Viiden lapsen puheterapia Saidan perheneuvolassa
Hoitopaikka: Beit Atfal Assumoud (BAS)/Saidan perheneuvola, Saida, Libanon
Puheterapeutti: Rita El Helou
Käytössä ollut aineisto: viisi Rita El Heloun kirjoittamaa raporttia puheterapian päätyttyä ja tiedot muista interventioista perheneuvolassa
– neljä poikaa, yksi tyttö[1]
– iältään 4-9 vuotta hoidon päättyessä
– puheterapian kesto: 6 kk – 4 v
– hoitokerrat: 25-70
Taustatietoja
Kahdesta lapsesta kerrotaan, että äidin raskausaika oli normaali, samoin synnytys. Kahden lapsen äideillä oli ongelmia raskauden aikana. Toinen äiti kertoi olleensa raskauden aikana hyvin stressaantunut. Hänen lapsensa oli syntyessään keltainen ja joutui keskoskaappiin 12 tunniksi. Lääkärit olivat kertoneet, että lapsella oli ylimääräistä nestettä päässä. Toisella äidillä oli raskauden aikana infektio, jonka laatua ei raportissa määritellä tarkemmin, ja hän käytti sen vuoksi runsaasti lääkkeitä. Synnytys oli kuitenkin normaali.
Yhdellä lapsella diagnosoitiin epilepsia, josta lääkärit olivat kuitenkin olleet erimielisiä. Joka tapauksessa hänelle määrättiin epilepsia- ja psyykenlääkitys.
Yhdestä lapsesta ei ole raportoitu taustatietoja.
Kaikilla lapsilla oli erilaisia kehitysviivästymiä ja erityisesti viivästynyt puheenkehitys.
Perheneuvolan hoitoprosessi
Hoitoon tullessaan lapset olivat 3-5-vuotiaita.
BASin perheneuvoloiden henkilökunta toimii moniammatillisena tiiminä, mikä näkyy näiden viiden lapsen hoidossa. Perheneuvolan käytäntönä on, että lastenpsykiatri tekee ensiksi arvion lapsen tilanteesta, minkä jälkeen tehdään hoitosuunnitelma tiimin kokouksessa.
Hoitosuunnitelmassa kaikilla lapsilla oli puheeseen ja kieleen liittyviä tavoitteita: kehittää kommunikaatiokykyä ja puhutun kielen taitoja. Tavoitteena oli myös käytännöllisten elämäntaitojen lisääminen. Lisäksi pisimpään jatkuneen hoidon tavoitteena mainittiin riippumattomuuden lisääminen ja yhden lapsen kohdalla tavoitteena oli käyttäytymisen hallinta.
Jokaisella näistä viidestä lapsesta oli puheterapian lisäksi muita terapioita: neljällä psykologin musiikkiterapia ja samoin neljällä psykomotorinen terapia. Vanhempainohjausta on annettu osana terapiaa. Sosiaalityöntekijä on työskennellyt jokaisen perheen kanssa: kotikäyntejä 2019-2020 lasten kotona 4-15 ja niiden lisäksi tapaamisia perheneuvolassa 3-12.
Saaduista tiedoista ei selviä, ovatko lasten saamat hoidot olleet samanaikaisia vai peräkkäisiä. Yhdessä raportissa todetaan, että lapsi ohjattiin psykologille, koska puheterapia ei ensin onnistunut käyttäytymisongelmien vuoksi. Puheterapeutin oli vaikea tehdä alkuarviotakaan, koska ”hän oli yliaktiivinen, itki paljon, makasi lattialla ja löi päätään voimakkaasti joka puolelle”. Vasta lapsen rauhoituttua musiikkiterapian avulla puheterapia onnistui ja tuotti tulosta. Käyttäytymisongelmien häviäminen ja lievittyminen ovat sinällään jo merkittävä hoitosaavutus, mutta puheterapian toteutumiselle tämä on yksi edellytys. Kaikkien perheneuvolan työntekijöiden interventiot toimivat koordinoidusti samaan suuntaan tavoitteiden saavuttamiseksi.
Puheen ja kielen ongelmat hoidon alkaessa
Puheterapeutin raporteista erottuu kolme vaihetta: arviointi, edellytysten luominen varsinaiselle puheterapialle ja puheterapia.
Hoitoon tullessaan lapset eivät ymmärtäneet sanoja, joita käytettiin heidän arkiympäristössään, eivätkä yksinkertaisia kielellisiä ohjeita. He eivät pystyneet kommunikoimaan sanoilla, vaan käyttivät eleitä ja ääntelyä ilman sanoja. Äänteiden tuottamisessa oli ongelmia, yhden lapsen kohdalla todettiin, että tullessaan hoitoon neljävuotiaana hän äänsi oikein vain kuusi kirjainta. Useampi ei pystynyt jäljittelemään puheterapeutin äänteitä ja eleitä.
Edellytysten luominen varsinaiselle puheterapialle
Lasten käyttäytymisongelmat olivat esteitä puheterapialle ja kaikkien kohdalla tarvittiin valmistelevaa työtä ennen kuin varsinainen puheterapia voi alkaa. Esimerkiksi yliaktiivisuus tai ujous tekivät vuorovaikutuksen ja yhteistoiminnan puheterapeutin kanssa mahdottomaksi ja näiden ongelmien kanssa oli ensimmäiseksi työskenneltävä. Tässä valmistelutyössä puheterapeutti sai apua muilta perheneuvolan työntekijöiltä.
Kun yliaktiivisuus väheni ja lapsi rauhoittui, saatiin hoitotilanteeseen luotua sääntöjä. Yhteistyö mahdollistui. Lapsi pystyi noudattamaan puheterapeutin ohjeita ja suorittamaan tehtäviä loppuun.
Yhteistyö vanhempien, yleensä äidin kanssa oli myös tärkeä edellytys puheterapian alkamiselle ja tulosten saavuttamiselle. Kotona varmistuu, että puheterapiatulokset yleistyvät hoitotilanteen ulkopuolelle. Joskus luottamuksen saavuttaminen ja yhteistyösuhteen luominen terapeutin ja äidin välillä vaati aikaa. Tämä mainittiin erityisesti pisimpään jatkuneen puheterapian raportissa. Sosiaalityöntekijän työskentely perheiden kanssa nivoo perheyhteisöä antamaan oman panoksensa hoitoon.
Saavutettuja tuloksia
Puheterapian tuloksellisuus tulee esiin lasten passiivisen sanavaraston laajenemisena. Hoidon lopussa he pystyvät ymmärtämään yksinkertaisia ohjeita, jotkut monimutkaisiakin, sekä pitkiä lauseita.
Yhdellä lapsella äänteiden prosessoinnin ongelmat korjaantuivat ja puhe tuli ymmärrettäväksi. Toinen pystyi terapian ansiosta puhe-elinten täsmällisiin liikkeisiin ja alkoi ääntää kaikki kirjaimet oikein.
Kaikki lapset edistyivät puheilmaisussa. Aiemmin vain elein ja ääntelyin kommunikoineet lapset pystyivät nyt puhekommunikaatioon, ilmaisemaan itseään kielellä ja osallistumaan keskusteluun. Yhdestä lapsesta mainitaan, että hän pystyy lähettämään WhatsApp-ääniviestejä.
Jotain hiottavaa joidenkin lasten kommunikaatiossa oli vielä hoidon päättyessä. Esim. lapsi, joka hoitoon tullessaan ei pystynyt katsekontaktiin, kehittyi tässä, mutta kykeni vain lyhyeen katsekontaktiin. Toisella lapsella oli edelleen joitakin ääntämisen ongelmia, mutta äiti jatkaa työtä niiden korjaamiseksi.
Puheterapian jälkeen
Vanhempainohjaus jatkuu kaikkien viiden lapsen kohdalla. Lapsista nuorin, 4-vuotias, osallistuu lapsiryhmätoimintoihin BASin toimintakeskuksessa Ein el-Helwehin pakolaisleirissä. Kolme lasta on erityisopetuksessa.
Päätelmiä
Perheneuvola nojaa hoidoissaan oleellisesti yhteistyöhön, niin myös puheterapiaan tulevien lasten kanssa. Yksittäisellä työntekijällä, tässä tapauksessa puheterapeutilla, on tukenaan perheneuvolan moniammatillinen tiimi (lastenpsykiatri, psykologi, sosiaalityöntekijä, psykomotorinen terapeutti), jonka koko ammattitaito otetaan tarvittaessa käyttöön. Tämä mahdollisti puheterapian sellaisten lasten kanssa, joiden käyttäytymisongelmat ja kotiolot tekivät aluksi sen mahdottomaksi.
Yhteistyö perheen kanssa oli oleellista hoidon aikana ja myös sen jälkeen hoitotulosten varmistamiseksi. Erityisesti äidin osuus yhteistyökumppanina on merkittävä. Hän saa ohjeita, miten harjoitellaan kotona. Sosiaalityöntekijän kotikäynneillä varmistetaan tarvittaessa perheen tuki hoitoprosessille.
Kaikkien lasten kyky kommunikoida ja olla vuorovaikutuksessa lisääntyi puheen ja kielen kehityksen kautta oleellisesti. Jo työskentely ennen varsinaisen puheterapian alkamista lisäsi lasten sosiaalisia taitoja, kykyä vuorovaikutukseen ja yhteistoimintaan yleensä. Kun puheterapian tuloksena oli puheen ymmärtämisen ja tuottamisen kehittyminen sekä sanavaraston kasvaminen, mahdollisuudet muuhun oppimiseen oli luotu. Tulosten saavuttaminen motivoi äitejä uudenlaiseen vuorovaikutukseen lasten kanssa ja tukemaan saavutettujen tulosten pysyvyyttä.
Yhteenveto: Kirsti Palonen
[1] Puheterapeutin hoidossa pojat ovat yliedustettuina. Vuonna 2019 BASin viidessä perheneuvolassa oli 428 lasta puheterapiassa. Heistä 71 % oli poikia ja 29 % tyttöjä.
Kelan valtakunnallisessa lasten vaativan lääkinnällisen puheterapiakuntoutuksen selvityksessä (Kunnari S. ym 2018) todettiin, että sukupuolten välinen ero kuntoutusmäärissä on selkeä: pojat saavat huomattavan paljon enemmän puheterapiaa kuin tytöt. Se selittynee sillä, että pojilla kehitykselliset häiriöt ovat yleisempiä kuin tytöillä. On kuitenkin mahdollista, että tytöillä kehitykselliset häiriöt ovat alidiagnosoituja.
Lähde: Kunnari Sari, Heikkinen Elisa, Loukusa Soile, Savinainen-Makkonen Tuula, Martikainen Anna-Leena ja Smolander Sini: Lasten vaativan lääkinnällisen puheterapiakuntoutuksen valtakunnallinen selvitys, (https://www.kela.fi/documents/10180/9663530/Lasten+vaativan+lääkinnällisen+puheterapiakuntoutuksen+valtakunnallinen+selvitys/750fcb48-c44f-4869-814d-bb12ede421b8)