Kun Jyväskylässä tapahtui kummia

“Jännittää ihan valtavasti”, toteaa Virpi Tiainen astuessaan yleisön eteen. Hän astelee suuren luentosalin etuosaan, esittäytyy ja alkaa kertoa tarinaansa. Jännittyneisyyden ymmärtää hyvin: Virpiä kuulemaan on kokoontunut kuutisenkymmentä psykologia ja psykologian opiskelijaa eri puolilta Suomea – ja kaikkien tarkkaavaiset katseet ovat nauliutuneet häneen. Ollaan uraauurtavassa luentotilaisuudessa Jyväskylän yliopistolla. Tämä on ensimmäinen kerta, kun Psykologien Sosiaalinen Vastuu -ry:n paikallisryhmät ovat yhteistyössä toteuttaneet suurehkon tapahtuman. Itse asiassa kyseessä lienee ensimmäinen – joskaan ei varmasti viimeinen – kerta, kun PSV:n paikallisryhmät ovat ylipäätään tehneet yhteistyötä.

Virpi on kokemusasiantuntija, ja hän on menneisyydessään paininut saman ongelman kanssa, jonka suuri osa suomalaisista on kokenut joko omakohtaisesti tai jonkun läheisensä kautta. Kyseessä on tietenkin kansallissairautemme: alkoholismi. Päihdeongelmat liittyvät lähes poikkeuksetta mielenterveyden ongelmiin, ja näin on ollut myös Virpin tapauksessa. Tämä asiaintila on tärkeydestään huolimatta yleisesti ottaen varsin huonosti tunnettu. Siksipä PSV-toimijat Jyväskylässä, Tampereella ja Joensuussa tarttuivat syksyllä härkää sarvista ja suunnittelivat alusta loppuun luentotilaisuuden, jonka aiheeksi tuli päihderiippuvuuden ja mielenterveyden ongelmien komorbiditeetti eli yhtäaikainen esiintyminen, sekä luentopäivää seuraavan leikkimielisen iltaohjelman. Koska PSV:n oma budjetti oli rajallinen, rahoitusta tapahtuman toteuttamiseen kysyttiin ja saatiin lisäksi Keski-Suomen Psykologiyhdistykseltä ja Pirkanmaan psykologiyhdistykseltä. Paikallisryhmien ja eri yhdistysten yhteispelillä hommat hoituivat ketterästi, joten tässä sitä nyt ollaan pehva penkissä kokemusasiantuntijaa kuuntelemassa.

Kun Virpi lopettaa esityksensä ja tiedustelee, olisiko jollakulla häneltä kysyttävää, tulee ensin aivan hiljaista. Pian, muutaman sekunnin päästä, yleisössä ponnahtaa käsi ilmaan. Sitten toinen. Ja kolmas. Vaikka Virpi sai tarinansa kerrottua lyhyemmässä ajassa kuin alkujaan arvioi, yleisöllä on kysyttävää niin paljon, että 45 minuuttia ei likimainkaan riitä kaikkiin kysymyksiin vastaamiseksi: “Minkä arvioit auttaneen itseäsi eniten?”, “Mitä mieltä olet päihdepalveluista?”, “Mitkä ovat tärkeitä ominaisuuksia päihdetyöntekijässä?”, “Miten voin auttaa päihdeongelmasta kärsivää läheistäni?” Kyseessä on selvästi aihe, joka saa mielenterveysalan ammattilaisissa aikaan loppumattoman tiedonjanon.

Lounastauon jälkeen päästään kuulemaan Leena-Kaisa Härköstä. Hän on paitsi ammattimainen psykiatrisen puolen psykologi, myös taiturimainen diashow ́iden tekijä: en ole kuunaan nähnyt yhtä visuaalisesti vaikuttavaa Power Point -esitystä. Eikä esityksen ammattimaisuus jää vain ulkokuoreen. Härkönen etenee diasta toiseen vauhtia hidastamatta, ja kuulijat saavat totisesti vastinetta rahoilleen – olkoonkin että PSV:n tapahtuma on osallistujille ilmainen. Paikallaolijat saavat sulateltavakseen muun

muassa tietoa kiintymyssuhteiden, päihdehäiriöiden ja mielenterveysongelmien välisistä yhteyksistä, ongelmien erilaisista hoitokeinoista ja aivojen eri osien merkityksestä riippuvuudessa.

Päivän viimeinen luennoitsija on Mieli ry:n asiantuntijapsykologi Juho Mertanen, jota päästään kuulemaan vatsa täynnä Jyväskylän PSV-aktiivien leipomia vegaanisia mokkapaloja. Mertasen esitys alkaa mieleenpainuvalla metaforalla jokeen pudonneista ihmisistä: ihmiset on toki syytä pelastaa virrasta kuiville alajuoksulla, mutta kannattaisiko myös käydä selvittämässä joen yläjuoksulla, miksi heitä ylipäätään putoaa koskeen jatkuvasti? Kyseessä on tietenkin ennaltaehkäisevä näkökulma päivän aiheeseen. Miten ihmisiä voitaisiin tukea niin, etteivät he alun alkujaankaan joutuisi päihde- ja mielenterveysongelmien kierteeseen? Tähän kysymykseen saadaan kattava vastaus iltapäivän viimeisten luentotuntien aikana.

Viimein pitkä koulutuspäivä on pulkassa, ja on aika selvittää, mitä pitää sisällään ihmeellinen, niin ikään PSV-aktiivien osaksi luentopäivää järjestämä iltaohjelma. Nimi ei ainakaan jätä ketään kylmäksi: “Crazy Game Show Night”. Päivän teeman mukaisesti alkoholipitoiset juomat on nyt jätetty kaupan hyllylle. Jännitys tiivistyy, kun ihmiset kokoontuvat tarkoitukseen varattuun tyhjään opiskelijaravintolaan, ja ennen pitkää ultimaattinen show pyörähtää käyntiin. Paikalle saapuneet osallistujat jaetaan viiteen joukkueeseen, joiden tehtävänä on kerätä mahdollisimman mojovat pisteet viidestä ohjelmanumerosta: Heikoin lenkki; Onnenpyörä; Amazing race; Rakas, sinusta on tullut epäekologinen ja Tartu mikkiin!

Tuon kattauksen jälkeen kisailijat eivät ole enää entisellään. Nyt on näet kiistattomasti todistettu, että ilo ilman alkoholia on paitsi mahdollista, myös uskomattoman aitoa!

PSV:n paikallisryhmien puolesta

Eero Pajari

Joensuun PSV