Kuntoutuskummilapsia tapaamassa Saidan perheneuvolassa

Etukirjoitus: Sijoita aakkosten pisteet omilla silmilla paikoilleen, kaytossa oleva tietokone ei sita tee.

Olipa eloisa paiva! Sain osallistua Saidan perheneuvolan tiimikokoukseen, jota johti psykiatri Jihane Rohayem. Tunnistin esimerkin siita, mita perheneuvolan seuranta tarkoittaa. Muuan 13-vuotias poika oli ollut psykiatrin vastaanotolla. Poika on ollut hoidossa vuodesta 2010. Psykiatri oli kiinnittanyt huomiota siihen, etta poika oli ollut erityiskoulun samassa ohjelmassa kolme vuotta. Nyt tiimi paatti tehda tarkan arvioinnin ja haluaa miettia sen jalkeen kouluasiaa. Asiat eivat siis vain luista eteenpain, vaan lapsen tilannetta seurataan.

Kokouksen jalkeen oli hetki, jolloin kannettiin mahfava kakku siisaan ja laulettiin onnittelulaule keskuksessa tyoskentelevan vapaaehtoisen Zaynabin syntymapaivan kunniaksi. Muuan kummilapsen aiti oli tehnyt kunnon lounaan, riisia ja kanaa ja salaattia.

IMG_2739
Paasin herkkulounaalle Saidan perheneuvolan tyontekijoiden kanssa. Vasemmalla kurkistaa sosiaalityontekija, istumassa puheterapeutti. Oikealla psykiatri Jihane Rohayem.

Keskuksen johtaja Ibtissam Khalil oli kutsunut kuntoutuskummilapset iltapaivaksi neuvolaan. Tapasin vanhat tutut ja pystyin useimmille kertomaan saaneensa kummeilta henkilokohtaisesti terveiset tuotaviksi. Kylla oli iloiset ilmeet lapsilla, kiitos kummit! Sitten tapasin kolme uutta kuntoutuskummilasta, joilla jo on kummiryhmat Suomessa. Pojat olivat pienempia kuin olin papereiden perusteella ajatellut. En oikein pysty blogissa samana paivana kirjoittamaan, millaisissa kohtaloissa lapset elavat. Sen voi sanoa, etta takuuvarmasti kaukaisen maan kummit ovat turvatekijoita lapsille.

Sitten paneuduttiin oikein urakalla kahden tyton tilanteeseen. Aitinsa kuoltua ja perhetilanteen muututtua epavakaaksi he ovat jaaneet koulusta pois. Nuorempi tytto ilmaisi jossain vaiheessa, etta hanta koulun jattaminen kaduttaa. Mutta isompi, varsinainen kuntoutuskummilapsi, kuunteli kylla mielellaan, vaikkakin paa painuksissa ja valilla uhmakkaan oloisesti. Kun kysyimme, kaipaako han kuollutta aitiaan, paa painui hetkeksi syvaan. ”Sanokaa nyt onko tama elamaa!”, han tuiskaisi valilla.  Tytto olikin paassyt Najdi-jarjeston koulupudokastoimintaan, mutta oli hylannyt sen sen takia, etta siella oli poikiakin. Minakin olin naisten kuorossa ja sanoin, etta kylla pitaa jatkaa lukemisen ja kirjoittamisen opettelua, etta jokaisen naisen maailmassa pitaa osata lukea ja kirjoittaa. Taitojen opettelu olisi mahdollista Beit Atfal Assumoudin keskuksessa Ein el Helwehissa, jossa toimii koulupudokasluokka. Ein el Helwehin keskuksen johtaja oli tilanteessa mukana ja varmasti tekee voitavansa asiassa. Tytto sai kummien lahettaman paketin ja lupasi, etta hanen kuulumisiaan saa kysella, vaikka kuntoutuskummisopimus raukesi koulusta pois jaamiseen.

Psykiatri puhui erikseen syyriasta paenneista palestiinalaiskaksosista, joiden hanen mielestaan pitaisi saada elinmahdollisuudet jossain turvallisemmassa maassa. Libanonissa he paperittomina voivat joutua kiinni ja palautetuiksi Syyriaan. Terveys ei kestaisi armeijaan joutumista. Libanonissa ei ole mahdollisuuksia itsenaistya sopivan tyon kautta. Miten paasta terveydelle sopiviin parempiin oloihin, joissa olisi jotain toivoa?

Kummeille on lapsista saattajineen kuvia, mutta blogeihin tulee oheiskuvia. Niistakin toivottavasti valittyy sitkean ja lasten etuja ajavan keskuksen tunnelmaa.

Syntymapaivasnakari ja tyotoverit
Syntymapaivasankari tyotovereineen