Minulla on tapana ottaa mukaan hankematkoille Libanonin palestiinalaisleirin suomalaisia postikortteja. Kun yhteisen kielen niukkuuden vuoksi laajempi keskustelu ei onnistu, otan kortit esiin. ”Valitse näistä kortti, joka on Sinulle mieluisin”, sanon. Vain yksi aikuinen mies on jättänyt tämän tehtävän väliin, kaikki muut ovat valinneet. Valinnasta tulee sitten aina vähän juttua, miksi juuri se kortti miellytti.
Kuntoutuskummit ovat lähettäneet hankematkan viemisinä kortteja, kirjeitä ja minipaketteja kummilapsille. Lumiukkokortissa riittää palestiinalaisleirissä ihmettelemistä.
