Tapaaminen oli miellyttävä. Nyt vain peukut entistä tiiviimmin pystyyn, että PSV ja AKYS pystyvät jatkamaan yhteistyötään Beit Atfal Assumoud -järjestön kanssa palestiinalaislasten hyväksi Libanonissa.

Vastuuvirkamiehet eivät ole tänä hektisenä vuonna pystyneet käymään kehitysyhteistyökohteissa, mutta ehkä ensi vuonna se on mahdollista. Kansalaisjärjestöjen hankehaut on harvennettu, haut ovat joka toinen vuosi. Ensi vuonna ei siis ole, jolloin vastuuvirkamiehet voivat paremmin perehtyä hankkeisiin ja käydä ehkä kohdealueillakin. PSV:n ja AKYSin vastuuvirkamiehet on kutsuttu käymään Libanonin palestiinalaisleireissä.

img_0141

Ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston osastopäällikkönä 1. syyskuuta 2016 aloittanut Satu Santala piti tervehdyspuheensa tilaisuuden hämärissä.



Raportti vapaaehtoistyöjaksolta Shatilan pakolaisleirissä

joulukuu 7, 2016

Tervehdys!

Olen Eveliina Kupula, maisterivaiheen valtiotieteiden opiskelija Helsingin yliopistossa ja toimin vapaaehtoisena Beit Atfal Assumoudissa (BAS), Psykologien Sosiaalinen Vastuu (PSV):n yhteistyöjärjestössä Beirutissa. Vapaaehtoistyönäni työstän katsausta BAS:in school drop out – luokista, sekä niistä kokemuksista, joita osallistujille ja henkilökunnalle on kertynyt vuosien aikana. Työtäni varten haastattelen siis osallistujia sekä oppilaiden perheenjäseniä. Koulupudokasluokkien tarkoitus on tarjota opetusta niille lapsille ja nuorille, jotka ovat syystä tai toisesta pudonneet UNRWA:n järjestämästä peruskoulutuksesta. UNRWA on vastuussa peruskoulutuksen järjestämisestä pakolaisleireillä kaikilla toimialueillaan eli Libanonissa, Jordaniassa, Syyriassa, Länsirannalla ja Gazassa.

BAS:in tarjoamat palvelut koulupudokkaille ovat erityisen tärkeitä siksi, että niistä hyötyvät usein juuri kaikkein heikoimmassa asemassa olevat, köyhimmät yhteisön jäsenet. Monet opetukseen osallistuvat ovat aloittaessaan olleet luku- ja kirjoitustaidottomia, osa taas on pudonnut koulusta vasta myöhemmillä luokka-asteilla. Seuraavassa avaan hiukan sitä, millainen kuva tähän mennessä on asiasta syntynyt ja millaisia kokemuksia ja tarinoita on tullut vapaaehtoisjaksoni aikana esiin!

Aloittaessani projektia täällä Beirutissa sain huomata, että lapset ja heidän perheensä suostuivat mielellään haastateltaviksi ja ihmiset suhtautuvat mielenkiinnolla siihen, mitä olen tekemässä. He kertoivat avoimesti elämästään ja niistä syistä, jotka ovat johtaneet lasten koulusta putoamiseen. Lisäksi järjestön työntekijät, joista useat ovat toimineet hankkeessa jo useita vuosia, ovat jakaneet kokemuksiaan ja tarjonneet tietoa niin sisäisistä kuin ulkoisista syistä ongelmalle, jota erityisesti Libanonissa ei ole helppo ratkaista. Täällä paikallinen työlainsäädäntö nimittäin estää palestiinalaisten pääsyn tiettyihin ammatteihin, joka jo itsessään varmasti vaikuttaa motivaatioon hankkia korkea koulutustaso: usein ne harvat, jotka esimerkiksi hankkivat itselleen yliopistotasoisen koulutuksen eivät työllisty opiskelemalleen alalle, vaan päätyvät matalapalkkaisiin töihin, joissa ei vaadita erityistä ammattiosaamista, ja jonka avulla edes riittävä toimeentulo ei ole aina mahdollista.

Drop out- luokkien lisäksi BAS järjestää päivittäin tukiopetusta lapsille, jotka käyvät koulussa, mutta tarvitsevat tukea kotitehtävien ja opintojensa kanssa. Yksi suuri ongelma, joka usein johtaa koulusta putoamiseen on se, että vanhemmat eivät kykene tarjoamaan lapsilleen tukea kotitehtävissä ja opinnoissa yleensä. Monesti näin on siksi, että vanhempien oma koulutustaso on matala. Lapset saapuvat tukiopetukseen päivittäin koulun jälkeen ja kertaavat koulussa käytyjä asioita opettajan johdolla. Tunneilla opiskellaan arabiaa, englantia sekä matematiikkaa, muiden aineiden opiskeluun aika ei yksinkertaisesti riitä.

Osallistuin itse norjalaisen vapaaehtoiskollegani kanssa englanninopetukseen ja saimme huomata, että samalla luokka-asteella olevien lasten taidot vaihtelivat radikaalisti. Tämä kuvastaa hyvin ongelmaa, jonka lähes jokainen haastattelemani järjestön työntekijä on nostanut esiin: koulussa ei ole aikaa tarjota tukea niille, jotka oppivat hitaammin. Luokkakoot ovat usein suuria (pahimmissa tapauksissa 45- 50 oppilasta) eikä aikaa kertaamiselle tai asioiden selittämiselle useampaan otteeseen ole. Saimme myös huomata, että materiaalit erityisesti englannin osalta olivat erittäin haastavia. Arkipäivän sanaston sijaan 4. luokkalaisen englanninkirjassa opetettiin Keski-aikaisen kivilinnan osia englanniksi, mitkä eivät välttämättä ole tuttuja edes omalla äidinkielellä.

Shatilan leirin lisäksi olen vieraillut mm. Baalbekissa, Wavelin pakolaisleirillä. Vuonna 1948 perustettu leiri oli aikaisemmin Ranskan armeijan tukikohta, joka nykyisin majoittaa vajaa 9000 pakolaista. Ensivaikutelma oli täysin poikkeava siitä, mitä Shatilassa olin tottunut näkemään. Kadut olivat leveämpiä ja tilaa muutenkin huomattavasti enemmän eikä roskan roskaa lojunut betonipäällysteisillä kujilla, joille jopa auringonvalo pääsi paistamaan. Toki Wavelissa on omat ongelmansa. Työtä riittää vain kausiluontoisesti ja erityisesti kylmät talvikuukaudet koettelevat leirin asukkaita. Baalbekissa pääsimme BASin Wavelin keskuksen johtajan Aziza Shehadehin seurassa vierailemaan paikallisissa kodeissa, ja tapasimme myös erään herrasmiehen, jolla on suomalainen sponsori Elderly sponsorship – ohjelman kautta. Vastaanotto oli lämmin kuten aina ja Suomeen lähetettiin paljon iloisia ja kiitollisia terveisiä!

Syytä sille, miksi ero Shatilaan on niin radikaali, ei tarvitse kauaa miettiä: Shatila on saanut kokea kovempia kuin moni muu leiri. Pommitukset ja verilöylyt ovat jättäneet jälkeensä niin tuhoutunutta infrastruktuuria, rakennuksia kuin järkyttäviä ihmiskohtaloitakin. Lisäksi pääkaupunki luonnollisesti vetää paremman työllisyyden vuoksi enemmän asukkeja puoleensa, mikä on johtanut äärimmäisen ahtaisiin elinolosuhteisiin jo valmiiksi huonokuntoisissa ja kosteissa rakennuksissa. Elinympäristön terveyshaitat ovat ilmeiset.

Viimeisiä viikkojani Beirutissa viedään ja talvi alkaa saapua tännekin sateineen ja myrskyineen. Tähänastiset kokemukseni ovat olleet mieleenpainuvia niin hyvässä kuin pahassakin, ja toivon todella, että tämän reissun tultua päätökseensä pääsen jatkossakin osallistumaan siihen arvokkaaseen työhön, jota BAS yhteisönsä eteen tekee!


”Nyt me taistelemme köyhyyttä vastaan tuen antamiseksi sitä tarvitseville”

joulukuu 4, 2016

576604_img650x420_img650x420_crop
Volunteers with Dafa campaign stand near a pile of collected donations ahead of sorting and distribution process, Dec. 4, 2016. (The Daily Star/Hasan Shaaban) Köyhille lämmintä -lahjoituksia Marttyyrien aukiolla Beirutissa.

Libanonissa the Dafa (Lämpö) -liike kerää jo kolmatta vuotta tarvikkeita vuodenajan kylmyyden lievittämiseksi. Libanonin asukkaista köyhiä on 1,5 miljoonaa. Köyhyys ei ole vain palestiinalaispakolaisten ongelma. Dafa-ryhmä keräsi Beirutin keskustaan Marttyyrien aukiolle lahjoituksia ensimmäisen kerran kolme vuotta sitten. Silloin tahdottiin auttaa erityisesti Syyrian pakolaisia.

Vuonna 2011 PSV julkaisi Kirsti Palosen ja Mikko Takkusen ulkoministeriön viestintätuella valmistetun näyttelyn ”Kuin kynttilä pimeässä – Shatilan urheat tyttäret”. Näyttelyssä kerrottiin nuorten naisten neuvokkuudesta, rohkeudesta, kestävyydestä ja rakkaudesta, jolla he työskentelivät Shatilassa verilöylyn 1982 ja Leirien sodan aikana auttaakseen yhteisöään. Samaa sinnikkyyttä he osoittavat nykyisessä köyhyyssodassa, joka koettelee erityisesti palestiinalaisten lapsia ja nuoria. 74 % heistä elää köyhyydessä, 5 % äärimmäisessä köyhyydessä.

Syyriasta paenneista palestiinalaisista  (n 42 000) 89 % elää köyhyydessä ja 9 % äärimmäisessä köyhyydessä. (Köyhyys = vähemmän kuin 208 USD/kk/henkilö, äärimmäinen köyhyys 75 USD/kk/henkilö).

Yhä edelleen auttamistyön perusteet ovat samoja kuin sodan aikana. ”Ihmiset tarvitsevat kokemuksen, että heistä pidetään huolta ja heitä rakastetaan”, sanoo Jamilé Shehadé, Beit Atfal Assumoudin Shatilan toimintakeskuksen johtaja. ”Nyt me taistelemme köyhyyttä vastaan tuen antamiseksi sitä tarvitseville.” (10.6.2011)

Psykologien Sosiaalinen Vastuu (PSV) ry osallistuu köyhyyden vastaiseen taisteluun vahvistamalla Beit Atfal Assumoud -järjestön mielenterveystyötä, joka kohdistuu köyhiin lapsiperheisiin ja mahdollistamalla kuntoutuskummien tuella köyhimpien perheiden erityislapsille pääsyn kouluun ja kuntoutukseen. PSV on täten osaltaan toteuttamassa kestävän kehityksen ykköstavoitetta: ”Poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.”

Oleellista siinä taistelussa olisi vaikuttaa Libanonin syrjivään työlainsäädäntöön, joka estää koulutetuilta palestiinalaisilta pääsyn Libanonin työmarkkinoille. Pientä edistystä on sairaanhoitajien ammattikunnalla. Libanon on helpottamassa hoitajien pääsyä maan terveydenhuoltoon, kun hoitajista on niin kova pula. osa PSV:n tukemista perheistä on työasemaltaan metalliromun, muovin, hedelmien kerääjiä ja siivoojia. Shatilan jätekasoilla näkee lapsia tonkimassa, löytyisikö jotain käyttäkelpoista.

Beit Atfal Assumoudin tunnuskuva
Beit Atfal Assumoudin tunnuskuva

Lähteet
Volunteers collect food and clothing for Lebanon’s poor. The Daily Star 4.12.2016

Kirsti Palonen, Mikko Takkunen: Kuin kynttilä pimeässä – Shatilan urheat tyttäret. (bravegirlsofshatila.org)

Survey on the Socioeconomic Status of Palestine Refugees in Lebanon 2015. AUB & UNRWA 2016


Runsaudensarvi palestiinalaislasten hyväksi Rauhanaseman joulumyyjäisissä 11.12.2016 klo 11-17

joulukuu 3, 2016

Psykologien Sosiaalinen Vastuu ry:n joulumyyjäisissä Krista Igbarrian leivonnaisia, Eero Caseliuksen akvarelleja, Saana Sandholmin toivekoruja, Aulikki Ansamaan käsitöitä ja runsaasti lahjoituslöytöjä. Ostosten mukaan lahjan saajalle kannatuksesta kertova kortti (eettinen joululahja).

Klo 13 tietoisku palestiinalaisten kummitoiminnasta.

Rauhanasema, Itä-Pasila, Veturitori 3, Helsinki


Kansalaisyhteiskunnan oikeuksien peruskirja luovutettiin alivaltiosihteeri Elina Kalkulle

marraskuu 24, 2016

img_8051
Alivaltiosihteeri Elina Kalkku, asiantuntija Aulikki Starck, Kepa ry:n puheenjohtaja Pertti Majanen Civic Charterin luovutustilaisuudessa 24.11.2016

Kansalaisjärjestöt ympäri maailmaa ovat päivittäneet luetteloa oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. PSV on myös allekirjoittanut asiakirjan, joka luovutettiin Kepan kehityspoliittisessa päivässä ulkoministeriölle. Jokainen voi allekirjoittaa sen henkilökohtaisesti osoitteessa www.civicharter.org

Oikeudet:
Ilmaisunvapaus
Tiedonsaannin vapaus
Kokoontumisvapaus
Yhdistymisvapaus
Oikeus osallistumiseen
Oikeus rahoitukseen
Mahdollisuudet yhteistyöhön
Velvollisuudet:
Valtioilla on velvollisuus suojella kansalaisia
Valtioiden tulee turvata kansalaisyhteiskunnalle suotuisa toimintaympäristö
Valtiot, yritykset ja kansalaisjärjestöt ovat tilivelvollisia yleisölle

Lista ei tunnu kovin järisyttävältä, mutta kaikkialla oikeudet ja velvollisuudet eivät toteudu. Entä meillä Suomessa?


Erityislasten koulunkäynti turvattava – PSV huolissaan kehitysyhteistyörahojen riittävyydestä

marraskuu 23, 2016

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Sirkku Kivistö esittelee erityiskouluihin ja -kuntoutukseen ohjattujen lasten listaa. Kuva: Kirsti Palonen.

PSV:n kuntoutuskummitoiminnan työryhmä kokoontui tänään. Perehdyttiin Beit Atfal Assumoud -järjestöltä saatuun listaan lapsista, jotka odottavat lukuvuodeksi 2016-17 pääsyä erityisopetukseen ja -kuntoutukseen.  Lista oli työn alla marraskuun alussa. Lapsia oli siinä yhteensä 127, sekä poikia että tyttöjä. Joko varma tai alustava sopimus koulumaksun rahoituksesta oli 72:lla lapsella, mutta 55:llä lapsella lista on ”punaisella”, rahoitusta ei vielä ole.

PSV odottaa jännittyneenä ensi kuussa julkistettavaa tietoa UM:n hankeavustuksen myönnöstä. Jos perheneuvoloiden tukeen ja erityislasten koulutukseen saadaan rahaa, PSV voi jatkaa tukea paikallisten työntekijöiden erinomaiselle työlle Libanonin palestiinalaisleireissä. Kuntoutuskummitoiminnalla rahoitetaan 17 lapsen palvelut, kummeja on ryhmissä 1-15, yhteensä 71. Hanke on tarpeen, kun YK:n avustusjärjestö UNRWA ei rahoitusvajeen takia pysty tarjoamaan erityispedagogisia palveluita.

 


Kulluna_lil-watan_lil-ula_lil-alam – Libanon juhlii 73. itsenäisyyspäiväänsä

marraskuu 22, 2016

Libanon itsenäistyi Ranskan mandaattivallasta 22.11.1943.  Olin silloin seitsemän kuukauden ikäinen. Enpä voinut tietää, että 42 vuotta myöhemmin matkustaisin maahan – ja jäisin sinne. En pysyvästi, mutta toistuvasti. Mielelläni.

Onnittelut Libanonille!

libanonin-lippuPalestiinalaisen Mustafa-kummipojan piirtämä Libanonin lippu.

 

Aavistiko Libanon 1943, että 1948 se saisi asukkaikseen 700 000 palestiinalaista, jotka pakenivat maastaan ja vastaperustetusta Israelista? He eivät pääse kulkemaan edestakaisin kotimaansa ja asuinpaikkansa väliä.

Itsenäisyyspäivän sotilaallisten rituaalien lisäksi Lebanese Universityn kuoro lauloi isänmaallisia lauluja Beirutin keskustan juhlapaikalla. Punaisia, vihreitä ja valkoisia ilmapalloja päästettiin ilmaan. Sitten presidentti Michel Aoun siirtyi palatsiinsa ottamaan vastaan onnittelijoita.

Itsenäisyyspäivää ei Libanonissa juhlittu kahtena vuonna presidentin viran ollessa täyttämättömänä. Kunpa maa elettyään jo kunnioitettavaan 73:n vuoden ikään olisi kartuttanut poliittista viisauttaan niin, että alkaisi kohentaa palestiinalaispakolaisten asemaa maassa. Palestiinalaislasten oikeuksien tasavertaisessa toteutumisessa on puutteita, mistä YK:n Lapsen oikeuksien komitea on ilmaissut Libanonin valtiolla huolestuneisuutensa. (CRC/C/129/Add7(4.0917)

”Kulluna_lil-watan_lil-ula_lil-alam” on maan kansallislaulun alku.

Sirkku Kivistö


Sunnuntaina juostiin taas Beirutin Maraton

marraskuu 15, 2016

Minulla on kolme maraton-mitalia, kaksi mitalia kymmenen kilometrin Fun Run -juoksusta  (kävelystä) ja vuodelta 2012 kilometrin maratonista kummipojan ja hänen äitinsä kanssa.

The Daily Starin (13.11.2016) mukaan Libanonin pääministerikandidaatti Saad Hariri juoksi tänä vuonna hallitustaan kokoon maratonilla. Ajat ovat huonontuneet (vai helpottuneet), kun lehden mukaan Fun Run on enää seitsemän kilometriä.

571514_img650x420_img650x420_crop
Lebanese Prime Minister-designate Saad Hariri takes part in the seven kilometer fun race in Beirut, Sunday, Nov. 13, 2016. (The Daily Star/ Mohamad Azakir)

Nina Lyytinen ja Kirsti Palonen vetivät useana vuonna palestiinalaisen Beit Atfal Assumoud -järjestön kanssa maraton-projektin. Sadat lapset Libanonin pakolaisleireistä pääsivät maratonille. Heille oli suuri kokemus olla maratonisteja siinä kuin muutkin.

Suomalaisista täyden maratonin ovat juosseet Nina Lyytinen, Krista Igbarria ja Esa Palosaari. Mabruk!, sanovat arabiankieliset. Useat kummit ovat selvittäneet Fun Runin, kolme kilometriä pitemmän kuin  pääministeri Hariri tänä vuonna. Mukava yhteinen kokemus kummeille ja kummilapsille.

Sirkku Kivistö

 


Seitsemänkymppinen kiittää onnitteluista

marraskuu 10, 2016

Beit Atfal Assumoud -järjestön johtaja Kassem Aina täytti 70 vuotta viime kuussa. PSV lähetti onnittelukorttina taiteilija, kuvaamataidonopettaja Eero Caseliuksen akvarellin. Päivänsankarin vastausviesti tuli tänään:

Warmest Greetings
Thank you very much for the beautiful amazing card

Without you and your great efforts we won’t be able to continue our mission for the sake of Palestinian community in Lebanon

Lets have the hope to continue our collaboration together and support those who need us to stand beside them and improve their lives as much as we can

My heartfelt regards to all our Finnish friends

Thank you for your commitment and continuous solidarity

best wishes

Kassem

img_9253-2


Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten palvelut palestiinalaisperheille Libanonissa – vuosiraportti tehty

marraskuu 9, 2016

Erityislapsihankkeesta siirrettiin valtionavustusta 4022 euroa vuodelta 2015 vuodelle 2016. Avustuksen turvin 10 lasta saattoi jatkaa erityiskoulun lukuvuoden loppuun. Kehitysyhteistyövarojen leikkausten vuoksi anottuja varoja 60-80 lapsen erityisopetukseen ei saatu.

Tänään UM:n tuen jäännöserä vuodelle 2016 on raportoitu. Raportit laitetaan UM:n sähköiselle asiointitilille ja painetaan ”pane vireille” -nappia.

Raportissa on lyhyt kuvaus hankkeesta englanniksi:

This report concerns results of he continuation project aid from 2015 (4022 €) to 2017 for our Palestinian partner The National Institution of Social Care and Vocational Training in Lebanon. With this support ten children with multiple special needs (MSN) could continue the spring semester 2016 in their special schools. They were 7 boys and 3 girls, followed up in Beirut, Saida and El-Buss (Tyre) Family Guidance Centers. They studied in 4 different special schools. The tuition fees or part of them were paid in January (4), February (4) and March (2) 2016.

FiPSR intensified the recruitment of new individual sponsors for MSN-children. They secured the continuation of special education and follow-up to their own sponsored children, but around 60-80 children could not get support because of the cut of Ministry support. The results gained by the support in the years 2013-2015 are very good: children’s progress, satisfaction and relief of parents, improved parenting quality, The attitudes of reluctant family members and relatives turned positive when they saw the progress of the children. In addition, the enlargement of the service network for children with disabilities was a remarkable development. The visibility of the children with MSN in the society increased positively. The main service provider for Palestinians UNRWA was informed about the results of this complementary and gap filling project by the support of Finland’s development aid. (9.11.2016)


Kuntoutuskummilasten vuosiraporttien työstäminen aloitettu

marraskuu 8, 2016

Kuntoutuskummit saavat vuosittain raportin kummilapsensa tilanteesta. Kun kuntoutuskummilapsia on sekä Suomessa, Italiassa että Sveitsissä, olemme tässä kansainvälisessä verkostossa päättäneet tehdä kummien 33:sta raportista yhteenvedon. Voimme tehdä kuntoutuskummitoimintaa tunnetuksi ja antaa palautetta Beit Atfal Assumoudin perheneuvoloille. Kummikertomusten kanssa työskentelevät Leena Hytönen, Kirsti Palonen, Agneta Kallström ja Sirkku Kivistö (Suomi), Monica Musri (Italia) ja Ursula Hayek (Sveitsi). Ensiksi työstetään raportti englanniksi. Yritämme myös kirjoittaa Suomen kuntoutuskummilasten osalta raportin suomeksi.

Ensitietoja yhteenvedosta – lasten edistyminen

Lukuvuonna 2015-2016 kolmen maan 33:sta kuntoutuskummilapsesta perheneuvoloiden arvion mukaan 26 lasta edistyi hyvin, 7 lasta edistyi kohtalaisen hyvin ja 1 lapsi vähän heikommin. Erinomainen tulos on saavutettu perheen, erityiskoulujen ja neuvoloiden tiiviin yhteistyön tuloksena.

Perheneuvolat seuraavat huolellisesti erityislasten tilannetta. Lukuvuoden aikana 28 lasta kävi perheneuvolan vastaanotolla 1-5 kertaa, 5 lasta kävi neuvolassa 6-12 kertaa. Sosiaalityöntekijät kävivät vuoden aikana 28:n lapsen kotona 1-2 kertaa. Viiden lapsen kotona he kävivät tiheämmin, 3-9 kertaa. Lisäksi oli viikottaisia käyntejä puhe- ja psykomotorisilla terapeuteilla. Sosiaalityöntekijöillä oli myös ryhmätapaamissarjoja vanhempien kanssa.

Kuntoutuskummilasten ikäprofiili ja koulunkäynti

Kuntoutuskummien 33:sta lapsesta 7-12 -vuotiaita oli 18 lasta, 13-15 -vuotiaita 8 lasta, 16-18-vuotiaita 4 lasta ja alle kouluikäisiä oli 3 lasta. Heillä oli paikat  15 erityiskoulussa eri puolella Libanonia. Koulupaikkojen saaminen muualtakin kuin Beirutista ja Saidasta on perheneuvoloiden sitkeiden yhteistyöneuvotteluiden ansiota. Vanhemmat tosin tekevät lopullisen päätöksen lapsen erityisopetukseen osallistumisesta. Kaikille se ei ole itsestään selvää. Joskus sukulaiset tai naapuritkin sotkeutuvat asiaan ja paheksuvat erityisopetusta. Asenteen tosin kerrotaan muuttuvan, kun lasten edistyminen havaitaan. Sisaruksetkin jaksavat paremmin, kun erityislapsen käyttäytyminen tasoittuu.

Jatkotyöstö käynnissä

Seuraavaksi yritämme yhteistyöryhmässä saada aikaan tarkemman kuvauksen siitä, missä asioissa lasten hyvä edistyminen tulee näkyviin, mitä hyötyä kuntoutuskummit ovat osaltaan olleet edistämässä. Pyrimme saamaan yhteenvetoraportin valmiiksi marraskuun 2016 aikana. Tiimiläisillä vain tuntuu olevan kova kiirepaine, olivatpa eläkeläisiä tai työssä käyviä, Suomessa tai Sveitsissä tai Italiassa.

Toivomme parasta – odotamme UM:n päätöstä jatkohankehakemukseen

Risuja ulkoministeriölle, joka katkaisi kehitysyhteistyövarojen leikkausten vuoksi vuoden 2016 alusta erityislasten avustukset. PSV on kuitenkin jatkohankehakemukseensa vuosille 2017-2020 liittänyt ns vammaiskomponenttina rahoitusosion erityislapsille. Päätös saadaan tietää joulukuussa 2016. Nyt jo jännittää kovasti.

 

img_9539

Beirutin perheneuvolan puheterapeutin välineistöä. 7.11.2015, SK. Kuntoutuskummilapset käyvät tarpeen mukaan puheterapiassa perheneuvolassa, jos eivät saa puheterapiakuntoutusta erityiskoulussaan.


Valitaan presidentti

marraskuu 8, 2016

”Kyllä sitä presidentin tekoa seurasin ihmeissäni. Erityisen mielenkiintoinen seikka oli se, että ensin ääniä laskettiin 128 kappaletta, vaikka äänestäjiä oli 127 henkilöä. Toinen äänestyskierros antoi ääniä sopivasti (127) ja saatiin maalle presidentti”, kirjoittaa Helena, yksi neuvolakummeista, käynnistään Libanonissa presidentinvaalien aikaan.

”Oli kyllä hienot juhlat Marttyyrien aukiolla, tuli sielläkin piipahdettua”, kirjoittaa Eveliina, joka toimii PSV:n kautta vapaaehtoisena Shatilan pakolaisleirissä.

Libanonissa ilmestyvä Daily Star puolestaan kommentoi USA:n vaaleja Editorial Cartoon piirroksessa Epätietoinen äänestäjä:

7-cartoon_636140745083388739_cartoon300x200_cartoon300x200_crop

Viron uusi presidentti, jonka valintaprosessin myös oli yllätyksellinen, teki ensimmäisen valtiovierailun Suomeen.

Libanonissa uuden hallituksen käynnistämiseen liittyvät käynnit ja tapaamiset ovat myös alkaneet. Pääministeri Saad Hariri on tavannut Persianlahden maiden (Bahrain, Kuwait, Oman, Qatar, Saudi Arabia, and the United Arab Emirates) yhteistyöneuvoston suurlähettiläät.

Hariri painotti Libanonon säilymistä arabivaltiona. Ei siis sielläkään mitään monikulttuurisuuspuheita, vaan ”meidän oma identiteetti” on ensisijaista ainakin juhlapuheissa. Toivottavasti arabius sulkee sisäänsä myös palestiinalaispakolaiset. Kutsuukohan Hariri Palestiinan Libanonin suurlähettilästä käymään luonaan?

569934_img650x420_img650x420_cropPrime Minister-designate Saad Hariri meets the Gulf Cooperation Council ambassadors to Lebanon, Monday, Nov. 7, 2016. (The Daily Star/Dalati&Nohra, HO)


Tervetuloa seuraamaan blogia

marraskuu 3, 2016

Terveiset PSV:n ”toimistosta” Foto Cafesta, jossa on menossa blogikoulutus. Täten Extreme Survival Teamin blogi otetaan juhlallisesti käyttöön. Hiukan menee aikaa ennen kuin sisältöäkin seuraa. Nina Lyytisen ja Kirsti Palosen äskettäisestä hankematkasta voit lukea PSV:n facebookista Psykologien Sosiaalinen Vastuu ry.


Libanonin 13. presidentti valittu, pääministerin valintaa varten tarkistetaan kannatusta

marraskuu 2, 2016

Kahden ja puolen vuoden jälkeen ovat Libanonin nokkamiehet saaneet neuvotelluksi tasapainon intressiensä välille ja presidentti on saatu valituksi.

Libanonin 13. presidentti on yli kahdeksankymppinen kenraali Michel Aoun. Valapuheessaan hän sanoi, että peruskirjan ja lakien mukaan mennään ja pidetään Libanon yhtenäisenä. Ketään ei syrjitä (palestiinalaisiakaan?). Aounin johdolla Libanon pidetään erillään ympäröivien alueiden turbulenssista, paluuoven Syyriaan ei anneta pakolaisilta sulkeutua, Israelilta otetaan pois viimeisinkin miehitetty maapala.

Nyt lasketaan kannatuslukuja, voiko Aoun nimittää Saad Haririn hallituksen muodostajaksi ja pääministeriksi. Hariri tarvitsee tuen 65:ltä parlamentin (127) jäseneltä. Laskelmien mukaan asia näyttäisi onnistuvan, kertoo paikallinen Daily Star.

Vaikkei palestiinalaisilla ole osaa eikä arpaa hallintovallan asioissa Libanonissa, on se kuitenkin parempi, että maa on saanut johtohenkilöiden paikat täytetyksi.

568556_img650x420_img650x420_crop

Former Prime Minister Saad Hariri (right) holds talks with President Michel Aoun (left) at the Baabda Palace, Wednesday, Nov. 2, 2016. (The Daily Star/Mohammad Azakir)


Kuntoutuskummit – psykologien perustama kummitoiminta palestiinalaisille erityislapsille

lokakuu 31, 2016

PSV on aloittanut yhteistyöjärjestö Beit Atfal Assumoud (BAS) -yhteistyöjärjestön pyynnöstä kuntoutuskummitoiminnan vuonna 2010. Kuntoutuskummit auttavat BAS-järjestön perheneuvoloiden asiakkaita, jotka neuvola on ohjannut erityisopetukseen tai -kuntoutukseen, mutta joiden maksuihin perheillä ei ole varaa.

Tällä hetkellä kuntoutuskummilapsia on 17, heistä poikia 9 ja tyttöjä 8.  YK:n pakolaisjärjestö UNHCR järjesti yhden Syyriassa haavoittuneen tytön perheen muuton Sveitsiin kesän lopulla. Hän sai siis alkukuntoutuksen BAS-järjestön perheneuvolassa. Syyriasta Libanoniin paenneita erityislapsia on jonotuslistalla.

Kummimaksu on 1000 euroa vuodessa, siksi kummiryhmän perustaja on yleensä kutsunut mukaan tuttaviaan tai työtovereitaan jakamaan maksut. Kaikkiaan 69 ihmistä on tällä hetkellä kummiryhmissä. Kuntoutuskummien avustukset lähetetään yhteistyöjärjestö Beit Atfal Assumoudille, jonka taloustoimisto maksaa erityiskoulujen laskut ja lasten lääketieteelliset tutkimukset ja hoidot, sekä mahdollisesti tarvittavan lääkityksen tai apuvälineet.

Erityislasten vanhemmat ja sisarukset ovat erityislapsen keskeisen tärkeää lähiympäristöä. Tyypillisesti äiti on keskushenkilö, mutta olisi tärkeää saada erityislapsen kasvuympäristön vuorovaikutusverkostoa laajennetuksi sekä kotona että kodin ulkopuolella. Monissa perheissä isät ovatkin rohkaistuneet osallistumaan enemmän erityislapsen asioihin. Kuntoutuskummitoiminta on onnistunut myös nostamaan palestiinalaisten erityislasten asiaa esille: heille on nyt pääsy entistä useampiin opiskelupaikkoihin.

Kuntoutuskummitoiminnan vastuuhenkilöitä PSV:n hankkeessa ovat Leena Hytönen, Agneta Kallström, Kirsti Palonen ja Sirkku Kivistö.

Antoisaan kuntoutuskummitoimintaan voi liittyä lähettämällä hakemuksen osoitteeseen libanon@vastuu.fi 

img_9217Beit Atfal Assumoudin logo maalauksena Beddawin keskuksen ja perheneuvolan ulkoaitauksessa.


Tervetuloa seuraamaan blogia

lokakuu 23, 2016

PSV auttaa palestiinalaislibanonilaista Beit Atfal Assumoud –järjestöä auttamaan kaikkein heikoimmissa oloissa eläviä perheitä Libanonin pakolaisleireissä. Lasten kotitarpeiden lisäksi heidän kuuluu saada käydä koulua, harrastaa ja vartuttuaan päästä töihin. Heidän kuuluu saada apua normaalin kehityksen ja terveyden ongelmiin. Siinä työssä PSV:n neuvolakummit ja ulkoministeriön kehitysyhteistyöhanke auttavat Beit Atfal Assumoudia.

Hanke “Lasten mielenterveyspalvelut Etelä-Libanonin pakolaisleireissä” on päättymässä. UM:n käsittelyssä on jatkohankehakemus vuosiksi 2017-2020. Päätöksestä saadaan tieto joulukuussa 2016. Siihen asti on vain jännitettävä. Hankkeella tuetaan Etelä-Libanonissa sijaitsevan kahden perheneuvolan moniammatillisen tiimin työtä: Saidan perheneuvolaa ja El Bussin perheneuvolaa Tyyroksessa.

PSV on uudistanut nettisivukäytäntöjään. Tämä blogi keskittyy erityisesti neuvolahankkeen ja sen esiintuomiin asioihin. Tekstit tulevat olemaan pääasiassa lyhyehköjä ajankohtaiskuulumisia. Joskus aihetta on tutkittu enemmän, koottu tietoa ja käytetty lähteitä, jolloin teksti on pidempi. Kuvia liitetään mukaan mahdollisuuksien mukaan. Kaikki palaute on tervetullutta. Blogia pitää pääasiassa hankkeen koordinaattori, mutta blogissa tulee olemaan myös vierailevia kirjoittajia. Sähköpostitse sitä voi lähettää osoitteeseen libanon@vastuu.fi


Kuntoutuskummit – psykologien perustama kummiohjelma

lokakuu 22, 2016

PSV on pitkään tukenut lasten mielenterveyshanketta Libanonin pakolaisleireissä. Yhteistyökumppani on Beit Atfal Assumoud (BAS), 40-vuotias palestiinalainen järjestö. BAS perusti ensimmäisen perheneuvolan vuonna 1997. Neuvoloita on jo viisi eri puolilla Libanonia.

Vuonna 2009 BAS:in perheneuvolat aloittivat kummiohjelman. Lapset, jotka tarvitsivat neuvolakuntoutuksen lisäksi erityisopetusta tai -kuntoutusta, eivät voineet edetä neuvolan suosituksen mukaan, koska vanhemmilla ei ollut varaa maksaa erityiskoulujen ja instituutioiden lukukausimaksuja. BAS kutsui kummeja erityislasten perheiden tueksi. Nykyään seitsemällätoista lapsella on kuntoutuskummit Suomesta. Koska vuosimaksu on 1000 euroa, tavallisimmin kiinnostuneet henkilöt ovat muodostaneet kummiryhmiä jakamaan lahjoitussumman.

img_9217

Beit Atfal Assumoudin tunnuskuva Beddawin perheneuvolan ulkoseinässä.