Psykologien rauhantoimikunta perustettiin 1982 ja rekisteröitiin Psykologien Sosiaalinen Vastuu -yhdistykseksi 1998. Jäsenjärjestöt Suomen Psykologiliitto, Suomen Psykologinen Seura ja Suomen Psykologian Opiskelijain Liitto julkaisivat opetusministeriön avustuksella 1983 kirjan Sodan ja rauhan psykologiset kysymykset. Kirjassa on asiaa sodan ja sodan uhan psyykkisten edellytysten tekijöistä, samoin kartoitusta sodan todellisista ja mahdollisista seurauksista. Omien vakaumusten ja eettisten periaatteiden pohdinta on rauhankasvatuksen aluetta.
Juuri tänä keväänä 2022 on tärkeää nähdä, kuinka sota repii ihmiskuntaa eri suuntiin nyt, kun sen pitäisi olla yhtenäinen tulevaisuuden epävarmuuden edessä. Yllä oleva kuva on ARS22-näyttelyn tilasta, johon venäläinen taiteilija Jevgeni Antufjev asettaa installaationsa sitten kun Ukrainan sota on loppu.
Rauhantoimikunnan perustamisasiakirjan mukaan rauhantila ja turvallinen tulevaisuuden perspektiivi ovat perusedellytyksiä ihmisen kehitysmahdollisuuksien kaikinpuoliselle toteutumiselle ja psyykkiselle hyvinvoinnille. Laajamittainen asevarustelu ja lisääntynyt ydinsodan uhka kaventavat psyykkisen kehityksen edellytyksiä.
PSV:n täyttäessä 6.5.2022 40 vuotta on ajankohdan kunniaksi poimittu Sodan ja rauhan psykologiset kysymykset -kirjasta jokaisesta kirjoituksesta yksi näkökohta.
Johan von Wright: Rauhan ja sodan psykologiaa
Sodan pelkoa on helppo opettaa, mutta pelko ai aina johda järkevään toimintaan. Positiivisen rauhanaatteen omaksuminen on verrattomasti vaikeampaa. Se vaatii yksilöltä myös metakognitiivisia taitoja, kykyä ymmärtää omia tavoitteitaan ja omaa toimintaansa ja sen säätelyä.
Kirsti Lagerspetz: Onko ihminen luonnostaan sotaisa eläin?
Ihmiset voivat ratkaista oman kohtalonsa pyrkimällä aktiivisesti pitämään rauhaa parempana kuin sotaa, asettumalla kaikissa ratkaisuissaan rauhan puolelle sotaa vastaan. Tässäkin he samalla toteuttavat omaa eläimellistä luontoaan.
Yrjö-Paavo Häyrynen: Psykologia rauhantieteenä: näkökohtia militarisoitumisesta ja liennytyksestä
Liennytyksen perusajatuksia on, että sota on kumottavissa poistamalla sitä ruokkivia ristiriitoja, etenkin taloudellista eriarvoisuutta. Tämä edellyttäisi yleismaailmallista järjestäytymistä ylikansallista militarismia vastaan.
Raija-Leena Punamäki: Sodan psyykkisiä vaikutuksia lapsiin ja siviiliväestöön
Psyykkiseltä kannalta nykyinen automaattinen ja äärimmäisen tuhoava sotiminen on tarpeeton ja vahingollinen instituutio. Koska sota on yhteiskunnallinen ilmiö, sen tulisi muuttua vallitsevien sosiaalisten ja psyykkisten tarpeiden mukaan. Tietyt instituutiot, kuten orjuus, kannibalismi tai kaksintaistelut ovat aikojen kuluessa menettäneet mielekkyytensä ja sitä mukaa poistettu. Useimmat psyykkisesti terveet ihmiset ovat havainneet sotainstituution tarpeettomuuden ja työskentelevät sen poistamiseksi.
Kari Lindström: Sotaan liittyvän stressin ja sodassa käytettyjen ympäristömyrkkyjen vaikutukset mielenterveyteen
Tässä on tarkoitus referoida Yhdysvalloissa ja Australiassa tehtyjä tutkimuksia, joissa on selvitetty toisaalta Vietnamin sodan ja erityisesti siinä käytettyjen ympäristömyrkkyjen, herbisidien vaikutuksia siviiliväestöön ja sotilaisiin Haittavaikutukset voivat olla ympäristötuhoja ja aiheuttaa taloudellisia menetyksiä tai neurotoksisia ja aiheuttaa psyykkisen suorituskyvyn ja mielenterveyden vaurioita.
Taisto Paananen: Psyykkisistä reaktioista kriisi- ja katastrofitilanteissa
Pommitusten kohteena olevassa yhteisössä syntyy helposti perusteeton haavoittumattomuuden ja turvallisuuden tunne, mikäli pommitukset ovat ”kaukaa ohi” -tyyppisiä. Mikäli pommitukset ovat ”läheltä ohi” -tyyppiä, vahvistaa tämä ihmisten pelkotiloja ja vallitsevaksi tulee pelko ”seuraava osuu”. Myös pommitusten epäsäännöllisesti toistuva luonne ruokkii ja ylläpitää pelkotiloja.
Raija-Leena Punamäki: Psykoanalyytikkojen huomioita sotimisen syistä
Sisäryhmän koheesion nostattaminen vihamielisiä ulkoryhmiä luomalla ja uhkaa lietsomalla kuuluu poliittisiin johtamismenetelmiin. … Kuitenkin sodan pitkittyessä ja inhimillisten menetysten kasvaessa siviilien on havaittu kohdistavan turhautumisensa, vihansa, aggressionsa ja arvostelunsa ennen kaikkea omiin virkamiehiin ja kanssaihmisiin.
Liisa Keltikangas-Järvinen: Psykologia ja rauhantyö
Psykologin on tarpeen kerran toisensa jälkeen julkisessa keskustelussa vakuuttaa, että sota ei ole ihmisen perimässä, aggressio ei kulje y-kromosomin mukana. Sota ei kuulu samoihin ihmiskunnalle rangaistukseksi annettuihin vitsauksiin kuin tulvavesi ja maanjäristykset, vaikka niin muistan kansakoulussa opetetun. Sota on ihmisten aikaansaama ja niin muodoin sen puhkeaminen on ihmisten säädeltävissä.
Riitta Wahlström: Kehityspsykologinen näkökulma rauhankasvatukseen
Nykyisessä maailmassa jatkuva ja sodan uhkaa tuova asevarustelukierre lisää rakenteellisen väkivallan (syrjinnän, sorron, taloudellisen riiston, eriarvoisuuden ja alistamisen) ilmiöitä jo siitä yksinkertaisesta syystä, että sotateollisuuteen upotettavat miljardit dollarit pitävät yllä jatkuvaa ”nälkää” kehitysmaissa ja osin jo kehittyneissäkin maissa.
Järjestötietoja PSV:stä
Psykologiliiton alaisuudesta rauhantoimikunta rekisteröityi Psykologien Sosiaalinen Vastuu (PSV) -yhdistykseksi vuonna 1998 (174667). Suomen Psykologiliitto, Suomen Psykologinen Seura ja Suomen Psykologian Opiskelijain Liitto ovat PSV:n varsinaisia jäseniä.
Liity kannatusjäseneksi
Kannatusjäsenmaksu PSV FI91 8000 1771 2034 12, viitenumero 7210
vastuu.fi, https://www.facebook.com/PsykologienSosiaalinenVastuuRy, @psv_ry
psv (at) vastuu.fi