PSV:llä on jo käynnissä jatkohanke, jolla tuetaan 2017-2018 UM:n avun turvin perheneuvolatyötä Etelä-Libanonin leireissä. Edellisen hankekauden tuloksia on arvioinut terveystieteiden tohtori Aziza Khalidi. Raportista on tehty suomenkielinen tiivistelmä.
“Lasten mielenterveyspalelut Etelä-Libanonin pakolaisleireissä” (2014-2016, UM:n hankenumero 85202501), tiivistelmä evaluointiraportista 7/2017
Evaluointiraportti: Khalidi, Aziza (2017) Implementing Community Based Mental Health Framework at NISCVT/BAS Family Guidance Centers (FGCs) in South Lebanon, Expressions from the Family Guidance Center (FGC) Community, Report of Final External Evaluation submitted to FiPSR covering 2016, Project number 85 202 501
Beit Atfal Assumoud (BAS) –järjestön (The National Institutiion of Social care and Vocational Training NISCVT) kahden perheneuvolan monitammatilliset tiimit hoitivat lapsia ja nuoria ulkominiseriön tukemassa hankkeessa 2014-2016. Hanke sijaitsi Etelä-Libanonissa. Saidan perheneuvola palveli Ein el-Helwehin ja Mieh u Mieh leirejä ja El-Bussin perheneuvola Tyyroksen alueen leirejä El-Buss, Bourj el-Shemali ja Rashidieh sekä leirien ymärilllä olevia palestiinalaisten haja-asumuksia.
Perheneuvolaan ohjattujen uusien lasten lukumäärä sukupuolen ja kansallisuuden mukaan (PRL = Libanonissa elävä palestiinalainen, PRS = Syyriasta Libanoniin paennut palestiinalainen)
| Hankevuodet | Uudet lapset | Poikia uusista lapsista % | Neuvolaan ohjattujen uusien lasten kansallisuus | ||||
| PRL | PRS | Libanon | Syyria | Muu | |||
| 2014 | 243 | 66 | 156 | 46 | 27 | 14 | – |
| 2015 | 255 | 68 | 177 | 36 | 17 | 24 | 1 |
| 2016 | 163 | 68 | 129 | 21 | – | 13 | – |
| Yhteensä | 661 | 462 | 103 | 44 | 51 | 1 | |
Hoidon toteutuminen perheneuvoloissa
| Alkaneet uudet terapiat * | Käyntikerrat | Sosiaalityön-tekijöiden kotikäynnit | Erityislapset, ohjaus ja seuranta | |
| 2014 | 126 | 1299 | 802 | 22 |
| 2015 | 332 | 3833 | 517 | 22 |
| 2016 | 280 | 2481 | 802 | 30 |
| Yhteensä | 738 | 7613 | 2121 | 74 |
* psykiatria, psykologia, puheterapia, psykomotorinen terapia, toimintaterapia.
Hankkeen tuloksellisuutta (effectiveness) kuvaavat vanhempien tyytyväisyys ja valmius suositella perheneuvolapalveluita tuttavapiirissään (n=82):
71 % vanhemmista ilmoitti olevansa hyvin tyytyväisiä, 29 % melko tyytyväisiä
98 % suosittelisi tuttaviaan ottamaan yhteyttä perheneuvolaan, jos heillä on huolta lapsestaan
Tyytyväisyyden syistä evaluoija on poiminut kuvauksia haastatteluaineistosta: “olen kiitollinen, olemme saaneet paljon, he ottavat vain nimelliskorvauksen, muut paikat ovat hyvin kalliita”, ”perheneuvolasta välittyy hyväksyvä suhtautuminen, on tuntu kuin olisi perheenjäsen, vuorovaikutuksessa ei ole yhtään ylimielisyyttä”, “ensinnäkään he eivät valehtele minulle, he selittävät hoidon selkeästi ja vastaavat selvästi”.
Toiminnan tehokuutta (efficiency) arvioitiin hoitoon tuloa seuraavan arviointijakson pituudella. Yleensä arviointiaika kestää kuukauden tai vähemmän, monimutkaisissa tapauksissa pitempään, 1-2 kuukauteen. Joidenkin lasten arviointi voi vaatia useita kuukausia tilanteen kompleksisuuden takia.
Vaikuttavaa työtä konfliktoituneessa ympäristössä (impact)
Vanhemmat (n=82) raportoivat arviointihaastatteluissa lastensa tilanteen parantuneen hoidon alkamisen jälkeen:
Muutos parempaan huomattava 63 %, rajallinen 22 %
Suppeammassa kyselyotoksessa (n=50):
Muutos parempaan koulussa, huomattava 44 %, rajallinen 14 %, ei edistymistä 8 %, (kolmannes vanhemmista ei antanut vastausta tähän kysymykseen)
Muutos parempaan kotona päivittäisissä toiminnoissa, huomattava 68 %, ei muutosta 6 % (neljännes vanhemmista ei antanut vastausta tähän kysymykseen)
Muutosten kuvauksia vanhempien haastatteluista: “Aikaisemmin olin herkkänä ihmisten puheille kun käytin tyttöäni perheneuvolassa, nyt en enää välitä huomautuksista”, “poikani alkoi olla tekemisissä naapuruston toisten lasten kanssa”, “opettajalla oli ennakkoluuloja perheneuvolaa kohtaan, äiti puhui hänelle, ja opettaja perui puheensa”, “minä lopetin kokonaan lasten lyömisen”, “ennen emme ymmärtäneet mitään hänen puheestaan, nyt ymmärretään kokonaan, mitä hän sanoo”, “tänä vuonna tyttäremme käy koulua mielellään”, “iso muutos viimevuotiseen, nyt hän käy vessassa omin avuin”.
Lasten tärkein ympäristö on hänen kotinsa, joka on yhteisöperustaisessa mielenterveystyössä keskeinen yhteistyöyksikkö. Kyselyotoksessa (n=50) perheensisäistä vastuunjakoa kuvattiin: 8 % vanhemmat yhdessä, 88 % äiti pääasiallisesti, 4 % isä pääasiallisesti
Perheneuvolayhteistyön vaikuttavuudesta (n=50):
76 % vanhemmista osallistui lapsen hoitoon perheneuvolassa
82 % vanhemmista ilmoitti haluavansa tukea lasta hoidon päättymisen jälkeen (tulosten kestävyys)
77 % vanhemmista ilmoitti Perheneuvolan hoitokulttuurin hyväksyttävyydestä lähiyhteisössään vanhemmista (n=50) ilmoitti 44 % sen olevan täysin hyväksyttyä ja 26 % osittain hyväksyttyä. Kolmannes kertoi, ettei hoitokulttuuri ole ollenkaan hyväksyttyä.
Perheneuvolapalveluja saavat perheet ovat merkittävä ennakkoluuloja murtava voima yhteisöissään. Arvioijan poimintoja haastatteluista: “nyt on enemmän tietoisuutta, enemmän myötätuntoa, vaikkei niinkään yhteistyötä”, “perheneuvolatoiminta on täysin hyväksyttyä niiden erityislasten perheissä, jotka ovat saaneet apua, mutta vähemmän hyväksyttyä muiden keskuudessa”, “sanotaan, hävetkää, lapsihan on normaali, miksi viette hänet sinne”, “sukulaisilla on mielipiteitä, mutta me olemme hänen vanhempiaan, jotka näkevät asian oikean laidan, … kun sukulaiset näkivät hänen tilanteensa parantuvan, hekin alkoivat tukea”
Evaluointiraportti nostaa esiin lasten hyvinvointiin vaikuttavia lasten elinympäristön ongelmia:
- toistuvat aseelliset konfliktit etelässä, erityisesti Ein el-Helweh –pakolaisleirissä
- Syyrian pakolaisuuden entisestään heikentämät toimeentulomahdollisuudet Etelä-Libanonissa
- YK:n avustusjärjestö UNRWA:n riittämätön rahoitus lasten palveluille, varsinkin vammaisten lasten erityispedagogisille palveluille
- Syyriasta paenneiden lasten vaikeat mielenterveysongelmat paineena palvelutarpeille
Näiden vaikeuksien kanssa työskentelyssä tarvitaan yhteistyötä muiden paikallisesti toimivien yhteisöjen kanssa: palestiinalaisten ja libanonilaisten kansalaisjärjestöjen ja erityislaitosten kanssa. Eteläisillä perheneuvoloilla oli yhteistyötä myös kunnallishallinnon kanssa esim. lapsiystävällisen ja autismihäiriöisille lapsille sopivan puiston perustamiseksi Bourj el-Shemaliin. Al-Bussin perheneuvolalla oli yhteistyökumppaneita 29 ja Saidan perheneuvolalla 19. Yhteistyö liittyi useimmiten potilasohjauksiin ja toimintakapasiteetin kasvattamiseen koulutuksella ja tietovaihdon avulla (Khalidi A. Baseline Monitoring & Evaluation 2014). Eteläiset perheneuvolat ovat hyvin kiinteästi osa paikallista toimijaverkostoa lasten elinolojen parantamiseksi.
Arvioinnin mukaan PSV:n suomalaisten perheneuvola- ja kuntoutuskummien ja UM:n tuki Beit Atfal Assumoudin perheneuvoloille on merkittävää siksikin, että perheneuvolat ovat kehittyneet etelän toimijaverkostossa luotetuiksi palvelu- ja toiminnan kehittäjäyksiköiksi. Ongelmana on palvelutarpeen laajuus, johon vastaamisessa UNRWAlla on vaikeuksia puutteellisen rahoituksen takia.
Arvioinnin suositukset PSV:lle
Hankeyhteistyötä suositellaan jatkettavaksi vahvistamaan perheneuvoloiden yhteisöperustaista työtapaa mm seuraavin keinoin
- sosiaalityöntekijöiden kapasiteetin kasvattaminen
- sosiaalityöntekijäresurssien turvaaminen Saidassa Ein el-Helweh –leirin epävakauden aiheuttaman palvelutarpeen takia
- vuosittaisen mielenterveyskonferenssin tukeminen mielenterveystyön näkyvyyden lisäämiseksi ja mielenterveystyötä tekevien tueksi ja kannustukseksi BAS:in ja muiden toimijoiden piirissä
- tuki BAS:in valistustustoiminnalle mielenterveystyötä kohtaan tunnettujen ennakkoluulojen vähentämiseksi erityisesti epävakaan Ein el-Helweh –leirin piirissä
- vetoaminen alueen viralliseen terveyspalveluiden tuottajaan, UNRWA:aan, mielenterveystyön kehittämiseksi. Silloin BAS:in mielenterveystyön (perheneuvoloiden) paine voisi lievittyä ja neuvoloiden rooli asiantuntijayksikköinä korostua. Neuvolat voisivat lisätä yhteistyötä alueen koulutusyksiköiden kanssa ja tuottaa tutkimustietoa.
31.10.2017 SK