Psykologi Layal Khalifeh työskentelee sekä Saidan että Beirutin perheneuvoloissa. Seitsenvuotiaan pojan hoitojaksoa kuvaamalla hän välittää meille Suomeen tietoa perheneuvolan työskentelytavasta. Psykologien Sosiaalinen Vastuu -järjestöllä on ollut pitkään yhteistyötä palestiinalaisjärjestö Beit Atfal Assumoudin mielenterveysohjelman kanssa Libanonin pakolaisleireissä. Ulkoministeriön tuen avulla työtä on kehitetty useana jaksona.
Ongelmat tutkittiin ja luotiin hoitosuunnitelma
”M. Sh.” on 7-vuotias poika, joka asuu Saidan kaupungissa Etelä-Libanonissa. Hän on peruskoulussa ensimmäisellä luokalla. Hänen isänsä ajaa taksia ja äiti on englannin kielen opettaja. Hänellä on kaksi vuotta nuorempi veli. Vanhemmilla ei ollut yhteistä näkemystä lastensa kasvatuksesta.
Koulu valittaa lapsen käyttäytymisestä: liikkuu liikaa, keskittyminen puutteellista, koulumenestys heikkoa, kirjoittamisote kynästä ei onnistu, enemmän vaikeuksia arabian kuin englannin kielessä. Joskus hän vastaa väärin hänelle esitettyihin kysymyksiin koulussa ja päivittäisessä elämässä muutenkin, koska hänellä on äärimmäinen kiire ja hänen puhettaan on välillä mahdotonta ymmärtää.
Kotona leikki on sattumanvaraista. Hän kerää suuren määrän leluja kaoottisella tavalla, kyllästyy pian eikä palauta leluja takaisin paikoilleen. Ruutuaika on liiallinen.
Uhmakasta käyttäytymistä ja uppiniskaisuutta, ei reagoi vanhempien ohjeisiin, riitelee jatkuvasti pikkuveljen kanssa.
Psykiatri diagnosoi lapsella ADHD:n ja määräsi hänelle lääkityksen. Mutta vanhemmat eivät hyväksyneet sitä ja pyysivät psykologista hoitoa ilman lääkkeitä. Kunnioitimme vanhempien toivetta ja ehdotimme kolmen kuukauden eräänlaista koeaikaa ilman lääkitystä. Tänä aikana aloittaisimme lapselle psykologisen hoidon ja antaisimme ohjausta vanhemmille. Mikäli tällä ei olisi suotuisia vaikutuksia palaisimme lääkitysvaihtoehtoon.
Psykologin hoito käsitti 13 tapaamista 13 viikon aikana, tapaaminen viikossa, kesto 45 minuuttia. Isä ja äiti osallistuivat hoitoon yhdessä lapsen asiakirjojen täyttämisestä psykiatrin ja psykologin vastaanotoille asti. Tänä aikana tavoitteet saavutettiin ja hoito päätettiin 5.4.2022.
Hoitosuunnitelma sisälsi seuraavaa:
– Vanhempainohjaus.
– Lapsen tilan selittäminen vanhemmille (syyt, seuraukset, odotukset).
Ruutuajan ja –sisällön hallinta oli prioriteetti hoitosuunnitelmassa, koska lliiallinen ruutuaika ensimmäisestä elinvuodesta lähtien oli vaikuttanut merkittävästi hänen hermojärjestelmäänsä ja käyttäytymiseensä.
– Tiedon lisääminen lääkityksestä huolimatta siitä, että vanhemmat eivät hyväksyneet lääkärin lapselle määräämiä lääkkeitä, jota päätöstä me kunnioitimme.
– Käyttäytymismuutosten tukeminen: liiallisen liikkumisen vähentäminen, harjoittelu toisten kuuntelemisen taidossa ja oman vuoron odottamisessa ilman toisen keskeyttämistä, harjoittelua suunnitelmallisessa leikkimisessä.
– Roolileikkiä, tarinoiden kertomista, piirtämistä ja puhutun kielen käyttöä kaikessa korjaamaan sanojen nopeutta ja epäselvyyttä.
– Syvähengitys- ja rentoutumisharjoittelu.
– Kommunikaatioharjoittelua; istumisasento, katse puhujaan, pyrkimys ymmärtää kysymys ennen kuin vastaisi nopeasti ja virheellisesti).
Hoitoaikana lapsen psyykkinen terveys ja suhde perheeseensä, opettajiinsa ja kavereihinsa ovat parantuneet, ja hänen itseluottamuksensa ja itsetuntonsa ovat kehittyneet.
Poika ohjattiin jatkoon puheterapeutille puheeseen liittyvien ongelmien hoitamiseksi.
Psykoterapeutti
Layal Khalifeh
19.4.2022