Pakolaisleireillä elävät turvapaikanhakijat joutuvat sietämään äärimmäistä psyykkistä stressiä. Leireillä tarjottavassa psyko-sosiaalisessa tuessa pitäisikin keskittyä ihmisten resilienssin lisäämiseen.
Euroopassa on juuri nyt paljon pakolaisia sekä Ukrainasta että muista maista, ja heidän mielenterveytensä hoitaminen on yhä puutteellista. EU:n poliittiset päätökset vaikuttavat suoraan turvapaikanhakijoiden mielenterveyteen. Erityisesti Välimeren tilanne on puhututtanut useamman vuoden, ja erityisesti Kreikkaan, Italiaan, Espanjaan sekä Maltalle on tullut paljon pakolaisia. Kreikan saarilla pakolaistilanne on ollut erityisen pitkittynyt, ja saarella on suuriakin pakolaisleirejä. Näille saarille on tullut paljon järjestöjä, jotka pyrkivät tukemaan pakolaisten tilannetta, mutta näiden järjestöjen olemassaolo on kuitenkin samaan aikaan luonut poliittisia jännitteitä. Lisäksi EU on syyllistynyt pakolaisten takaisintyöntöihin, mikä tekee jo maanosaan pääsemisen erittäin vaikeaksi.
Pakolaisleirit ja psyykkinen oireilu
Pakolaiset ovat usein jo valmiiksi kärsineet psyykkisesti paljon, ja pakolaisasema on erityisen stressaava tilanne. Esimerkiksi THL:n tekemässä tutkimuksessa tulee esiin, että Suomessa turvapaikanhakijat kärsivät merkittävästi masennus- ja ahdistuneisuusoireista (Skogerg N. ym. toim.). Muissa tutkimuksissa on tullut esiin, että yleisin mielenterveydenhäiriö pakolaisilla on post-traumaattinen stressireaktio (Muntz & Melcop, 2018). Monissa Euroopan maissa on havaittu, että post-traumaattiset oireet, masennusoireet sekä muut mielenterveydenhäiriöt ovat yleisempiä pakolaisilla kuin valtaväestöllä, mikä tarkoittaa, että turvapaikanhakijat ovat myös mielenterveyden kannalta valmiiksi heikommassa asemassa. (Muntz & Melcop, 2018)
Siksi on tärkeää kysyä, miten EU-politiikkaa vaikuttaa turvapaikanhakijoiden terveyteen. On esimerkiksi nähtävissä, että EU:n turvapaikkapolitiikka lisää turvapaikanhakijoiden psyykkistä oireilua. Erityisesti Kreikan valtio on alkanut rakentaa yhä suljetumpia leirejä (Smith, H., 2021). Suljettu leiri tarkoittaa rajoituksia perusvapauksiin, kuten liikkumiseen leiristä ulos silloin, kun haluaa. Kreikassa on myös huononnettu pakolaisaseman saaneiden sosiaaliturvaa. Pakolaisleireissä mahdollisuudet toimijuuteen ovat valmiiksi rajatut, joten lisärajoitukset vaikuttavat varmasti myös ihmisten psyykkiseen vointiin.
Van de Wiel ym. (2021) tutkivat, miten oleskelu Kreikan Lesboksen saaren Moria-leirillä vaikutti pakolaisten mielenterveyteen. Vaikka suoraa syy-seuraussuhdetta ei pystytty tekemään tutkimuksessa, pystyttiin kuitenkin toteamaan, että leirien vaikeat olosuhteet huononsivat pakolaisten mielenterveyttä. Kreikassa leirit olivat alun perin tarkoitetut lyhytaikaiseen oleskeluun, mutta ihmiset ovat olleet pakotettuja jäämään niihin. Terveyspalvelut, erityisesti mielenterveyspalvelut, ovat heikkoja ja niitä tarjoavat järjestöt, joiden vapaaehtoiset vaihtuvat usein. Monet järjestöt ovat nostaneet esiin huolen, että saarella on käynnissä mielenterveyskriisi. (van de Wiel ym. 2021) Tutkimuksessa todettiin, että pidentyneet turvapaikkaprosessit ja vaikeat asumisolot vaikuttavat yhteisesti niin, että ne korostavat jo aiempia oireita. Päivittäisillä stressoreilla näyttääkin olevan välittävä vaikutus mielenterveyteen. (van de Wiel W. 2021)
Hoidossa huomioitavat asiat
Pakolaisleireillä on kuitenkin tarjottava mielenterveysapua. Psykososiaalisessa hoidossa olisi tärkeä kuulla pakolaisia itseään ja käyttää hoitomuotoja, jotka on todettu toimiviksi. Varsinaista psykoterapeuttista työtä ei tietenkään voida tehdä tilanteessa, jossa ihminen elää jatkuvassa epävarmuudessa. Ammattitaitoisten tulkkien käyttäminen on tärkeää. Lisäksi kulttuurinen sensitiivisyys voidaan ottaa huomioon niin, että myös itse hoitomuotoihin voitaisiin kouluttaa samasta kulttuurista tulleita henkilöitä. Yksi menetelmä tilanteessa, jossa pitkäaikaisia psykososiaalisia hoitomuotoja ei ole saatavilla, on METS-menetelmä. Sen on kehittänyt hollantilainen Laguna Collective, joka on keskittynyt tiedon levittämiseen ja kouluttamiseen liittyen humanitaariseen psykososiaaliseen tukeen (https://lagunacollective.nl/en/development/). Se on kehitetty olosuhteisiin, joissa ei ole saatavilla esimerkiksi traumaterapioita tai kovin yksilöllisiä hoitomuotoja. Tällöin yksilön voimavaroihin ja selviytymiskeinoihin keskittyminen on tärkeää. Hoitomuodossa keskitytään myös identiteettiin ja sen uudelleenrakentamiseen. (Laguna Collective & Cyprus Refugee Council METS – Open Groups Manual.). Ryhmässä on viisi kertaa, joiden teemat ovat yhteys muihin, toivo, identiteetti, merkityksellisyys ja voimaantuminen. Käytin myös itse tätä menetelmää, kun olin vapaaehtoistyössä psykologina Boat Refugee Foundation -järjestön kautta.
Sovellettavissa myös Suomen kontekstissa
Pakolaisleireillä kehitetyt psykososiaalisen tuen muodot ovat osin sovellettavissa myös Suomen kontekstissa. Vastaanottokeskuksissa odotusajat ovat nykyisin pitkiä, ja ihmiset elävät voimakkaan stressin alaisina. Näin ollen on tärkeää keskittyä turvapaikanhakijoiden selviytymiskykyihin. Pakolaisten kanssa toimiville henkilöille voidaan opettaa esimerkiksi psykologisen ensiavun menetelmiä. Resilienssin korostaminen on tärkeää. Lisäksi koko EU:ssa tarvitaan uudenlaista politiikkaa koskien turvapaikanhakijoita, koska nykyinen turvapaikanhakujärjestelmä heikentää kaiken muun lisäksi myös turvapaikanhakijoiden mielenterveyttä.
Lähteet
Hernandez-Plaza S., Alonso-Morillejo, A., Pozo-Munos, C. Social Support Interventions in Migrant Populations. The British Journal of Social Work, Volume 36, Issue 7, October 2006, Pages 1151 – 1169, https://doi.org/10.1093/bjsw/bch396 Published: 17 November 2005
Laguna Collective & Cyprus Refugee Council METS – Open Groups Manual (saatavilla Laguna Collectiven kautta METS-koulutuksen käyneille). Ks. myös https://lagunacollective.nl/en/development/
Dietrich Munz and Nikolaus Melcop: The psychotherapeutic care of refugees in Europe: treatment needs, delivery reality and recommendations for action. Eur J Psychotraumatol. 2018; 9(1): 1476436. Published online 2018 Jun 25. doi: 10.1080/20008198.2018.1476436
Skogberg, Natalia, Mustonen, Katri-Leena Koponen, Päivikki Tiittala, Paula Lilja, Eero, Ahmed Haji Omar, Awa, Snellman, Olli, Castaneda, Anu E. (toim) Turvapaikanhakijoiden terveys ja hyvinvointi. Tutkimus Suomeen vuonna 2018 tulleista turvapaikanhakijoista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Helsinki 2019 (https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/138298/URN_ISBN_978-952-343-351-9.pdf?sequence=1&isAllowed=y)
Helena Smith in Athens: Why Greece’s expensive new migrant camps are outraging NGOs. Guardian. Sun 19 Sep 2021 (https://www.theguardian.com/world/2021/sep/19/why-greeces-expensive-new-migrant-camps-are-outraging-ngos)
Willemine van de Wiel, Carla Castillo-Laborde, I. Francisco Urzúa, Michelle Fish & Willem F. Scholte: Mental health consequences of long-term stays in refugee camps: preliminary evidence from Moria BMC Public Health volume 21, Article number: 1290 (2021) (https://bmcpublichealth.biomedcentral.com/articles/10.1186/s12889-021-11301-x)