Hätäapukeräys jatkuu Libanonissa sotaa paenneiden lasten tarpeisiin

PSV:n yhteistyöjärjestö Beit Atfal Asssumoudin sosiaalityöntekijät jakavat avustukset perheille.
Lahjoitustili – kiitos hätäavusta, se auttaa jaksamaan
Psykologien Sosiaalinen Vastuu ry
FI33 8000 1900 7035 30
Viitenumero 1656
Keräyslupa RA/2020/1295

Beit Atfal Assumoud järjestää lapsille mieluisia toimintoja, jotka lievittävät pelkoja ja ahdistusta. Esimerkiksi pakopaikoissa lapsia autetaan kertomaan kokemuksistaan. Silloin aikuinen saduttaja pysähtyy kuuntelemaan, mitä lapsella on mielessä. Rimasin kertomuksen on tallentanut Beit Atfal Assumoudin kulttuuriohjaaja puhelimitse. Kertomuksessa tulee esiin sodan äänien rasittavuus. Hajuaisti on tunneaisti.

Nimeni on Rimas, olen 12-vuotias ja kotoisin Bourj el-Barajnehin leiristä läheltä Dahiehia. Heräsimme kello kahdelta aamuyöllä raskaan pommituksen ääneen, ja juoksin heti äitini luo. Olin hyvin peloissani, koska iskujen ääni oli niin kova. Äitini sanoi minulle: ”No niin, meidän täytyy mennä isoisäsi luokse Bekaahan.” Menimme pakkaamaan muutamia tavaroita, ja menin heti hakemaan kuolleen isäni vaatteita – hyvä Jumala, levätköön hänen sielunsa rauhassa – koska ne ovat arvokkainta mitä omistan. Hänen vaatteensa lohduttavat minua aina, tapahtuipa minulle mitä tahansa.

Kun tuli aamu, menimme ulos ja näin, että kaikki olivat peloissaan ja pakenivat leiristä, koska leiri on hyvin lähellä Dahiehia ja pommituksen äänet olivat erittäin kovia. Liikenne oli tukossa, tie täynnä autoja ja ihmisiä. Pääsimme isoisäni talolle Bekaahan, ja hän toivotti meidät tervetulleiksi kyyneleet silmissä iloisena siitä, että olimme turvassa. Bekaassakin on iskuja, mutta ei sellaisia kuin Dahiehissa, iskut ovat kaukana. Vietän joka päivä aikaa serkkujeni, isoisäni ja setieni kanssa. Olen täällä hyvällä mielellä, koska serkkuni ovat ystäviäni.

Kaipaan kovasti ystäviäni leirissä. Nyt oppitunnit on aloitettu verkossa, mutta internet ei ole kovin hyvä. Jumala suokoon meille voiton, tuokoon mielenrauhan ja antakoon meidän palata kotiimme ja kouluumme, jotta voin nähdä ystäviäni ja palata huoneeseeni kotona ja kirjoittaa kaikesta, mitä minulle tapahtui, koska rakastan kirjoittamista ja piirtämistä.