Sabran ja Shatilan massamurhan muistomerkillä syyskuussa 2018.[/caption]En ole ollut sodassan sotimassa, mutta sota-asiat ovat nousseet mieleen kun media muistuttaa, että ensimmäisen maailmansodan päättymisestä on kulunut tänään 100 vuotta. Tuntuu kaukaiselta, mutta siitä sodasta oli kulunut vain 25 vuotta kun synnyin ja synnyinkin Suomen jatkosodan aikana. Sodan jälkiä en omassa arkiympäristössäni maalaisoloissa kotona huomannut, mutta Kasselissa au-pairina 1963 näin 20-vuotiaana sodan tuhuoamia, vielä korjaamattomia rakennuksia Seuraavan kerran sota iski omakohtaisesti tajuntaani 1963 Bourj el-Barajnehissa, Beirutin pakolaisleirissä 42-vuotiaana, kun näin sen kesäiset ns leirien sodan uhrien hautausmaan .Haudoille oli laitettu vainajien kuvia ja yhdestä kuvasta ikäiseni nainen katsoi minua. Beirutissa kuuli silloin koko ajan ampumista ja näki militaarien kadunkulmiin vartioon asettamia poikapartioita aseineen. Tutustuin Sabran ja Shatilan verilöylystä 16.-18.9.1982 selvinneisiin ihmisiin ihmisiin, joita edelleen tapaan. Sodan keskellä olevien ihmisten asiat tulivat arkeeni ollessani 63-vuotias Palestiina-aktiivi.Israelin armeijan ja Hizbollahin kesäsodan 2006 aikana Israel tuhosi Libanonin infrastruktuurin ja miljoona ihmistä vaelsi Etelä-Libanonista pohjoisempaan ja Syyriaan. Tutuiksi tulleet ihmiset olivat sen hävityksen keskellä ja pidin heihin yhteyttä tekstareilla. Seuraava iso hävitys oli Pohjois-Libanonissa 2007, jonka jälkien hidasta korjaamista olen juuri käynyt 75 -vuotiaana syyskuussa 2018 katsomassa. Kun on tutustunut palestiinalaisten tilanteeseen Libanonissa, ovat myös Gazan sodat 2008, 2012 ja 2014 iskeneet voimakkaasti tajuntaan, kun on nähnyt. miten voimakkaasti ne vaikuttavat Libanonissa eläviin pakolaisiin. Minun isäni kuoli jo kuusikymppisenä sodasta peräisin olevien terveysongelmien ja sodan jälkeisten aikojen raskaiden töiden katkaisemana. Setäni on löydetty 75 vuotta kaatumisensa jälkeen Karjalasta ja tuodaan muodollisuuksien jälkeen Suomeen. Tiedossa on siis sankarihautajaiset. – Tulipa oikein isänpäivän tarinaa. Mutta kirjankustantajatkin tarjoavat sotajuttujaan isille.
Not involved directly in any war, but the military incidents and political violence have affected my existence in many ways during up to now 75 years.
